Kuinka mehevää maissikanasta tuleekaan grillissä! Jos vain vois, niin pelkkää maissikanaa söis. Ja jättäis tehokasvatetut broilerit kauppaan.
Mutta jos vakavasti puhutaan, tässä ollaan suomalaisen ruoantuotannon ja ruoan hinta–laatu -suhteen kipupisteessä. 13–16 euroa kilolta maksava maissikana on todella hyvää, mutta ylittääkö se hintakynnyksen? Ostan toisinaan tavallista broileria ja saahan sen alas kun maustaa intialaisittain tai meksikolaisittain, eli peittää mausteilla sahajauhoisen maun ja koostumuksen.
Jos eläisin tiukkapipoisesti tukien eettistä ruoantuotantoa ja valitsisin aina laadukkaita raaka-aineita, jättäisin broilerin kauppaan. Nuorena ja idealistina elinkin monta vuotta mielestäni oikeiden valintojen mukaisesti, mutta näin (vähän) vanhempana herkkusuuna valintoja ohjaa myös kukkaro ja mielihalut.
Barrikadeille laaturuoan puolesta!?
Mutta miksi me emme vaadi laatua? Parsa ei saa olla nahistunutta, tomaatti mautonta, broileri sahajauhoa! Kuluttajana meillä olisi ryhdistäytymisen paikka.
Tai jos edes kauppiaalle sanoisin jotain. Tai käytännössä isossa kaupassa vihanneshyllyn täyttäjälle, jonka kautta ei taida toiveet laadusta jalkautua kaupan johtoportaalle? Kalatiskillä tämän periaatteen vielä pidän ja tiukkaan, koska kala on nostettu vedestä ja valitsen tuoreimman – tai jätän vanhat kalat kauppaan.
Italialainen mamma syynää jokaisen vihanneksen, tuhahtelee ja vaihtaa myyjää. Helpompaa tietysti, kun heillä kun vihanneskauppoja on vieri vieressä. Meillä kun automarkettiin on mennyt, ei sieltä hehtaarihallista lähde toiseen markettiin parempilaatuisia kasviksia etsimään. Tietysti äänestän jaloillani ja kukkarollani, en edes osta talvella tomaatteja. Mutta välittyykö siten laatuvaatimukseni kauppiaalle?
Mehevä grillattu maissikana neljälle
- 4 maissikanan rintafilettä siipiluulla
- oliiviöljyä
- suolaa
- mustapippuria
Sivele hellästi maissikanaa oliiviöljyllä, ripauta suolaa ja rouhaise myllystä mustapippuria. Grillaa 15 min, 7-8 minuuttia puoleltaan. Loppuvaiheessa sisäkeittiöstä kipaistiin wokpannun kansi. Liekö ollut lyhyt loppusilaus kannen alla täydellisen kypsyyden ja mehevyyden salaisuus? Tätä täytyy nyt testata monta kertaa, mikä uhraus!
Maissikanan kaveriksi lautaselle päätyi jasmiiniriisiä, grillattuja latva-artisokkia, munakoisoja ja kesäkurpitsoja.
Wolfbergerin 3W sopii comboon aika kivasti. Ilman ruokaa viinillä on vähän tuittupäinen ja lyhytjännitteinen maku.
Ripaus tryffeliä 
23.5.2013 18:00
Niinpä, monesti kotona kaupassa itkettää vihannes-, hedelmä- ja kalatiskillä. Rehujen tuontimaat on merkitty väärin, homeisia ja nahistuneita on joukossa ties kuinka paljon. Olen päättänyt, että seuraavan kerran kun näen henkilökunnan paiskomassa hedelmiä laatikosta toiseen, niin huomautan asiasta.
Tuoreen kalan saanti heikkeni JKL:ssä pari vuotta sitten kun kaikki kala ainakin Sokokselle alkoi kiertää tukun kautta, ennen saattoi saada saman päivän kalaa Päijänteestä.
Me emme ole syöneet broileria eettisistä (ja maku-) syistä moneen vuoteen. Ranskalais- ja ruotsalaiskanoja ostetaan jos niitä sattuu pakastealtaasta löytymään, muuten siivekkäitä syödään vain reissatessa.
23.5.2013 19:19
Miksikähän kalliin ruuan maassa me suostutaan tähän, se mua ihmetyttää! Sen hyväksyn, että äyriäiset tulevat pakasteena Suomeen ja hinta on kova (ostan koska himoan), mutta täällä vanhassa maatalousmaassa on kotimainen perusruoka on joskus niin pahaa! Ei minusta ole elitismiä odottaa että tavalliset raaka-aineet olisivat hyviä.
Kokonainen jyväbroileri on muuten ihan mukiinmenvää, mutta sitäkin saa vaan parista isosta kaupasta keskustasta.
24.5.2013 09:03
Niinpä niin.. Hyvää pohdintaa. Hinta ja laatu ovat täällä valitettavan usein kovin kaukana toisistaan. Minäkin äänestän nopeasti jaloilla ja kukkarolla, mutta eipä se tietysti paljon paina. Suuren yleisön ostokäyttäytyminen on se mikä kauppoihin tuo voitot..
24.5.2013 21:41
Se on jännä, miten joistain hyvistä ja itselle tärkeistä ruoka-aineistä silmää räpäyttämättä valmis maksamaan kovan hinnan. Tosin t-luupihvillä ja viikunoillakin on kipuraja, jonka yli en mene. Pitäiskö ruualla olla hinnan alaraja, jonka alle ei pitäisi mennä? Vai onko löytö aina löytö ja hyvä tarjous vastustamaton?
26.5.2013 13:13
Minä olen ratkaissut tuon ongelman niin, että meillä syödään sitä kallista luomukanaa, mutta harvoin. Ja ateriaa jatketaan reilusti kasviksilla. Siivekkäät ovatkin minulla ainoa liharyhmä, jota ostan satunnaisesti ulkomaisena, viimeksi ranskalaista luomuhelmikanaa. Olen alkanut ajatella, että muutenkin lihan määrää voi(si) meidän perheessä vähentää, joten ei se loppujen lopuksi niin kalliiksi tule, vaikka ostaakin luomukanaa, tai vaikka Viskilän jyväkukkoa. Juuri tekemästäni yhden kanan padasta saan nelihenkiselle perheelle kaksi kokonaista ateriaa, yhden liemen ja yhden kastikkeen pohjan, eli ei se kokonaishinta niin suureksi tule loppujen lopuksi.
Satunnaisesti ostan broileriakin, sitä käytetään lähinnä aasialaisissa ruuissa ja vaikka aurajuustokanassa. Kummatkin kuuluvat perheen lempiruokiin, ja olen ajatellut että lasten on hyvä saada vaaleaa lihaa vähän useammin kuin mitä ehkä pelkästään itselle tulisi tehtyä.
Mutta joo, kyllä ne barrikadit alkaa olla mielessä. Ja mietinnässä että miten tämä on mennyt tähän pisteeseen, että ihmisille kelpaa mikä vaan millä hinnalla tahansa.
27.5.2013 22:42
Minusta olisi oikeus ja kohtuus, että meidän olisi mahdollista saada kohtuuhintaista laadukasta broileria. Ei tarttisi maksaa 2,49 rasia. Sitten voisi herkutella helmikanalla, joskus. Tavallinen ruoka saisi olla hyvää laadultaan, eikös!
Pohdiskelen tätä ylt ympäriinsä, koska tunnen jotenkin huonoa omaatuntoa kumpaankin suuntaan: ulkomaan herkkuja ostaessa (ei lähiruokaa) ja valmista grillibroileria ostaessa (ei laatua, mutta muuten niin kätevää). Jospa sitä pitää vaan omalta osaltaan koettaa lobata paremman laadun puolesta ja syödä kaikkea hyvää hyvällä omallatunnolla?