Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.

Viiriäisen munia salaattiin lähitilalta

4 kommenttia

viiriaisenmunat-salaatissa

Kesävierailu ystävien mökille Mäntyharjulle on aina mukavaa. Mökillä oli uusi, ihana, ylellinen ja käytännöllinen kesäkeittiö, jossa oli kiva istua iltaa takan loimussa ja keskustella lähiruoan määritelmästä. Miten läheltä ruoan pitää olla, että se kelpaa lähiruoaksi? Heikki Ahopelto sanoo, että lähiruokaa on jos tunnet tuottajan. Meille monelle kaupunkilaiselle tämä ei aina ole ihan mahdollista, joten minulle riittää että ruoka on tuotettu Pirkanmaalla tai Hämeessä, tai niillä hoodeilla. Lähiviinin suhteen voisin kyllä ottaa määritelmän käyttöön tulevalla Alsacen matkalla!

Mökkitien varrelle oli ilmestynyt kyltti Viiriäisen munia myytävänä. Tämän lähemmäksi tuottajaa ei juuri pääse, ellei oman pihan satoa lasketa. Tilalla tsirpitti lähes 200 viiriäistä iloisesti. Isäntä Saku Turkki myi 18 munan rasian viidellä eurolla, ostimme kaksi. Alkusyksystä voisi myös saada tuoreita viiriäisiä, joskin vaivalloisen kynimishomman hinta per lintu jäi vielä selvitettäväksi.

Viiriäisen munien keittäminenviiriaisen-kuoret

Viiriäisen munat olivat nettivinkkien mukaan hankalia keitettäviä, joten eri lähteistä bongasin vinkkejä. Munia keitetään 3-5 minuuttia hieman poreilevassa vedessä. Munan kalvo on sitkeä ja hankala kuorimisen kannalta. Keittämisen jälkeen annoin munien kuivahtaa hetken, sitten kopautin munankuoren rikki ja siirsin munat kylmään veteen. Kuoret lähtivät sipeltämällä melkein siististi, muttei mitenkään helposti. Tähän operaatioon on siis varattava aikaa ja kärsivällisyyttä. Keitin munia 4 minuutta, mutta sekin oli liikaa kun tavoittelin aivan hiukkasen löysää munaa.

Maku palkitsi sipeltämisen. Intensiivisen lempeä ja maukas! Perussalaatti herneillä höystettynä pohjalle ja viiriäisen munat halkaistuna päälle.

Mainokset

4 thoughts on “Viiriäisen munia salaattiin lähitilalta

  1. Voi minä niin haluaisin viiriäisiä kanalaani 🙂 Salaatti näyttää herkulliselta!

  2. Jos sulla on jo kanala, niin viiriäiset olisi ehdottomasti hieno lisäys! Oli niissä munissa aika kivan täyteläinen maku! Turkin tilalla oli myös silkkikanoja, isäntä olisi ollut valmis myymään ne meille mukaan. Me taas olisi oltu valiita ostaman viiriäisen lihaa – tasan ei käy onnen lahjat ;). Isäntä muuten kertoi, että viiriäisen munat säilyvät erityisen hyvin, ovat syöneet neljäkin kuukautta vanhoja munia, ei mitään vikaa.

  3. Viiriäisenmunia söisi useamminkin, maku on niin herkullinen ja täyteläinen kananmunaan verrattuna. Ravinto-opillisesta puolesta on turha sanoa mitään, kun joku ruokafasisti kuitenkin sydämistyy ja kiljaisee kolesteroli- tms. liturgian ilmoille… Vaan se hinta: kalliita nämä Suomessa ovat. Työkustannukset juupajuu, mutta erikoisuuskin taitaa tuoda lisää hintaa. Thaimaassa 20 munan paketti marketissa on 30 bahtia eli 70 senttiä, kun taas kananmunat näyttävät olevan Suomen hinnoissa. Ei tartte miettiä kumpia ostan 😀

    • Viiriäisen munat ovat kyllä kalliita, mutta joskus aina voi herkutella. Mielelläni maksaisin suoraan tuottajalle kuin keskusliikkeelle siinä välissä. Tilalta ostettuna munan hinta oli 27 senttiä, kauppahallista 50 senttiä ja marketista varmasti paljon enemmän. Ei vaan noita tiloja ole ihan joka nurkalla…