Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.

Hävikkiviikon summaus – suunnittele, tuunaa ja kokeile

2 kommenttia

latviksen-varsia

Latva-artisokan varren sisus on syötävää. Nämä pitää vielä tuunata.

Valitettava tosiasia on, että liian usein kaikkea ruokaa ei ehdi syömään, vaikka miten suunnittelisi. Toisaalta elämään kuuluu tietty yltäkylläisyys, jopa tuhlaavuus.  Ruokablogeissa on pitkin Hävikkiviikkoa esitetty hyviä ideoita sekä ylijäämäruokien jatkojalostamiseen että yleisempiä periaatteita kotitalouksien ruokahävikin vähentämiseen. Kaupan näkökulma on ennen kaikkea taloudellinen, mutta periaatteet ovat aivan samoja kuin kotitalouksissa: kummassakin on kysymys taloudesta.

Suurin ristiriita kaupan ja kodin välille syntyy varastointikustannuksista. Kaupan on taloudellisesti järkevää vähentää hävikkiä pitämällä varastot mahdollisimman pieninä, täydentää niitä päivittäin, täyttää hyllyjä oikeassa järjestyksessä.

Kotitalouksille päivittäinen täydentäminen on haastavaa, koska kaupat painottavat hypermarketteja. Hypermarketit ovat asuinalueen ulkopuolella, sinne mennään autolla, siellä on isot ostoskärryt, ja niistä ei ole mielekästä mennä päivittäin ostamaan päivän ruokatarpeita.

Tämä voisi osittain selittää sitä, että hävikki onkin alkanut kasaantua kotitalouksille: meitä houkutellaan ostamaan isompia eriä eli sysätään varastointivelvollisuus kuluttajille. Jos kauppajärjestelmä olisi hajautetumpi, olisi helpompaa toteuttaa varaston päivittäistä täydentämistä. Kotitalouksien varastointivastuu ohjaa kaivelemaan juuri niitä tuoreimpia, kauppiaan hyllyn takaosaan jemmaamia tuotteita.

Hävikki koiralle, miehelle tai kompostiin

Kompostin kautta todisteet ruokavaliosta: kampasimpukopita, hietasimpukoita, mantelisimpukoita, viinitarhakotiloita, lampaankaretta, possunpotkaa, vasikan lapaa...

Kompostin kautta todisteet ruokavaliosta: kampasimpukoita, hietasimpukoita, mantelisimpukoita, viinitarhakotiloita, lampaankaretta, possunpotkaa, vasikan lapaa…

Hävikki on välttämätön osa ruuanlaittoa, mutta osan hävikistä pystyy jalostamaan seuraavana satokautena perunoiksi, porkkanoiksi ja punajuuriksi, jos on mahdollisuus kompostoida ja pienikin kasvimaa. Samoin koirat ja muut kotieläimet ovat hyviä hävikin vähentäjiä. Kolmas bloggareiden esittämä tapa on: ruoki mies. Niinpä itse usein teenkin, ruokin itseni sellaisella kokeilulla, jota ei voi vielä muille tarjota.

Koska kaikilla ei näitä mahdollisuuksia ole, hävikkiä voi vähentää muutamin kotikonstein.

Suunnittelu on näistä tärkein. Suunnittelussa yksi osa on myös sellaisten raaka-aineiden ostaminen, josta voi tuunata jotakin. Yleisesti, jos ostat jonkin yksinkertaisen raaka-aineen, ne ovat yleensä monipuolisesti jalostettavissa eteenpäin. Jos ostat jotakin hyvin pitkälle jalostettua, sen jatkojalostaminen onkin vaikeampaa. Meidän jääkaapissa isoin tällainen erä on jugurtit: mitä niillä voi tehdä käyttöpäivän jälkeen?

Suunnittelu voi kuulostaa työläältä, mutta ei sitä ole. Lopulta kyse on siitä, että kokemuksen kautta oppii näkemään, mitä kaikella ylijäämällä voi tehdä. Tästä yksi esimerkki on grillibroilerin  monipuolisuus.

Tämä tietysti vaatii kokeiluja ja epäonnistumisia, mutta on lopulta palkitsevaa. Samoin kaikki viikonlopun herkkupadat muuntuvat kätevästi arkipäivän pelastajiksi. Jo pari desiä lihapataa muuntuu kätevästi pastan kastikkeeksi useammallekin nälkäiselle.

Suunnittele jatkojalostuskin

Varsinkin isommassa perheessä ongelmaksi tulee luonnollisesti se, että jämästä riittää ehkä yhdelle tai kahdelle, mutta ei koko porukalle. Silloin pitääkin kysyä, voiko alkuperäisestä pääruuasta tehdä vaikka alkuruokaa tai lisuketta sopivalla tavalla tuunattuna? Vai onko se lopulta vain välipalaksi kelpaavaa?

havikkiaSamoin tärkeää on nähdä mahdollisen hävikin pidempi kaari: ei se mene roskiin, vaan kompostiin ja kompostista kasvimaalle. Tai voisitko nähdä kuivassa leivässä rapuja? Tämäkin onnistuu, jos on mahdollisuus kalastukseen ja ravustukseen. Kuiva leipä katiskassa houkuttelee kaloja, jolloin saat paremman saaliin. Jos särjet ovat hyvän kokoisia, niitä voi vaikka suolata. Tai tehdä kalapottia. Tai jos särki ei kiinnosta, käytä särkiä rapusyötteinä, jolloin voit tehdä vaikka grillattuja rapuja. Muista säästää vähän kuivattua leipää rapujen pinnalle!

Tuunaaminen on keskeisin elementti: älä syötä eilistä ruokaa sellaisena kun se eilen lautasella oli, vaan tee jotakin lisää. Se ei tarvitse olla paljon: vähän yrttejä, vähän valkosipulia, tomaattia, soijakastiketta … tai mikä nyt maistuukaan. Jo se, että käyttää tuoreena samaa ainetta, mitä eilisessä oli, piristää ateriaa. Tällainen yksinkertainen tuunaus on kukkakaalia kolmella tapaa.  Ja sitten pikku hiljaa kokeilemaan!

Kokeilu on sitä paitsi yksi ruuanlaiton hauskin puoli, koska siinä voi käyttää omaa osaamistaan luovasti siihen, mitä nyt sattuu olemaan käsillä. Kannattaa toki aloittaa varovasti ja tehdä vain pieniä muutoksia, ja kokemuksen karttuessa säätää enemmän. Ehkä ekalla kerralla ei onnistu täysin, mutta saa ainakin kokemusta seuraavaa kertaa varten. Vähän haastavampi versio kokeilusta on chipotlesärki.

Advertisement

2 thoughts on “Hävikkiviikon summaus – suunnittele, tuunaa ja kokeile

  1. Ainakin maustamaton jugurtti toimii lettutaikinassa maidon korvikkeena. Silloin tulee letuista sellaisia paksumpia pannukakkumaisia. Pannarina en oo ikinä kokeillut, mutta miksipäs ei…

  2. Ehkä sitä pitäisi uskaltaa, tehdä lettuja. Tulee tehtyä ehkä kerran vuoteen. Maustamaton kuulostaa tähän ihan hyvältä, mutta nämä nimeltä mainitsemattomat terveysvaikutteiset huipputuotteet… Toisaalta letussa olisi mansikan maku valmiiksi.