Pitkätukkaista pihviä ja kermakastiketta männyllä, OMG kun hyvää!

8.1.2014 by Merja 6 kommenttia

Pitkätukkainen ylämaankarja Pohojammaan lakeuksilta toi mukavan juhlan tuntua yhdistetylle kakkosjoululle ja pienille ennakkosynttäreille mummolassa.

Pistäydyimme Jalasjärvellä Lakeuden Highlander -tilan suoramyymälässä, jossa emäntä esitteli mielellään tilaa ja tuotantotapaa. Erikoisuutena ylämaankarja kasvaa teurastusikään vasta vuotta myöhemmin kuin moni muu lihakarjarotu.  Tilamyymälän pakastimessa oli hyvä valikoima erilaisia lihoja, mutta myös naapuritilojen juustoja ja jopa jäätelöitä. Etenkin kesäisellä retkellä kannattaa poiketa tilalla.

Naudan fileet eivät yleensä ole meidän suosikkeja. Ne maistuvat hieman liikaa… naudalle. Ehkä se on tehokasvatetun tai maitokarjaksi kasvatetun naudanlihan normaali maku? Ylämaalaisen rotukarjan filee oli maukasta ja siitä puuttui maitonaudan paistissa ja pihveissä oleva, niin no makuvirhe. Ainoa miinus ulkofileissä oli leikkaus, pihvit olivat hieman epätasaisesti leikattuja. Kalvot myös haittasivat hieman ruokailua ja aiheuttivat hämmennystä: eihän ulkofileen keskellä yleensä mene kalvoja, vaikka niitä pinnoilla onkin?

Lihasnesteet alkavat tihkua esiin, joten punaisen pihvin ystäville käännetään pihvit nyt. Kalvot pihvien keskellä näkösällä.

Samalla kertaa käännän takkini toisenkin kerran. Jos nauta voi olla hyvää kun se on rotukarjaa, voi olla kermakastikekin kun siinä on männynhavua. Laukeuksien Higlanderin emäntä kertoi, että lihassa on hieman riistainen maku. Tämän talven (siis kalenterin mukaan talven) suursuosikki on ollut havukastike ja se alkoi jotenkin maistua suussa mummolaa kohti ajaessa. Päätimme kokeellisesti yhdistää perinteisen kermakastikkeen ja havukastikkeen. Eihän sitä tarvitse käyttää, jos ei ole hyvää. Mutta OMG kun siitä tuli hyvää!

Lisähaastetta toi päivänsankarin asettama sipulin käyttökielto. Koska sipulia ei voinut kastikkeessa käyttää, keitimme kokoon pelkkää kermaa, mausteita ja havuteetä, kunnes kastike paksuuntui sopivasti. Lihan paistoliemi lisättiin kastikkeeseen kun pihvit on paistettu tai päinvastoin: kokoon keitetty kerma kaadetaan pihvipannulle, sekoitetaan ja tarkistetaan suola ja pippuri. Pihvit lepäsivät hetken folioon käärittynä.

Mummolassa ei ollut isoa morttelia, mutta improvisoimme kalanperkaukseen tarkoitetusta leikkuulaudasta ja kaulimesta murskaimen havunneulasille. Mukillinen murskattuja männynhavuja, kuumaa vettä päälle, puristus limemehua ja hautumaan. Havukastikeen toinen versio löytyy Nyhtöhirvi -reseptistä.

Havuteestä tulikin aika vahvaa, joten uskoimme että sitä kannattaa annostella vain lusikallisia kerman joukkoon. Koko mukillinen kuitenkin meni kun pikkuhiljaa sitä lisättiin. Mausta tuli juuri sopivan mäntyistä. Kastike karamellisoitui lähes kinuskin väriseksi ja loppusilauksen makuun antoi pihvien leikkaamisesta tihkunut lihasneste. En ole tätä ennen santsannut kermakastiketta koskaan (ellei ole kyse kanttarellikastikkeesta).

• 800 g ylämaankarjan ulkofilettä
• suolaa
• pippuria
• oliiviöljyä
• voita

Havukermakastike

• mukillinen murskattuja männynhavuja
• 2 dl kiehuvaa vettä
• 2 dl kermaa
• suolaa
• mustapippuria

Aah, männynhavuista kermakastiketta.

Joulu-synttäripäivällisellä tarjoitiin ylämaankarjan ulkofile -pihvien kanssa uunissa paahdettuja kuorellisia lohkoperunoita ja uunijuureksia sekä raikasta salaattia.

Aioimme shopata viinit Seinäjoen Alkosta lihaostosten mukaisesti. Tarjonta vain oli esimerkiksi chiantien suhteen lohduton, eikä mitään nebbioloakaan ollut tarjolla. Ihan summamutikassa ei uskaltanut valita. Päädymme Cecilia Berettan periaatteessa hyvään Valpolicella Ripasso superioreen, mutta viini oli hieman liian makeaa tälle pihville. Tanniinisempi ja hapokkaampi viini olisi toiminut paremmin rotupihvin ja kermakastikkeen kanssa.

Lakeuden Highlanderin sivuilla on kuvia komeista pitkätukista. Vähän samaa hiusmallia kuin meidän koirilla 😉

Suuret kiitokset Kaikki äitini reseptit Nannalle suoramyynti -osoitteen vinkkauksesta!

Advertisement