Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.

Ihanan sosiaalinen Chef & Sommelier

Jätä kommentti

Klassinen pinaattiterriini käenrieskalla koristeltuna. Lisukkeena purettu ja uudelleen koottu kananmuna.

Klassinen pinaattiterriini käenrieskalla koristeltuna. Lisukkeena purettu ja uudelleen koottu kananmuna.

Chef & Sommelierin hauskin puoli on, että merkittävä osa kokemusta on tarjoilijan, chefin ja sommelierin kanssa keskustelu. Tähän ravintolaan ei kannata lähteä syömään intiimiä päivällistä kahden kesken (tai ainakin kannattaa esittää toive tästä). Koska meille on aina hauskinta tietää mitä lautasella on, kuulla miten se on tehty ja mitä chefien ja sommelierien tavoitteena on, osuu ravintolan konsepti meille paremmin kuin hyvin.

Vierailusta ravintolassa on jo ehtinyt vierähtää tovi remontin kanssa teutaroidessa. Kuvat eivät ole parhaimmanlaatuisia, mutta toivottavasti antavat hieman osviittaa.

chefin-tervehdys

Keittiö tervehtii: haudutettua purjoa ja päärynää koivun oksaan tökättynä.

Yhden Michelin tähden paikka on kaukana juhlavasta ja tärkeilevästä. Tunnelma on rento, mutta huomaavainen. Juuri sellainen, jonka valitsisin jos pääsisin valitsemaan. Asiakasta ei pidetä kiusaantuneena kukkana kämmenellä, mutta lasi täytetään juuri sillä hetkellä kun ehdit siirtyä ajatuksissa sitä kohti että pitäisiköhän lasi täyttää. Tarjoilijalla on aikaa kertoa annoksesta ja pysähtyä kun haluat kysyä jotain. Chefin kanssa pääsee juttelemaan. Ruokailukokemuksen avainsana on vuorovaikutus.

Sasu Laukkanen sanookin haluavansa pitää ravintolansa niin pienenä, että asiakkaiden kanssa ehtii keskustelemaan. Paikka on pieni, yhteensä samankokoinen kuin meidän keittiö ja ruokahuone, ja keittiö noista on se paljon pienempi. Koska keittiö on osittain avonainen, näen hyvin kuinka tehokkaassa tilassa ruokia tehdään.

chef-kurkunkuoret

Siikaa ja kurkkua. Siian mäti saa makua omenasta ja jättiläismaksaruohosta, lisänä rapeita kurkkuviipaleita ja kurkun kuorista tehyä majoneesia.

Menun alkupään annokset ovat pieniä taideteoksia, makua ja ajatusta on pakattu lautaselle niin paljon ettei makunystyrät ja aivot ehdi ihan tallentaa kaikkea. Replay, pliis! Pääruoka on rustiikkisempi ja ainoa johon kotikokki voisi päästä varkaisiin.

chef-haudutettu

Punasipulia, perunalastuja, haudutettua lammasta maa-artisokkapedillä. Punasipuli on täytetty karamellisoidulla ja keitetyllä vihreällä linssillä.

Pääruoalle saamme kaksi eri lasillista viiniä. Latourin ranskalainen cabernet franc toimii hyvin toimii lampaan kanssa. Jo unohtunut alkuviini taas oli loistavaa karamellisoidun linssin kanssa. Kotoa tuttu tapa, kun teemme tastingiä mikä viini, mikä ruoka sopii yhteen. Aivan ihana kokemus! Samalla sommelier Johanin kanssa löydämme yhteisen innostuksen kohteen, Manfreds´ & Vinin Kööpenhaminasta. Borgarin mielestä M&V:ssä on ehkä maailman paras alkuviinien lista.

Menu rakentuu klassisen alkupala –väliruoka –pääruoka – jälkiruoka –ajatuksen varaan. Tosin annoksia voi ottaa useampiakin. Koska saimme viimehetken varauksella paikan illan viimeiseen kattaukseen, tyydyimme kolmeen ruokalajiin.

Villiyrttejä ja jänniä kokeiluja

Keittiö ei tykitä eksoottisilla raaka-aineilla, vaan paremminkin palaa keittotaidon juurille. Kyse ei ole niinkään reseptiikasta, vaan tavasta tehdä. Vaikka ruokalista koostuukin perusraaka-aineista, niiden kunnioittava ja innovatiivinen käsittelytapa luo annoksen. Kukkakaalista tehdään havuöljyn kanssa väliruokaa. Linssit karamellisoidaan jälkiruokatekniikalla. Kurkun kuoresta tehdään majoneesia.

chef-selleri

Väliruokaa juureksista: punajuurta, perunaa, mukulasellerin juuria. Ja Klippan -juustoa.

Ruokalinjaa leimaa toisaalta perusraaka-aineet, joita on käsitelty jotenkin jännästi, ja toisaalta villiyrtit, joita oli oikeastaan kaikissa annoksissa. Siikaa, kukkakaalia, pinaattia, kasviksia juustokastikkeella ja pääruokana pitkään haudutettua karitsaa.

chef-kukkakaali

Vierailusta on vierähtänyt jo hieman aikaa, mutta douglaskuusella maustetun öljyn ja kukkakaalin makumuisto maistuu suussa edelleen. Samoin muistoissa on hyvin chefin innostunut kertomus mistä puistosta he käyvät douglaskuusen keräämässä.

Otetaan nyt vaikka tuo peruskasvis kukkakaali. Sitä oli parilla tapaa. Väliruokana kuusenhavuilla maustettuna ja järkiruuassa jäätelönä! Ja kuusenhavuina oli käytetty sekä tavallista suomalaista metsäkuusta että douglaskuusiöljyä.

Ainoa miinus ravintolasta on käyttäjälähtöinen: unohdin innostuksissani ettei vatsani kestä laktoosia. Siitä seurasi levoton yö ja seuraavan päivän Hodarin ja Hummerin hodari meni vähän sivu suun. Listalla ei lue pohjoismaisen kiltisti kirjainvinkkejä L tai G. Ravintolan verkkosivuilla sanotaan kyllä, että ilmoita ruoka-allergioista. Annokset saisi varmaankin maidottomana, kunhan muistaisi etukäteen ilmoittaa. Muoti-ilmaisua käyttäen Note to self: muista, että et voi syödä maitoa.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s