Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.

Matkustamisen vaikeudesta ja ihanuudesta Marchessa

2 kommenttia

vuorilla1-marche

Marchesta löytyy vuoria, kukkuloita ja rannikkoa ja jokaiselle oma ruokakulttuurinsa.

Muistatteko vielä aikakauden, jolloin matkustaessa joka ravintolassa ja kahvilassa kannatti kysyä jo suosituksia seuraavaan? Kun tapasit jonkun, kysyit missä käyt perheesi kanssa syömässä. Mistä ostat kalat, mikä kauppa on paras? Ei verkkosivuja, ei käteviä matkailuportaaleja. Ainakin Etelä-Marchessa eletään vielä kuten ennen vanhaan.

ascoli-piceno

Ascoli Piceno piti pintansa roomalaisten armeijaa vastaan strategisella sijainnillaan. Kaunis tori, hiljainen kaupunki 40 kilometrin päässä rannikolta.

Olemme haaveilleet Marchen matkasta pitkään. Lonely Planetin Italia-oppaan vanha painos kertoo, että Ascoli Piceno on vielä löytämätön helmi. Helmi on pysynyt simpukassaan, kuten koko Etelä-Marche. Kääntöpuolena tämä tarkoittaa ettei kulmilta juuri löydy tietoja, palveluja tai turisteille rakennettuja vetonauloja. Siispä turismi ei ole poispilannut seutuja. Rantakaupungitkin kuhisevat enimmäkseen paikallisia lomalaisia. Rantakaduilla ei ole Ligurian, Riminin tai Toscanan rannikoilta tuttuja loputtomia turistikrääsäkauppoja.

marche

Mistä täältä löytää mitään??

Parikymmentä Italian matkaa on opettanut louhimaan tietoja verkosta ravintoloista, kalakaupoista ja lihakaupoista. Kertaakaan tietojen etsiminen ei ole netin aikakaudella ollut näin vaikeaa. Aloin epäillä, ettei palveluilla ole verkkosivuja – ja näin suurelta osalta onkin. On siis mentävä perinteisillä keinoilla, suhteilla ja kysymällä.

stefano

Stefano, uusi ystävämme, oppaamme, tukemme ja turvamme. Stefano tekee lujasti töitä alueen markkinoinnin ja tunnettuuden eteen.

Agriturismon isäntä Fabio innostui ruokablogistamme ja esitteli meille lapsuudenystävänsä Stefanon. Stefano osoittautui matkalijan aarreaitaksi! Milanossa yliopistossa turismia ja markkinointia opiskellut Stefano on vastikään perustanut Piceno on the road -matkablogin ja yrityksen turismikonsultointiin. Hänen firmallaan on aikomus rakentaa kattava matkailuportaali, josta löytyy kootusti tietoja matkailijoita kiinnostavista palveluista.

Matkailijan näkökulmasta alue tarvitsee juuri tämäntyyppisiä palveluja sekä yritykset nykyaikaista, hyvin tehtyä markkinointia verkossa. Nyt kivat paikat ja tapahtumat jäävät helposti löytämättä, koska tietoja ei löydy mistään. Jokaiselle matkaajalle ei löydy omaa Stefanoa oppaaksi.

vuorilla-marche

Suurennuslasilla etsimässä ravintolaa vuorilta. Takaoven kautta sisään, permesso? Kokki opasti etuovelle, soita ovikelloa! Ei sitä nyt ravintolaan ihan noin vaan kävellä.

Stefano vanhvisti epäilyksen, verkkosivuja ei ole, ne ovat keltaiset sivut –tyyppisiä listauksia tai sivut ovat jääneen 90-luvulle. Kurjempaa on vielä se, ettei niitä harvojakaan sivuja päivitetä. Tämähän ei ole uutta edes hyvien julkaisujärjestelmien maissa, mutta aina se harmittaa seisoa enotecan oven edessä ja todeta ettei se tiistaina auki ole, vaikka verkkosivu niin lupaa. 30 kilometrin ajomatka turhaan.

lehmia-vuoristossa-marche

Onneksi mutkan takaa ei tullut vastaan lehmää. Elämään saa jännitystä vuoristoteitä ajelemalla. Lumiketjuja ei sentään tarvittu.

Stefanon vinkkien perusteella löysimme ravintolan, joka nousi heittämällä TOP3 parhaat ravintolat ikinä –listalle. Kuten Italiassa yleensäkin, aina kannattaa kertoa että ystäväsi suositteli ravintolaasi, tunnethan ystäväni. Silloin et ole vain ohikulkevaa massaa vaan, joku jolla on suhteita. Italialainen suhteiden verkosto on vahva voima. Fabion ja Stefanon nimen mainitseminen avasivat meille ovia, jotka olisivat muuten olleet kiinni tai nihkeästi raollaan ja palvelu oli ystävällistä.

ascolin-kaupunginosat

Ascolin kaupunginosien tunnusliput. Kaupunginosien keskinäinen kisailu on elävää perinnettä.

Perusmatkaoppaissa kerrotaan kirkot ja museot ja kylien historialliset käänteet. Nähtävyydet eivät ole meidän kakkupalasemme, vaan me haluamme löytää pikkuruiset herkkukaupat, ruokamarkkinat, enotecat ja viinitilat. Koska tiedon löytäminen oli niin kiven alla, päätimme ottaa löysin rantein. Lomallahan tässä ollaan, eikä kokoamassa Marchen matkaopasta ruokaharrastajille. Mutta myöhemmin tulossa muutama vinkki, joita suhteilla tai sattumalta paikkoihin törmäämällä saimme.

offida

Vanhat herrat istuvat viileän ilmanvirran parhailla paikoilla. Offidan kylässä valmistaudutaan kyläjuhliin.

Kolme ruokakultuuria, ainakin

Benedetto del Tronton rantakaupungin satamassa on kalahalli, joka on auki koko päivän, aamuvarhaisesesta iltakahdeksaan. Tuoretta kalaa suoraan kalastajilta. Ainoa keino saada tuoretta kalaa ei siis ole olla satamassa klo 5 kalastajaveneiden saapuessa. Herakka nauruni kaikui pitkään tuon vinkin kuultuani. Edes tuoreen kalan vuoksi en ole 40 kilometrin päässä aamuviideltä!

rannikolla-marche

Kalaa sai myös isosta ostoskeskuksesta, mutta alkuviikosta kaikki kala oli peräisin Atlannilta. Vanha totuus näytti täällä jälleen suomunsa, älä osta kalaa maanantaina (tai sunnuntaina). Kalastajillakin on vapaapäivänsa. Ostimme maanantaina siis kaniinia.

Kaikki on paikallista, locale. Marchen ruokakulttuuri jakautuu kolmeen, vuoristoon, kukkuloihin ja rannikkoon. Liekö sattumaa, ravintolan tyyliä tai paikallisuutta, mutta rantakaupungin vanhassa osassa, 3 km päässä rannasta, kukkulalla sijaisevasta ravintolasta ei saanut mereneläviä.

aperto

Perinteiset aukioloajat ovat kunniassa Marchessa.

Marchen äyriäiset olivat ihania ja tuoreita (kun ne löysi), ravintolat mukavia – ja parhaat loistavia. Kaupoissa avuttomalla italialla lausutuilla muutamalla ystävällisellä fraasilla palveltiin ystävällisesti, jopa hieman uteliaasti. Pittoreskeissa pikkukaupungeissa kukkuloilla aika on pysähtynyt, mutta tuuli vilvoittaa.

meletti

Meletti on Italian kuuluisimpia kahviloita. Art deco -tyylisessä kahvilassa Ascoli Pisenossa ovat Anisetta–likööriä siemailleet niin Hemingway kuin Sartrekin. Me tyydyimme espressoon, mutta Anisettaa toimme kotiin.

Marchen matkasta tulossa lisää juttua ravintoloista, viineistä ja tietenkin merenelävistä.

2 thoughts on “Matkustamisen vaikeudesta ja ihanuudesta Marchessa

  1. Eipä ole tuolla päin tullut käytyä. Näyttää kyllä vierailun arvoiselta!

  2. Marchen kukkuloilla on ihanan vilpoisaa ja vähäturistista 😉

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.