Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.

Sitruunainen sorvahauta ja sorvahyytelö

2 kommenttia

Sorvat pataan, kansi päälle ja uuniin hautumaan.

Sorvat pataan, kansi päälle ja uuniin hautumaan.

Sorva kuuluu ehdottomasti roskakalojen luokkaan, jos kalastuksesta ja kalasta kiinnostuneiden kommentteja uskoo. Päädyin sorvahaasteen eteen, kun rapusyöttien katiskassa oli yllättäen 3,5 kg sorvia, isoimmat 450 grammaisia lihaksikkaita taistelukaloja. Eihän tuollaista kalasaalista voi jättää käyttämättä. Miten siis tehdä sorvasta salonkikelpoinen?

Sorva on lihaksikas särkikala, jossa on paljon pieniä hankalia ruotoja. Helakan punaiset evät erottavat sen särjestä. Onkijat tietävät, että sorva on sisukas ja vahva kala tappelemaan vastaan.

Maku voi olla multainen. Nämä sorvat eivät maistuneet mutalammikolle, Näsijärvestä kun olivat peräsin. Haasteena on siis kesyttää ruodot.

Sitruuna antaa kalapataan eli sorvanhautaan sopivan keveän hienostuneen vivahteen, siideri mukavaa omenaista hedelmäisyyttä.

Sorvahauta

  • 8 isohkoa sorvaa, 200-300 g/kpl
  • puolikas sitruuna viipaleina
  • 10 valkopippuria kokonaisena
  • merisuolaa
  • 0,5 l kuivaa siideriä

Suomusta ja suolista kalat. Poista pää ja samalla rintaevät. Huuhtele nopeasti kylmällä vedellä. Hiero kalat karkealla merisuolalla ja asettele kalat pataan, lisää sitruunaviipaleita kalojen vatsaonteloon. Lisää valkopippurit ja siideri. Hauduta uunissa 110 astetta noin 5-6 tuntia.

Lopputulos oli erittäin positiivinen yllätys. Ruodot ovat pehmenneet, kala ja liemi maistuvat miellyttävän sitrusmaiselta ja raikkaalta.

Kuusi tuntia oli ehkä vähän liikaa, koska osa kaloista alkoi olla koostumukseltaan jauhoisia. Vähempikin siis riittää.

Sorvahautaa-ja-kasviksia

Haudutettu sorva maistuu yksinkertaisesti perunoiden ja ruisleivän kera.

Sorvahauta on yksinkertaista maalaisruokaa parhaimmillaan: oheen vähän kattilassa haudutettuja juureksia, perunoita, porkkanoita, sipulia ja valkosipulia. Perunamaalta tarttui käteen samalla vähän jauhosavikkaa, jonka lehdet pyöräytin nopeasti pannulla kylmäpuristetussa rypsiöljyssä. Yksinkertainen maalaisateria on valmis.

Sorvahyytelö

Osasta ylijäänyttä sorvahautaa tein vielä sorvahyytelöä alkupalaksi. Poistin isoimmat ruodot ja pilkoin sorvan karkeasti paloiksi haarukalla. Liotin yhden liivatelehden kylmässä vedessä ja kiehutin osan sorvaliemestä – lopuksi pehmennyt liivate kuuman liemen sekaan. Pilkottu kala joukkoon ja jääkaappiin hyytymään. Sorvahyytelö on rouhealla tavalla hienostuneen makuista. Makeahko hilloa ei löytynyt, mutta omenachutney korosti hienosti kalahyytelön sitruunaista makua. Sorvasta saa siis sekä mainiota maalaisruokaa että jatkojalostettuna salonkikelpoista.

Särki on jo onneksi alkanut saavuttaa ansaitsemaansa arvostusta joko ihan tuoresuolattuna, savustettuna tai säilykkeenä. Esimerkiksi Tampereen Gastrolaiva tarjoaa Chef Santerin kehittelemää särkiparfaitia. Samoin Ravintola C:n samoin särkikaloihin kuuluvan sulkavan savustettu annos  on loistava esimerkki särkikalojen nerokkaasta käytöstä. Helsingin Hietalahden kauppahallissa on myös tarjottu suosittuja särkiburgereita.

Sorvahyytelö

Tarjoile sorvahyytelö omenachutneyn ja paahdetun ruisleivän kera.

Isosta sorvapadasta riittää vielä nautittavaksi välipalaksi. Haarukoi sitrusmaisen raikasta kypsää kalaa suoraan ruisleivän päälle ja nauti aamiaisena, välipalana tai muuten vain kalanhimoosi.

 

Mainokset

2 thoughts on “Sitruunainen sorvahauta ja sorvahyytelö

  1. En ole koskaan tuollaisesta kalasta kuullutkaan. Mahtavaa oppia uutta. Kala päätyy meillä ihan liian harvoin pataan.

    • Koskaan en ole myyntitiskillä nähnyt. Vuosia sitten ennen ruokaintoilua sain jonkin verran, mutta menivät sikojen rhuksi. Mutta taipuu myös ihmisen ruuaksi!