Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.

Yksinkertaisen herkullista vasikan potkaa

8 kommenttia

vasikkaa-valkoviinissa

Vasikanpotkat köllivät pöydällä ja hirmuinen kiire. Potkia pitäisi kypsentää uunissä vähintään kaksi tuntia. Mitään ohjeita tässä ehdi etsimään, intuitiolla mennään. Paistoin pinnat kiinni, kaadoin makea-aromista valkoviiniä pataan ja heitin päälle vähän mausteita. 2,5 tunnin päästä söimme loistavan makuista vasikkaa.

Vasikan potkaa valkoviinissä

  • 1,5 kg vasikanpotkia
  • reilu loraus oliiviöljyä
  • 3 dl pinot gris –valkoviiniä
  • 2 salottisipulia
  • 2 valkosipulin kynttä
  • mustapippuria
  • Maldonsuolaa

Ota potkat huoneenlämpöön vähintään pari tuntia ennen valmistamista. Nämä potkat saivat sitä ennen sulaa jääkaapissa kaksi vuorokautta. Jos käytät pakastettuja potkia, varaa sulattamiseen vähintään vuorokausi.

Kuumenna hyvä loraus oliiviöljyä hellalla uunivuoassa. Ruskista ensin yhden potkan pinnat kaikilta puolilta kiinni, lisää toinen ruskitumaan ja loput potkat rauhalliseen tahtiin, ettei pannu jäähdy isosta lihamäärästä. Suolaa ja mustapippuroi potkat.

Lisää mukaan sipulit lohkottuina ja valkosipulin kynnet, ruskista hetki ja kaada viini pataan. Koska minulla oli kiire naapuriin kuulemaan Vietnamin vinkkejä, heitin sipulit ja viinit samantein ja kiehautin alkoholin pois. Kansi päälle pataan ja 200-asteiseen uuniin vähintään kahdeksi tunniksi, mielellään 2,5 tunniksi.

Käytin pataan erittäin hyvää Ermelin Pinot Gris –viiniä, jossa on ihanan tiivis ja makea aromi, vaikkei viini makeaa olekaan. Uskon vahvasti, että näin yksinkertaisessa ohjeessa ainesten laadulla on iso merkitys. Halvimmalla soavella kastikkeesta ei olisi tullut näin herkullisen moniulotteista.

Vaikka kastikkeena oli valkoviiniä, suosittelen ruokajuomaksi pehmeää Valpolicellan ripassoa. Ei liikaa tanniinejä eikä happoja, sillä pataliha on kypsää ja vasikka vähärasvaista.

Advertisement

8 thoughts on “Yksinkertaisen herkullista vasikan potkaa

  1. Lämpöä marraskuun loskaan ja pimeyteen!
    Olen taas utelias: hollantilaista vasikkaako sieltä teiltä Tampereelta saa? Joskus sitä taisi olla Sokoksen lihatiskissä täälläkin (emme ostaneet kun oli muuta lihaa hankittuna) mutta kotimaista en ole nähnyt.

    • Lämpöä tarvitaankin, kyllä kiitos! Jos oikein muistan, tämä oli Eskolan tilan vasikkaa kauppahallissa. Stockalta saa välillä myös Eskolan vasikkaa ja välillä hollantilaista. Kauppahallin myyjä kulki meidän ohi ja pysähtyi seisovilleen ”ettekös te aina kysele vasikkaa, nyt olisi”. Ostan periaatteesta aina jos on kohtuuhintaista ja jos ei ole pakkastettu, tyrkkään pakkaaseen odottamaan tilaisuutta.

  2. Intuitioon on syytä luottaa jos lopputulos on jotain noin herkullisen oloista!

    • Onhan sitä käynyt joskus niinkin, että on kiireessä jäänyt kokonaan kuuntelematta intuitiota, on vaan häsännyt :D. Mutta tällä kertaa tuli niin hyvää, että se pitää jakaa.

  3. Tuo on kyllä niin totta, että ei halpisviini muutu hyväksi ruoan joukossakaan! Vasikan potkia ei ole meilläpäin näkynyt, täytyykin vinkata lihakauppiaalle.

    • Vasikanpotka on harvinainen näky täälläkin, mutta Tampereen kauppahallista voi tehdä löytöjä. Hienoa jos on lihakauppias joka ottaa vinkkejä vastaan!

  4. Vasikanpotkaa ei ole kyllä vastaan tullut, mutta kiinnostaisi kyllä kokeilla. Intuitio osui kyllä nappiin tällä kertaa, kuulostaa herkulliselta.

    • Kiitoksia! Vasikan potkassa yhdistyy kyllä herkullisesti vasikan ja potkan parhaat puolet, parastahan liha on luun vieressä ja hitaasti kypsennettynä. Ja vasikka on mun suursuosikki.