Fenkolin ja appelsiinin liitto on klassinen. Omassa pöydässä siihen kuuluu vielä pienzalaista pehmeää pecorinoa. Veriappesiinien sesongin myötä rohkenin rikkoa tuon pyhän kolminaisuuden (jotain tekemistä on silläkin, että pienzalaista saa heikosti näiltä leveysasteilta).
Yllättäen en kaivannutkaan juustoa mukaan, ehkä siksi että veriappelsiinissa on oma makunsa ja pilkoin fenkolin hieman toisella tavalla.
Normaalisti leikkaan fenkolista ohuita siivuja veitsellä, mutta nyt kiireissäni otin raastinraudan ja vetelin sen leveäteräisellä osalla fenkolin ohuiksi siivuiksi. Nopeaa ja tehokasta! Ja fenkolin raikkauskin korostuu jotenkin eri tavalla.
Kokeilin myös tehdä veriappelsiinista kalvottomia lohkoja New York Timesin ruokasivujen videon pohjalta. Kyllähän niistä kalvottomia tuli, mutta ei mitenkään kaunottaria ensimmäisillä yrityksillä. Leikkaaminen kannattaa tehdä lautasen päällä ja hyödyntää hedelmästä irtoava mehu.
- 1 fenkoli, töyhtöineen
- 1 veriappelsiini
- oliiviöljyä
- sormisuolaa
- mustapippuria
- veriappelsiinin mehua
Raasta fenkoli ohuiksi lastuiksi raastimella tai käytä jonkin sortin mandolinilla. Kuituisia varsia ei kannata käyttää tähän (pistä talteen liemen keittämistä tai muuta maustamista varten), mutta käytä herkulliset vihreät hapsut eli tupsut.
Leikkaa veriappelsiinista kuoret pois ja leikkaa appelsiinilohkot kalvojen välistä.
Sekoita oliiviöljystä ja leikkaamisesta tirsunneesta appelsiinimehusta kastike, mausta mustapippurilla ja sormisuolalla.
Kokoa fenkolisilppu tarjoilulautaselle, mausta kastikkeella ja koristele appelsiinilohkoilla ja fenkolitupsuilla.
Fenkolisalaatti oli hyvää tuoreeltaan, mutta vielä parempaa tekeydyttyään muutaman tunnin. Lauantai-illaksi tehty salaatti oli oikein herkullista sunnuntaipäivällisellä. Salaatti sopii kokemuksen mukaan hyvin paahdetulle kevätkananpojalle, karitsan kylkiluille ja peuran pihville, eli aika laaja kirjo jo ensimmäisen otannan mukaan.
8.3.2015 20:46
Tämä kuullostaa kyllä ihanan raikkaalta! Pitää pistää resepti mieleen. 🙂
8.3.2015 20:52
Siiri, tämä on kyllä yksi raikkain tapa odottaa kevättä 🙂