Kasvimaan herneet eivät ole enää makeita millään muotoa. Aloitin kasvimaan kääntämisen hernepenkin purkamisella, kiskoin kepit pois ja napsin viimeiset herneenpalot talteen. Herneitä kertyi 2,5 desiä, juuri passelisti parin hengen hernepestoon. Eivät menneet nekään herneet häviksiksi. Tämä on varsin luova Hävikistä herkuksi -pasta, sillä siihen upposi parmesaanin ja kahden eri pastapaketin jämät. Pinjansiemeniä jatkoin cashewpähkinööiden pussin pohjalla ja puuttuvan basilikan korvasin persiljaruukun lopuilla.
- 2,5 dl riivittyjä herneitä
- 1 dl oliiviöljyä
- kourallinen persiljaa
- 1 valkosipulin kynsi
- kaksi kourallista pinjansiemeniä (käytin enimmäkseen cashewpähkinöitä)
- kaksi kourallista raastettua parmesaania
- sormisuolaa
- puolikkaan limen mehu
- ripaus sokeria
Koska herneet olivat sen verran puisevia, dippasin ne siivilässä minuutin verran kiehuvaan veteen. Herneet kypsyivät vähän, mutta eivät vielä tummuneet sammaleenvihreiksi..
Paahdoin pinjansiemenet ja cashew-pähkinät kuumalla pannulla. Basilikaa ei ollut, mutta persiljapurkista sai vielä jämäkourallisen. Isompi parmesaani oli kadonnut, joten syyttävät katseet kohdistuivat karvakuonoihin. Onneksi jääkaapissa oli vanha kanta, josta sai hyvinkin raastettua tarpeeksi. Oliiviöljyä voisi joku käyttää reippaamalla kädellä, mutta minusta tuollainen karhea pesto on hyvää eikä siinä tule lusikoitua niin tolkuttomasti kaloreita suuhun. Lisäsin joukkoon hieman sokeria, koska herneet eivät olleet enää makeimmillaan. Kesäherneiden tai pakasteherneiden kanssa ei sokeria tarvita.
Laita herneet, paahdetut siemenet/pähkinät, valkosipuli ja yrtit tehosekoittimeen ja surauta tasaiseksi. Lisää öljyä pikkuhiljaa, ei nyt majoneesin tekemisen hartaudella, mutta ei kertalaakista kaikkea. Näin näet missä vaiheessa öljyä on sopivasti. Mausta suolalla ja purista joukkoon puolikkaan limen mehu.
Pastavarastokin on päässyt hupenemaan, joten Hävikistä herkuksi teema jatkui pastankin keitossa. Yhdistin kahta pastaa, niin kummankin jämät tuli käytettyä.
Hernepestosta tuli pienellä säätämisellä vallan herkullista. Kaupan päälle saimme hyvän mielen, kun koko hernesato tuli käytettyä. Ensi kerralla voisin kokeilla myös hieman tuoretta minttua pestoon.
Tämä on myös henkinen rasti seinässä, sillä kerrankin aloitin kasvimaan käännön ajoissa. Viime vuosina se on jäänyt tryffelinkaivuun jalkoihin, ei ole paljoa jaksanut tryffelikonttaamisen päälle tarttua talikkoon. Jotain hyvää tässä huonossa sienivuodessakin, ehtii joskus puutarhahommiinkin. Tryffelisesongista ei vielä tiedä miten hyvä siitä tulee.