Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.

Savolaiset muikut äitini reseptillä ja kalapolitiikkaa

5 kommenttia

savolaiset-muikut.1jpg

Äitini paistoi muikut perinteisellä savolaisella reseptillä: konkreettisesti veret seisauttavassa määrässä punaista voita. Neulamuikkuja ei paljon tarvinnut käännellä, voita oli pannulla niin runsaasti. Koska kannoimme viisi mottia polttopuita alkuruoaksi suojaan, päätin luomukuntosalin kunniaksi kerrankin tehdä muikut aitoon savolaiseen tyyliin.

Savolaiset muikut kolmelle

  • 600 g perattuja muikkuja tai 800 g peraamattomia
  • 1 dl ruisjauhoja
  • 30 – 100 g punaista voita (kuinka savolaisittain uskallat mennä)
  • suolaa

Puhko muikut, ota suolet pois, jätä pää. Nämä muikut oli perattu päättömiksi, joten en voinut tarjota sitä aidointa savolaiskokemusta nuorille: paistettu muikku otetaan sormilla pyrstöstä kiinni ja pudotetaan pää edellä suuhun kokonaisena.

Kuivaa muikut. Laita ruisjauho lautaselle ja pyörittele kalat jauhossa.

savolaiset-muikut1

Paistoin kalat kahdella pannulla yhtä aikaa. Laitoin noin 50 g voita sulamaan (puolet toisella pannulle, ei nyt sentään per pannu, tiedoksi vain mun kolesterolilääkärille).

Kun vaahto on kuohahtanut, laita muikut lomittain pannulle riviin, päät ja pyrstöt vuoronperään toisin päin. Mausta suolalla. Ja nyt ei kruusailla mausteilla, mitään muuta maustetta ei perinteiseen ohjeeseen kuulu.

Kun muikut ovat kullanruskeita, käännä pitkällä lastalla rivi kerrallaan. Älä anna paistua kuitenkaan liikaa, ettei kalat muhjuunnu.

Nauti perunamuussin, herneiden ja rasvattoman maidon kanssa.

savolaiset-muikut2

Vaadin tuoretta kalaa, onko se mahdoton pyyntö?

Päädyin kalatiskillä jälleen keskustelemaan myytävien kalojen tuoreudesta. Kysyin periaatteeni mukaisesti kauanko siitä on kun kalat ovat polskineet. Kauppias vastasi, muutama päivä sitten. Halusin tarkemman vastauksen, kuinka ollakaan. Neljä päivää sitten. Sanoin ei kiitos. Sitten löytyikin takahuoneesta satsi kaksi päivää sitten kalastettuja muikkuja. Kauppias vielä jatkoi, että kyllähän sitä saa myydä viikon vanhaa kalaa. Aikuisten oikeesti, viikon vanhaa! Kalastajana en osta yli kolme päivää sitten polskinutta kalaa. Ja tämä kauppiaiden asenne ei muutu, jos asiakkaat eivät vaadi.

Tampere on kahden ison järven puristuksessa, eikä ne järvet elätä kuin pari hassua ammattikalastajaa. Kala kiertää keskusliikkeiden kautta eikä millään (???) ehdi kahta päivää nopeammin tiskiin. Jo Asterixissa pilailtiin meren rannalla Pariisin kalalle. Tekisi joskus mieli tehdä kuin Asterixin kylän seppä, ottaa se vanha kala ja huitaista… kalalla läpsytystanssi. Nyt menee kyllä viihdelajit sekaisin, mutta harmittaa tämä vallalla oleva asenne.

Advertisements

5 thoughts on “Savolaiset muikut äitini reseptillä ja kalapolitiikkaa

  1. Mä tuun teille syömään kun muikkuja on tarjolla seuraavan kerran ( jos saa vaihtaa maidon piimään tai veteen…) !
    Olen niin samaa mieltä tuosta tuoreusasiasta. JKL:ssäkin ollaanjärvien keskellä ja lähes kaikki kala tulee kauppoihin Helsingin kautta. Järjetöntä. Olen nirso, yli kaksi päivää vanha kala ei yleensä kelpaa. Jauhehauelle sallin kolme päivää, sillä joku maan kärkikokki sanoi taannoin, kalapulliin sopii hyvin vähän vähemmän tuore kala.

    • Tervetuloa vaan, etenkin jos otat pennun mukaan! Olen ottanut oikein asiakseni kysyä aina koska kala on pyydettyä ja ihan isoissa kaupoissa se voi olla 4-5 päivää vanhaa. Sanon aina kiitos ei. Miten muuten sitä oikein voisi asiaan vaikuttaa – paitsi nostamalla blogissa silloin tällöin framille?

      • Pentueen kaksi narttua muuttaa Tampereelle, joten saatamme teillä päin liikkuakin jossain vaiheessa pentutapaamisen merkeissä!
        Minäkin olen toivonut, että kalan tuoreudesta blogissa kirjoittamisella olisi edes pieni vaikutus siihen, että ihmiset kysyisivät kaupassa, kuinka vanhaa kalaa heille yritetään myydä.

  2. Oi muikkuja! Ostan muikkuja, silakkaa ja lohta kalatiskistä. Ja vain ja ainoastaan sillon kun se on tuoretta. Nykyisin onneksi sentään laittavat pyyntipäivät näkyville. Mutta kyllä se vaan suljettää kun lohen pyyntipäivä on ollut 7 pvää sitten ja myydään syöntikelpoisena vielä useampi päivä, yäk!

    • Tuore kala on niin ihanaa ja vanha kala kamalaa! Siinäpä se, kalassa näkyy ja maistuu tuo ero niin konkreettisesti! Se kauppias oikein korosti, että viikon vanhaa SAA myydä. Toisen kalatiskin myyjä kauppasi suhsilaatuana 3 pv vanhaa kalaa! Jos se ei ole huijaamista, on se ainakin vieraantumista todellisuudesta!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s