Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.

Intensiivisten makujen Baan Itsara, Hua Hin

Jätä kommentti

itsara-taskurapu-insta

Piipahdetaan vielä kerran Hua Hinissä, ravintolassa jossa maistelin ehkä Thaimaan reissun autenttisimpian thaikeittilön makuja.

Ravintolan on oltava hyvä, jos thaimaalaiset jonottavat. Baan Itsarassa on sisääntuloon järjestetty pitkä rivi muovituolia jonottajia varten. Eikun jonotuslappu käteen ja paikallisten joukkoon istumaan. Odotus ei kestänyt kauan, mutta ehdin ihailla miten tehokkaasti pöytiä putsattiin seurueiden poistuessa. Pieni armeija hyökkäsi siivoamaan lautaset ja tähteet ja tyhjensi pöydän juoksujalkaa alta aikayksikön. Operaatio näytti balettiesitykseltä, niin hyvin harjoiteltua touhu oli.

Ravintolasta vinkkasi useampi paikallinen: ”Jos haluat syödä kuten thaimaalaiset, mene tänne!” Baan Itsara on hieman syrjässä Hua Hinin keskikaupungin rantaravintoloiden humusta, pari kilsaa pohjoista rantaa ylöspäin.

Maut olivatkin selvästi syvempiä ja ruoka jotenkin rouheaa. Ei keskustan rantaravintoloiden tai yömarkkinoiden ravintolatkaan fine diningia olleet, mutta jotain suoraviivaista tässä lähestymistavassa on. Suosittelijat kehuivat paikkaa autenttiseksi thaikeittiöksi.

itsara-mustekala

Thait eivät syö varsinaisesti alku ja pääruokia vaan annoksia kannetaan pöytään sitä mukaa kun ne valmistuvat. Tosin mukava kyllä, usein niissä on ollut selvä makujärjestys, miedosta vahvempaan tai moniulotteisempaan. Tällä kertaa mentiin suoraan asiaan ja vahvoihin makuihin.

Ensimmäisenä sain täytettyjä mustekaloja tummassa kastikkeessa. Aivan taivaallisia! Kysyin täytteestä ja tulkitsin vastaukseksi ”egg”, mutta ei se pelkältä kananmunalta maistunut. Jotain herkullista ja koostumukseltaan tivakkaa se oli. Lautasella oli myös pitkä rivi sievästi leikattuja ananasviipaleita raikkaana elementtinä.

Itsaran kuuluisia makeaan basilikakastikkeeseen tehtyjä venussimpukoita ei ollut listalla, mutta niitä järjestyi silti kysymällä. Sana oli kiirinyt, sillä tirisevää ja höyryävää simpukkapannua kannettiin pöytään jos toiseenkin.

itsara-venus

Venussimpukat maistuivat syvän yrttiseltä. Maku ei ollut niinkään voimakas, vaan enemmän moniulotteinen. Rautainen paistinpannu piti simpukat sihisevän kuumana.

Kolmas annos oli merirapua vihreässä lehtevässä yrttikastikkeessa. Kastike korosti mukavasti meren makua. Mutta täyteläisen mausteinen lautasellinen alkoi olla jo liikaa. Urheasti yritin syödä kaiken tilaamani. Kaikki ruoat olivat niin intensiivisen makuisia, että annokset olivat liian runsaita suhteessa toisiinsa. Rantaravintoloissa useamman monen pienen annoksen tilaaminen toimi, mutta ilmeisesti perinteisessä keittiössä myös annoskoot olivat isompia. Maut olivat niin rohkeita ja runsaita (olematta tulisia), että kylläiseksi tuli vähemmälläkin. Kylläisyyden käsite on tässä venyvä, on ehkä enemmänkin ahneutta ehtiä maistaa mahdollisimman montaa asiaa lyhyellä matkalla. Seuraava aste thaikeittiöön perehtymisessa olisikin oppia yhdistämään eri annoksia hyväksi päivälliseksi.

itsara-taskurapu

Joskus epämääräinen päättämättömyys kostautuu sekä kannattaa. Kuljin Itsaran ohi kolme kertaa ennen kuin huomasin ravintolan kyltin, sillä eksyillessäni kuljin pari kilsaa harhaan. Olin jo kävellyt keskustasta pari kilometriä ja poikennut pohjoiselle rannalle sataman kohdalla. Pyörin kuvaamassa satamaa, kalastajia ja auringon laskiessa uimaan innostuneita paikallisia (luvan kanssa).

pohjoinen-ranta

Rannalta poistuessani pistin merkille, että tuossapa kiva viiniravintola (lue länsimaalaistyylinen). Voisin käydä siinä jahka olen käynyt varaamassa pöydän Itsarassa. Eksyilystä seurasi se, että palasin takaisin tunnin päästä viinibaariin ja olin valmis maksamaan yhdestä reissun kalleimmasta valkkarilasillisesta jo vessakäynnistä vuoksi. Se oli tyylikäs mesta meren rannalla, pehmustetut tuolit, tunnelmalliset lamput ja fiini fiilis. Tarjoilijat toivat oma-aloitteisen ystävällisesti hyttysmyrkkyä. Olen kuitenkin erityisen vakuuttunut, että sain Itsarssa kolmaosalla hintaa kaksi kertaa parempaa ruokaa.

pohjoinen-ranta1

pohjoinen-ranta-sotalaivat

Sotalaivat olivat pysyvästi ankkurissa vartioimassa kuninkaallista lomakaupunkia. Sotilasvallankaappaus ei näkynyt kaduilla Hua Hinissa eikä Bangkokissa, mutta ei aiheesta saanut viritettyä keskusteluakaan paikallisten kanssa.

Matkalla Hua hiniin, äyriäispääkaupunkiin? Tästä vinkkejä ravintoloihin:

Hua hin, merenelävien rakastajan thaivas

Äyriäistaivas Lung Ja keskellä Hua hinin yömarkkinoiden vilinää

Thairuoan kurssilla opittua: ihanaa vihreää currytahnaa ja currykanaa

Lisäksi paikalliset vinkkasivat kiinnostavan kuuloisesta paikasta kaupungin lounaisosassa, mutta en sinne koskaan ehtinyt. Isoa puistoa kiertää on useita eri katuruokapisteitä, ja puiston keskiosassa on pöytiä johon voi itse kerätä kokoelman mieleisiä syömisiä. Se löytyy Soi 94 -kadun länsipäästä. Jos käyt tsekkaamassa paikan, pistäydythän kertomassa kommenttikenttään kokemuksesta! Tietysti minua kiinnostaa kuulla myös oliko näistä muista vinkeistä iloa!

 

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s