Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.

Omaa parsaa ja omaa ahosuolaheinää

3 kommenttia

parsa-ahosuolaheina

Onnea on oma parsapenkki. Ja pihagrillille tuova hiekkatie, jossa kasvaa ahosuolaheinää. Ilman parsapenkkiäkin pääsee tämän kesäisen herkun makuun, sillä kotimaiset parsat ovat täällä. Mitä lyhyempi matka parsalla on pellolta lautaselle, sitä herkummalta se maistuu. Ahosuolaheinän lehdet antavat parsalle mukavan, omanlaisensa raikkaan ja hapokkaan herkullisen vivahteen. Ahosuolaheinää löytyy helposti hiekkateiltä, kedoilta ja rantakallioilta.

Grillattua parsaa ahosuolaheinällä alkupalaksi kahdelle

  • 1 pieni nippu kotimaista parsaa, omasta penkistä tai kaupasta
  • oliiviöljyä
  • sormisuolaa
  • 2 rkl ahosuolaheinän lehtiä

Leikkaa parsa penkistä. Huuhtaise nopeasti.

Koska ainakin meidän uuden parsapenkin parsat kasvavat kukin omaan tahtiinsa, on aina sato korjatessa eri paksuisia ja pituisia parsoja. Kokeilen napsauttaa tyvestä pidempien parsojen varsia, mutta koska kerään aika ahkeraan eivät parsat ehdi useinkaan kehittää puumaista vartta.

Kaupan kotimaisella parsalla on kuitenkin puumainen tyvi, napsauttele ne pois.

Kerää ahosuolaheinä. Napsi lehdet irti, huuhtaise ja kuivaa.

Mausta parsat kevyellä lorauksella oliiviöljyä ja ripauksella sormisuolaa. Pyörittele parsoja niin että öljy ja suola syleilevät tasaisesti kaikin puolin parsoja.

Grillaa parsat nopeasti hiilillä. Kääntele ahkerasti. Ohukaisia nuoren oman penkin parsoja ei tarvitse pitkään grillata, minuutti pari riittää. Osa parsoista olivat hieman paksumpia, ne saivat olla puoli minuuttia pidempään. Olen grillannut kapoisiakin parsoja suoraan grilliritilän päällä varoen etteivät ne käännellessä tipu grilliin. Jos grillissä on tilaa, voit laittaa parsat myös kahvalla siirreltävälle tiheämmälle grillaushärpäkkeelle.

Myös kaupan kotimaiset parsat kypsyvät grillissä todella nopeasti, tuoreita kun ovat.

Ripottele ahosuolaheinä päälle, pyörittele hieman että lehdet saavat myös mukavasti öljyn ja hiilen makua. Tarjoile hyvän parsaviinin kanssa, vaikkapa Ermelin Riesling Reserven kanssa.

Parsan ja ahosuolaheinän yhdistäminen on peräisin Tallbergin Villiyrttikeittokirjasta. Parsojen grillaaminen on oma päähänpinttymäni. Mitä parempaa parsaa, sitä paremmalta se maistuu grillattuna.

parsa-ahosuolaheina-insta

blondi-ahosuolaheina

Advertisements

3 thoughts on “Omaa parsaa ja omaa ahosuolaheinää

  1. Suunnaton kateus!
    Täällä on ollut aivan kelvotonta parsaa kaupoissa, olemme syöneet vain yhden nipun. Kaikki kotimaisetkin ovat olleet ”viime kuussa kuolleita”. Ikävä parsapeltoja…

    • Voi kurjuus! Kuivunut ja nuupahtanut parsa on rikos ihmis- ja kasvikuntaa kohtaan! Joko sinnekin rantautuisi kotimaiset parsat?

      • No niin on. Kotimaisia olen nähnyt pari kertaa ja ne ovat olleet ihan kauheita… ikävää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s