Yleensä en kirjoita epäonnekkaista ravintolakokemuksista, mutta nyt jäin miettimään mikä kaikki meni pieleen? Mieleeni tuli kaikkien tv-kokkikisojen tuomareiden ilmeet epäonnistuneiden annosten kohdalla. Ni Neun ruoka ei ollut minun makuuni, ehkä jonkun muun palettiin ne maistuvat. Silti valkoviini oli eittämättä lämmintä, tarjoilu haparoivaa, annokset epätasapainossa eikä niihin varta vasten paritettu viini korjannut asiaa.
Vertaan tietysti edellisen illan La Murallaan, jossa kaikki osaset olivat kohdallaan. Palvelu huomaavaista, ajoitus kohdallaan, ruoat ja viinit harkittuja. Pöytiä Ni Neussa on hieman enemmän, mutta tarjoilijoita siellä vilisi tuplaten. Jokin salin koordinoinnissa ei kuitenkaan toiminut, sillä sain kysellä lammasannoksen kuuluvan punaviinin perään. Sainkin kysellä kautta linjan, kukaan ei huomannut että tulin ravintolaan, sain istua kuivin suin eikä halukkuutta aperivitiiviin tai veteen kyselty. Valkoviini oli lämmintä ja kysyin onko sen tarkoitus olla lämmintä? Sain vastaukseksi tuiskahduksen ja uuden lasillisen – lähes kylmää viiniä.
Kysyin myös voinko vaihtaa kahdesta jälkkäristä toisen johonkin muuhun. Koska menu on fiksattu, ei se onnistunut. Ymmärrän kyllä sen. Mutta en sitä että molemmat jälkkärit olivat pahoja.
Jotain hyvääkin. Kypsä tomaatti on täytetty pilkotulla babymustekalalla ja se lepää mustalla riisipedillä. Baby squid on kesän herkku, se tulee näille vesille vain pariksi kuukaudeksi. Mustekala oli maukasta. Annos on kevyen hapokas, täyteläinen ja hieman makea. Annokseen kuuluva pirskahteleva txakakolina komppaa hienosti annoksen makuja. Itsekseen viini on yksinkertainen gasalgarcimainen viini ja puoliviileä viini lämpiää lasissa nopeasti, joten puolet jää minulta juomatta.
Kummeliturskan kanssa tarjotaan Ruedan viiniä. Kysyn mistä rypäleistä viini on tehty, mutta tarjoilija ei ymmärrä kysymystä. Suurin osa pöytäseurueista on ulkomaalaisia, joten kielitaito tulisi tarpeeseen. Olen asioinut useimmissa ravintoloissa tällä reissulla puutteellisella italiansekaisella espanjallani, ja asiat viinien rypäleistä annoksen aineksiin ovat selvinneet hyvän tahdon avulla mainiosti. Nyt en jaksa enää, en myöskään valittaa toisesta lämpimästä valkoviinistä. Viini olisi kyllä parempaa kylmänä, nyt se maistuu keskiverrolta pöytäviiniltä. Jälleen lasi jää puolitiehen. Kala-annoksesta ei ole enempää hyvää kerrottavaa, paitsi että ohuet pavut olivat juuri oikean kypsyisiä.
Toinen pääruoka on prässättyä ylikypsää lammasta. Riojan punaviini maistuu ensimmäistä kertaa oikealta viiniltä, sitten kun saan sen pöytään. Olen ehtinyt hyvin kuvata ruoka-annoksen, odotella viiniä ja koettaa saada tarjoilijaan katsekontaktia. Naapuripöydän brittileidien seurue on niin äänekäs ettei hola –huudotkaan auta. Punaviini kuuluisi menussa lihan oheen, se tuodaan pyynnöstä lopulta ilman pahoitteluja.
Haluaisin niin sanoa, että liha pelastaa aterian. Että tässä on isoja rohkeita makuja. Lammas on paikallisen sinihomejuustosta tehdyn kastikkeen päällä. Kastike ja liha eivät sovi yhteen, eikä viini paikkaa sitä. Liha on liian suolaista, kaavin päältä irtosuolat pois, mutta sekään ei enää oikein auta.
Riojalaisessa on kevyet tanniinit ja hapokkuutta sopivasti. Se ei vaan soi yhteen lihan eikä kastikkeen kanssa.
Ne kaksi jälkkäriä ovat pahentunut kirsikka tässä kakussa. ”French toast caramelized on a pan” on iso, rasvainen ja makea jööti lautasella jäätelön vieressä. Vadelma-annoksessa on yritystä ulkonäön puolesta, mutta maut eivät innosta. Miten raikkaasta vadelmasta voidaankin poistaa kaikki maku?
Mietin mitä itse olisin voinut tehdä kokemuksen parantamiseksi. Olisi kannattanut jättää kysymättä voiko jälkiruokia vaihtoa, ehkä pöytääni ei olisi laitettu hankalan asiakkaan täppää? Koetin joka välissä sanoa please ja por favor hymyn kera, mutta loppua kohti hymyni varmasti hyytyi.
Toki turistikaupungissa on sata ravintolaa per katu ja osasta niistä tarjoaa silkkaa turistipöperöä. Ni Neu sijaitsee Grosin kaupunginosassa surffarirannan hoodeilla, ilta-auringon paikalla joen rannalla, varmasti kaupungin parhaita sijainteja.
Ni Nineu oli kuitenkin muutamassa lähteessä nostettu kiinnostavana ravintolana esiin. Keittiöstä löytyi selvästi yritystä, mutta maut olivat väärällä tavalla vinoja. Ehkä chef on vaihtunut? Salista saattoi olla avainhenkilö poissa? Kokonaisuudessa ontui kuitenkin niin moni palanen, että päätin nyt julkaista tämän pohdiskelun. Suomenkielinen negatiivinen arvostelu ei kuitenkaan varmasti vaikuta Ni Neun bisneksiin millään viisiin, ehkä pari San Sebastianissa reissaavaa suomalaista saattaa arvioida TripAdvisorin pisteitä tämän pohjalta. Ravintola on rankattu TripAdvisorissa jopa sijalle 46 San Sebastianissa.
Yleensä jätän julkaisematta huonot kokemukset ja koetan kertoa ravintolassa ettei nyt natsannut ja miksi. Tai totean vain etten kuulu ravintolan kohderyhmään. Viinin lämpötilasta ja rypälekyselyistä sain kuitenkin tarjoilijalta sellaiset mulkaisut, ettei se kannustanut palautteen antamiseen. Asiakkaat olivat pääsääntöisesti ulkomaalaisia. Isoa ja äänekästä keski-ikäisten brittileidien ryhmää palveltiin innokkaasti, ehkä juomapainoitteinen illallistaminen onkin tämän ravintolan juttu?
Päivällinen yhdeltä hengeltä maksoi 49 euroa. En jättänyt tippejä.
Onneksi tämä oli 10 päivän Baskimaan reissun ainoa kunnon floppi. Suurin osassa ravintoloista oli erinomaista ellei loistavaa ruokaa, palvelua ja ruokaelämyksiä.