Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.

Luomukanan koipireisiä, herkkutatteja ja pekonia

4 kommenttia

kana-herkkutatti-pekoni

Kaikesta tulee parempaa pekonilla, uunissa paahdetusta luomukanastakin. Kun yhtälöön lisätään vielä herkkutattia, on makuyhdistelmä aivan maaginen.

Luomukanan koipia kahdelle

  • 2 luomukanan koipea
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • sormisuolaa moderaatisti
  • mustapippuria
  • 3 dl kokoon keitettyjä herkkutatteja
  • ½ pakettia pekonia

Ota kana ja pekoni huoneenlämpöön.

Lämmitä uuni 200 asteeseen.

Sulata herkkutatit. Jos löysit tänne tuoreiden herkkutattien aikaan, pilko tatit ja paista hetki että tattien neste irtoaa.

Pilko pekoni rouheasti.

Ruskista kana paistinpannulla oliiviöljyssä. Suolaa varovaisesti, sillä pekoni tuo ruokaan suolaa. Rouhi joukkoon mustapippuria myllystä. Jos pannu on tarpeeksi leveä, heitä pekoni joukkoon. Jos pannuun ei mahdu, ruskista pekoni seuraavassa aallossa tai multitaskaa toisella pannulla.

Nosta kanat ja pekoni uunivuokaan odottamaan.

Minä käytin myös herkkutatit nopeasti kiehahtamassa paistinpannulla. Mietin, oliko se tarpeen, mutta ainakin lopputulos palkitsi. Ja kaikki ainekset olivat lämpimiä uuniin mennessään. Mausta herkkutatit sormisuolalla ja mustapippurilla.

Lisää siis nopeasti pannulla kuumennetut herkkutatit kanankoipien ja pekonin päälle. Nosta vuoka uuniin 35-40 minuutiksi. Jos käytät isompia kuin luomuisia koipireisiä, kypsennä pidempään.

Tarjoa uunilohkoperuhnoiden, risoton tai speltin sekä uunikasviksten kanssa.

Kanaa jäi vielä hiukan yli, herkkutatteja ja pekonia hieman enemmän. Siitä tulikin aivan mahtava pastakastike. Joskus voisin tehdä tällä yhdistelmällä pastakastiketta varta vasten. Hmm, jos lisäisin vähän herkkutattilientä omatekoisista herkkutattikuutioista

kana-herkkutatti-pekoni-peruna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Advertisements

4 thoughts on “Luomukanan koipireisiä, herkkutatteja ja pekonia

  1. Sienimetsä pakastimessa on minunkin mieleen. Kun on hyvä sienivuosi niin täytyy sienestää ahkerasti. Viime vuosi oli liian kuiva täällä etelässä mutta löysin toissa päivänä vuoden 2015 satoa pakastimesta. Ja hyviä olivat vieläkin. Kivoja reseptejä blogissasi! Terveisin Annelta Maalaisbistrosta.

    • Kiitos Anne! Tampereen korkeudella meni sienivuodet juuri päin vastoin, viime vuosi oli herkkutattien suhteen hyvä. Pakastimessa on aina oltava vähän herkkutatteja joten ei sitä koskaan uskalla syödä tyhjäksi. Tiedä vaikka ensi syksynä olisi taas huono sato.

  2. Herkkutatteja oli JKL:n seudullakin hurjat määrät, niistä tosin ainakin 90% oli tiiviisti madotettuja. Kuivuriinkin päätyi onneksi monta kiloa. Meillä ei koskaan ole tilaa pakastaa ja kuivatut sienet säilyvät niin kauan kuin tulevat syödyksi. Ekan kerran kokeilimme herkkutattilientäkin – mahtavia jääkuutioita, kiitos vaan vinkistä!
    (Multa puuttuu pekoninsyöntigeeni…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s