Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.

Tryffeliarvonta! Blogi 5 vuotta ja avautumista vailla avautumista

49 kommenttia

Synttäreiden kunniaksi arvonnassa purkki tryffelisuolaa. Osallistu kertomalla kommenttikentässä mikä blogin ohje on mielestäsi paras.

Viisivuotias ruokablogi on blogivuosissa vankassa keski-iässä. Ripaus tryffeliä on edelleen riippumaton, portaaleihin kuulumaton oman rahan blogi. Marginaalissa, mutta omilla ehdoilla.

Bloggaaminen on säilynyt rakkaana harrastuksena, joka haastaa minua kehittymään ja oppimaan uutta. Harrastuksena, jossa saan käyttää luovuuttani ja huonoja veitsitaitojani. Itse päätän mitä teen ja jätän tekemättä.

Tähän viiteen vuoteen mahtuu paljon elettyä elämää blogin ulkopuolella. Oma valinta ollut, että en avaudu yksityiselämän käänteistä, vaikka näillä käänteillä saisi jo ylimääräisiä klikkiryöpsäyksiä. Koska en hae klikkauksia mainostamilleni tuotteille, vaan bloggaan edelleen omaksi ilokseni, minua kiinnostavat aidot klikit. Joskus tosin huvittelen klikkiotsikoinnilla tähän tyyliin.

Olen onnellinen siitä, että blogivuodet ovat kohdelleet minua kiltisti. Paljon ystävällisiä, kivoja kommentteja, kivaa sosiaalisuutta ruokaihmisten kanssa ja verkostoitumista. Ei vihapostia eikä stalkkaajia. Ehkä juuri siitä johtuen, että tämä on hajuton ja mauton ruokablogi, privaattielämän avautumisten suhteen.

Bloggaajilla on eri strategioita ja linjanvetoja yksityisyyden suhteen. Joku kertoo kriiseistään kaiken ja toivottavasti voimaantuu sen kautta. Joku valjastaa lapsensa, parisuhteensa ja kotinsa bisneksen tueksi. Ok, jos tietää mihin lähtee ja saa itsensä ja perheensä brändäämisestä mielestään riittävän korvauksen jotain kautta. Osa ammattibloggaajista osaa tehdä tämänkin itsensä brändäämisen taitavasti ja tyylillä.

Toinen ääripää on asialinja ja oman persoona nimimerkin takana. Aloitin bloggaamisen tuolla linjalla, koska ajattelin että työ ja hupi oli pidettävä erillään. Sittemmin olen tullut ruokakaapista ulos.

Mutta kukin tyylillään, pääasia mikä kenenkin onnelliseksi tekee.

Itse seuraan mieluummin keskitiellä kulkevia blogeja. Jos jokun instatili tai face on täynnä selfiemaratonia, lopetan seuraamisen. Miksi katsoisin feedissäni loputonta kuvavirtaa tuntemattomasta ihmisestä? Itsestään loputtomasti jorisevia tyyppejä, itseanalyysejä ja oman elämän näyttämöjä en jaksa seurata. Joskus bloggaaminen vaikuttaa narsismin alalajilta. Mutta jos aiheet ruoan ohessa ovat kiinnostavia tai ruokaohjeet hyviä tai mielellään molempia, seuraan.

Kyllä, minullakin vilahtaa koiran ja talonnurkan kuvia. Yksi omakuvakin on blogin historiassa ollut, jopa. Kerron joskus ohjeen lomassa omista toilailuista ja muistelen menneitä, sori siitä. Mutta linjani on pitää ruoka pääosassa, mun lifestyle ja päiväkirjat on muualla.

Ruokamatkat ovat välillä olleet enemmän esillä, viini harvakseltaan. Instassa on toisinaan myös enemmän luontokuvia ja lenkkareita, koska juokseminen on minusta tällä hetkellä se hauskin juttu. Uups, nyt kerroin harrastuksestani ruokaympyrän ulkopuolella. Mutta, eikö liikunta ole se kolikon toinen puoli?

Top100 ruokablogia lopettaa vuoden vaihteessa. Harmittaa sikäli, koska sen kautta on ollut niin näppärää seurata mitä muut ruokabloggaajat kokkaavat. Mikä aines aiheuttaa laajemmin pöhinää? Innostuisinko minäkin tuosta? Mikä pöhinä kasvaa trendiksi, mikä ei. Näin viiden vuoden kokemuksella on ollut erityisen kivaa huomata satokausiajattelun vahvistuminen. Ainahan joku ihanan joulunpunaisia mansikoita hehkuttaa, mutta yhä vain lähiruoan ja sesongin arvostus nousee. Tämän blogin johtolauseeksi kirjasin jo ennen julkaisemista ”raaka-aineet läheltä ja tuoreena”.

Etenkin TOP100:n jo edesmennyt hakutoiminto oli loistava, sitä kautta löysin helpommin joskus silmissäni vilahtaneen ohjeen. Google on toivoton siinä mielessä, melkein yhtä toivoton kuin oma muistini.

Toivottavasti joku bittinikkari kehittää vastaavan, yhtä kätevän seuraamistavan. Jotain noiden algoritmien säätämisistä ymmärtävänä ja työelämän puolella palvelun rakentamisen haasteet kokeneena, ei ole helppo nakki se. Vai onko jossain olemassa jo yhtä kattava ja näppärä palvelu?

Ilman TOP100:sta muiden blogien seuraamiseni varmasti pirstaloituu. Face, Twitter, Instagram ja muut härpäkkeet tuovat esille eri blogeja, ja niidenkin algoritmit päättävät puolestani koska näen jonkin ohjeen noston, jos näen ollenkaan. Minä en sitä päätä, harmikseni.

Synttärisankari lopettaa nyt avautumisen ilman avautumista ja julkistaa blogisynttäreiden kunniaksi tryffelisuolan arvonnan. Alkusyksystä suunnittelin, että viiden blogivuoden kunniaksi arpoisin ihan montaa omatekoista tryffeliherkkua: tryffelihunajaa, tryffeliöljyä ja tryffelisuolaa. Mutta tämän syksyn tryffelisato on ollut kelien vuoksi aika surkea, joten tryffelisuolalla mennään.

Tryffelisuola on tehty maldonsuolasta ja kotimaisesta, itse kaivetusta tryffelistä. Purkissa on 75 grammaa tryffelisuolaa, tryffelipitoisuus on 12 %.

Osallistu kommentoimalla mikä sinusta ollut paras ohje tässä blogissa. Arvontaan ilmoittautuminen päättyy 2.12 klo 24. Saat tiedon voitosta sähköpostiisi, joten jätä sähköpostiosoite.

Nauti Ripaus tryffeliä myös Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä.

49 thoughts on “Tryffeliarvonta! Blogi 5 vuotta ja avautumista vailla avautumista

  1. Tämä on ylipäätään luottoblogin asemassa, kun etsin liharuokien ohjeita, kuten sauvajyvänenkin. Pidin kovasti tuosta, kun sanoit tulleesi ulos ruokakaapista. 😀 😀 Minä olen tehnyt saman, vaikken vieläkään naamaani laita blogiin. TOP100 on ollut minunkin paikkani seurata blogaanien touhuja, mutta nyt kun viimein vuosi sitten menin Facebookiin, olen siellä ruokaryhmissä löytänyt tavan seurailla muita blogeja. Jään silti kaipaamaan TOP100 varmasti paljon. Ankerias Vipunen on mun sankarini!

    • Oi kuin ihanaa kuulla, kiitos tuosta luottoblogista, Sari!! Ja kiitos samoin, kun näen sulla kiinnostavan ohjeen tiedän että sen toimiseen voi luottaa!

  2. Koska uunissa on tällä hetkellä vähän sovellettu kokonainen yrttibroileri, niin vastaan sen. Tryffelivoita mulla ei oo koskaan ollut, joten tryffelivoikana on vielä valitettavasti testaamatta.
    Erityismaininta paistetulle riisille vol. 2. Siitä ymmärsin, mikä on paistetun riisin salaisuus. Viismauste!
    Tää on mun ehdoton suosikkiblogi. Mulla on tallessa tosi monta reseptiä täältä. Kiitos!

    • Kiitos, aivan mahtavaa kuulla, että reseptit pelittää! Sehän tässä puuhassa on ihan parasta, voi jakaa jotain ja löytää muilta hyviä ideoita. :)! Toivottavasti yrttibroileri myös maistui!

  3. Muistelisin että blogissa on ollut ohjeita, joissa on käytetty tryffelivoita. Ajatuksestakin tulee vesi kielelle.

  4. Karitsakyljyksiä ja tryffeliä ehdottomasti.
    Ihania ruokaohjeita kaikki. ❄️☃️❄️

  5. Onnea 5-vuotiaalle ja ääni tattiliemelle!

  6. Minä käyn täältä hakemassa oppia ja inspiraatiota. En osaa nimetä yksittäistä ohjetta, mutta aikanaan google-haku kropsusta toi minut tänne, ja sen jälkeen olen palannut usein.

    • Ihanaa kuulla, kivaa että kropsu toi sut tänne! Mun pitkin tänään taas tehdä kropsua, mutta en sinne asti ehtinyt.

  7. Onnea! 🙂 Annan ääneni tattiliemelle

  8. Moni resepti on jäänyt elämään, erityisesti tykkään noissta risotto/spelttijutuista, mainittakoon niistä Spelttipuuro punajuurella.
    Ja sit kaikki nuo sinänsä yksinkertaiset, mutta ah niin herkulliset perunareseptit.
    Meillähän on täällä päin muuten ihan tryffelikeskus…

    • Kiitos! Punajuurispeltti, se onkin herkkua! Tänäänkin keittelin spelttiä, se on mun uusi luottoaines. Perunoista munon pitänytkin tehdä lisää juttuja…

  9. Karitsan kyljyksiä ja tryffeliä 🙂

  10. Onnea 5-vuotiaalle. Meille sama tulee täyteen päivää joulukuun alussa. Tryffelipolenta kuulostaa upealta, joten ääni sille. Kokeilepa joskus (jos et ole jo tehnyt) maustaa ihan tavallinen kanamurekemassa tryffelisuolalla – taivaallista.

    • Kiitoksia ja onnittelut sinne myös! Täytyykin kokeilla tuota kanamureketta, kuulostaa hyvältä alustalta kuljettaa tryffelin makua suuhun!

  11. Paljon onnea blogille! 🙂 Karitsan kyljykset ja tryffeli kuulostavat ihanalta 🙂

  12. Tryffelipolenta on oma suosikkini!

  13. Onnea! Sun blogissa on vaikka mitä suussasulavaa, herkkutatti-lasagnea tullut viimeksi kokeiltua ja siitä ainakin tykkäsi koko perhe, joten jää meidän suosikkivakkariresepteihin 🙂 Oikein hyvää joulunodotusta sinulle! ❤

  14. Tryffelinen hirvenpaisti punaviinissä nosti veden kielelle!

  15. Tämä oli taas niin hieno kirjoitus. Olen kyllä kaikesta niin samaa mieltä, ja tämä blogi onkin yksi niitä harvoja bliogeja jota edelleen seuraan säännöllisesti. Kaikki on niin aitoa, ja varmasti toimivaa reseptiikkaa. Minä olen tuosta avautumisesta samaa miettinyt monen blogin kohdalla, että mitä sitten kun elämäntilanteet muuttuvat, ja muuttuvatko ne joskus osin siksi kun kaikki on ollut niin avointa. Minä ehkä avaudun aavistuksen enemmän kuin sinä, mutta teen sen edelleen semianonyymisti (kiitos luimupupulaan hienosta termistä). Tällä linjalla ei tosiaan törmää mihinkään negatiiviseen blogimaailmassa, ja se on kiva.

    Jos minun pitää yksi resepti valita, niin kyllä minäkin sanon tattiliemi, sillä se on ollut yksi suuria oivalluksia keittiössäni. Mutta sen lisäksi tsekkaan kyllä kaikki lihareseptit kun alan tehdä jotain uutta. Ja usein vaikka teen jotain tuttua, saan aina uutta ideaa täältä. Ja ainakin hymyn huulille. Onnea 5-vuotiaalle!

    • Oi kun ihanasti sanottu, kiitos! Tämä lämmittää mieltä, etenkin kun käyn sun ohjeissa tarkistamassa aina kun jokin lämpötila tai kypsennysaika mietityttää! Ja saan ideoita sekä vertaistukea!!
      Tuo avoimuus tai semisulkeutuneisuus on tietysti jokaisen valinta ja mikä sopii yhdelle ei käy toiselle. Mietin kyllä joskus mitä vanhemmat sanovat sitten kun teini-ikäiset ilmoittavat ettei tällä lapsuuden blogi/insta -historialla vanhempien paljon somerajoituksia kannata yrittää tai varoitella herutuskuvista :).

  16. Tryffeliahven! Voin kuvitella miten ihanan makuista! Nam 🙂

  17. Onnea! Sitä hirvipaistia tryffelin kera kokeilen kunhan saan lihaa.

  18. Paljon Onnea!
    Ensimmäisenä tulee mieleen resepti, jota olen monesti lainannut; uunissa pashdetut punajuuret kuorineen vuohenjuustolla.

  19. Parasta ohjetta en osaa sanoa. Mutta sen osaan, että monta vinkkiä ja ideaa olen ohjeista poiminut ja soveltanut omassa keittössä. Ja useita ohjeita on tallennettu kirjanmerkkeihin ”Reseptikansioon”. Muusikko virittää aina 😉 Olen myös aivan kympillä nauttinut teksteistäsi, niitä on kielipoliisin hyvä lukea levollisin mielin. ❤️

    • Kiitos Marketta, tosi kiva kuulla tämmöistä! Joskus kun luen vanhaa reseptiä, nousee punaa poskille, semmoisia kielikukkasia on jäänyt tekstiin. Onneksi ei aina :D.

  20. ONNEA! ❤ Pohojalaasen pannarin resepti toi lapsuusmuistot mieleen. 🙂

  21. Tattiliemi on minunkin mielessäni 🙂 Ihanaa, kun mikään ei mene hukkaan.
    Tryffeleitä harmituksekseni ei omaan keittiöön ole satunnaisia purkitetuja versioita lukuunottamatta liiemmin eksynyt. Kateellinen siis olen sun karvaisista apukokeistasi, jotka noita maan kultakimpaleita löytävät.
    Itse olen laiska aktiivisesti seuraamaan muita blogeja (toki laiska kirjoittamaankin 🙂 ), mutta sun blogi on suosikki! Lihareseptejä etsiessäni kurkkaan usein, mitä sinä olet kokkaillut. Meitä oman tien kulkijoita ja oman rahan blogikirjoittajia ei ole montaa, ja itse mieluummin luen blogia, josta tiedän kirjoittajan olevan varmasti tekstinsä ja reseptiikkansa takana.

    • Tattiliemi on kyllä hyvä meilen lientä, juuri tuo ettei mitään mene hukkaan. Monta kertaa jää jonkin bloggauksen lukeminen kesken kun huomaan että se on pelkästään mainos. Mun silmissä muutamaltakin tekijältä on mennyt uskottavuus. Toki ymmärrän että toiset yrittäjänä koettavan elantoaan sillä hankkia. Mutta senkin voi tehdä taidolla :).

  22. Onnea blogille ja olipa hyvä kirjoitus! Meitä oman tien kulkijoita ”pelkästään ruokaan keskittyviä” ja oman rahan blogeja ei juuri montaa ole. Itse arvostan blogissa sitä, että voin aidosti luottaa blogin arvioon ruuasta tai tuotteesta, ettei juttu ole aina jonkun mainos.
    Usein hakeudun sivullesi, jos etsin taatusti herkullista sieni-tai lihareseptiä.
    Viinivinkit ovat aina plussaa 🙂
    Ehdoton suosikki vuosien varrelta on minunkin mielestäni tattiliemi, ja olen ehdottoman kateellinen karvaisista tryffelikoiristasi, tryffeliä ei meidän keittiössä ole paljon näkynyt 😉

    • Kiitos, tosi mukavaa kuulla! Pahoittelut tuosta wordpressin tekemästä källistä! Se oli laittanut sinun kommenttisi roskapostin joukkoon enkä hoksannut sieltä tarkistaa.

      • WP varmaan meinas, että nyt on roskapostittaja, kun muuten en laiskana paljon mitään kommentoi 😂

  23. Onnea 5-vuotiaalle blogille! Täältä haemme aina välillä vinkkejä, kun ei meinaa keksiä mitä laittaisi ruoaksi. Parasta ohjetta en osaa sanoa, mutta jos jonkun nostaisin esille niin hietasimpukkapasta, koska se on oma lempipastani, jota syön useampaan otteeseen aina Italiassa lomaillessa.

  24. Tuo ragukastike pastalle toimii ja maistuu. Voi virittää hiukan kreikkalaisittainkin kanelilla ja neilikalla.

    • Kiitos Eija! Kreikka on mulla edelleen matkustuslistalla, täytyy korjata puute piakkoin! Ja kokeilla kanelia ja neilikkaa raguun, sopisi joulun odotukseen!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.