Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.

Fasaanin rintafileet ja koivet karpalokastikkeen kera

2 kommenttia

Pakastimessani oli outo lintu. Pienellä etsivätyöllä selvitin, että se oli Rekosta ostamani kokonainen fasaani. En muuten enää koskaan laita pakkaseen mitään ilman selvää merkintää mitä aines on, luottaen olemattomaan muistiini.

Seuraava etsivätehtävä oli palauttaa mieleen paloitella kokonainen lintu. Aiempien fasaanikokeilujen kohdalla olin merkinnyt itselleni muistiin: paista rintafileet erikseen, niitä ei kannata pataan hukata.

Harjoittelin siis kokonaisen linnun fileointia. Onnistuinkin yli odotusten: sain fileoitua rintafileen ja sisäfileen. Ehkä. Onko linnuilla sisäfile? Anyways, paistoin fileet ja koivet erikseen ja tein niille ihanan karpalokastikkeen. Burgundilaisen viinin kanssa aivan täydellinen kolmikko!

  • 2 fasaanin rintafilettä
  • 2 fasaanin sisäfilettä?
  • 2 fasaanin koipea
  • mustapippuria
  • sormisuolaa
  • tuoretta timjamia
  • tuoretta rosmariinia
  • voita
  • oliiviöljyä

Karpalokastiketta (tai mustaherkukkahyytelöä)

  • 1 ½ dl karpaloita
  • ¾ dl sokeria
  • 1 dl vettä
  • 1 dl punaviiniä
  • 1 rkl balsamicoa
  • sormisuolaa
  • rouhauksia mustapippuria
  • ½ dl kuohukermaa
  • 1rkl tummaa suurustetta (Maizena)

Jos sinulla on kokonainen fasaani, leikkaa rankaa pitkin rintafileet irti. Ensi kertaa varten laitan tähän itselleni ylös, kanattaa aloittaa fileiden leikkaamisesta, sitten siirtyä koipiin. Minun fileeni hajosivat luonnostaan kahteen palaan. Kutsutaan niitä nyt ulkofileeksi ja sisäfileeksi, kunnes joku viisaampi korjaa. Tätä kahden fileen teoriaa tosin tukee aiempi, hieman vasemmalla kädellä tehty fasaanin rintakokeiluni.

Tällä kertaa kirjasin ylös paistoajat.

Leikkaa koivet, reipas vääntäminen auttaa koiven irrottamisessa. Säästä fasaanin runko, keitä siitä riistaliemi ja riivi lihat raguun.

Mausta fileet ja koivet oliiviöljyllä, mustapippurilla, sormisuolalla, tuoreella timjamilla ja rosmariinilla. Anna maustua tovi.

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.

Ensin karpalokastike tulille. Ohje löytyy täältä.

Kuumenna paistinpannulla oliiviöljyä ja voita. Kun voin kuohu laskee, laita koivet vuoron perään pannulle. Painele lastalla, ruskista hyvin.

Nosta paistinpannu uuniin, kypsennä koipia 10 minuuttia. Jos käytät isompia fasaaninkoipia, pidä koipia uunissa pidempään. Älä kuitenkaan kypsennä koipia kuivaksi. Otin mallia aiemmin hyvin onnistuneiden tryffelöityjen fasaanien koipien ohjeesta.

Ota koivet pois uunista, laita folio päälle ja anna koipien levätä.

Kuumenna toisella paistinpannulla voita ja oliiviöljyä. Voin kuohuttua laita rintafileet nahkapuoli alaspäin pannulla. Paista 1 ½ – 2 minuuttia puoleltaan, painele tarmokkaasti, että saat fileille tasaisen rusketuksen. Lisää pienet fileet käännettyäsi isot fileet. Paista pieniä 1 minuutti puoleltaan.

Nosta fileet folioon ja anna niiden levätä 10 minuuttia.

Kokoa annos. Koristele tuoreella timjamilla.

Tarjosin fasaanin uunikasvisten, speltin ja karpalokastikkeen kera. Karpalokastike juuri nosti fasaanin uudelle levelille.

Oiva viini kaveriksi on  Domaine Chapelle Bourgogne Pinot Noir 2011. Kannattaa kokeilla myös Te Kairangaa Alkon valikoimista.

Fasaanin liha on tummuudeltaan ankan ja kanan välimaastossa.

Muita fasaaniohjeita:

Fasaaninrintaa tryffelivoissa

Fasaaninkoipia tryffelillä

Kokonainen fasaani tryffelöitynä

 

 

Mainokset

2 thoughts on “Fasaanin rintafileet ja koivet karpalokastikkeen kera

  1. Pitää muistaa tämä postaus, jos joskus vielä saan fasaania. Minä en ole kovinkaan hyvin onnistunut koskaan sen kanssa, paitsi ehkä sillä marttojen riistakurssilla, jossa ei pekonia säästelty. Hyvä idea tosiaan tehdä rintafileet ja koivet erikseen, ne vaativat niin erilaiset ajat ja paistotavat. Ja hieno opas leikkaamiseen, noilla ohjeilla onnistuu vaikka ei olisi kovin kokenutkaan. Minä pilkoin pitkästä aikaa lintua, sen kukon, ja huomasin ettei se ihan niin sujuvasti mennyt kuin silloin kun niitä palottelee vähän useammin 🙂

    • Tämä liittyy siihen meidän pakastinkeskusteluun: iloinen ja onneksi ajoissa tehty löytö pakkasesta. Mä olen nyt päätynyt näiden sorsien muiden kanssa, että fileet, koivet ja rangat kannattaa tehdä erikseen, niin saa raaka-aineesta enemmän irti. Tämän rangasta sain vielä keitettyä liemen ja riivittyä rangasta raguaineet. Jaksais vaan julkaista nämäkin – vieläkin leipiintyinen ja kiireet vaivaa…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.