Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.

Vegaaniviinien harmoninen, jopa urkuharmoninen tasting

Jätä kommentti

Saaristoreissumme varrelle osui Turun viini- ja ruokafestarit. Mukava tapahtuma Aurajoen rannalla. Lämpöä riitti yllin kyllin, mutta onneksi viinit olivat sopivan viileitä. Viikonlopun aikana olisi ollut useita viinitastingejä, mutta meidän aikatauluumme osui sopivasti vegaaniviinien maistelu.

Mikä tekee viinistä vegaanista? Mitä eläinperäistä käytetään tavan viineissä? Sian rasvasta ja jänteistä tehtyä gelatiinia tai kanan verta, kananmunan kuoria, kalan kiduksia tai uimarakkoa. Ohoh, tiesitkö tämän? Minä en, en ennen kuin Samuli Pasanen kertoi. Tastingin vetänyt Pasanen on tehnyt viiniä kolmella mantereella ja mukana myös järjestämässä Turku Wine & Food Festival -tapahtumaa sekä Three Barrel Projektissa.

Miten kananveri ja muut eläinperäiset aineet korvataan vegaanisessa prosessissa? Aktiivihiilellä tai bentoniitilla. Viinin valmistus on herkkää ja osaamista vaativaa puuhaa ja moni vaihe vaikuttaa viinin makuun ja ulkonäköön. Perinteisissä menetelmissä virheitä ja makua kontrolloidaan kemikaaleilla ja tosiaan jopa kanan verellä. Tieto tästä ei ainakaan tätä sekasyöjää niin hätkäyttänyt, että heittäytyisin tyystin vegaaniviinien pariin. Valikoima on ainakin toistaiseksi kapea ja marginaalinen. Tai ei olekaan! Kun tein Alkon sivuilla vegaaninen viini -haun, tuli tulokseksi 202 tuotetta! Listassa on mukana näköjään oluita ja siidereitäkin. 

Viisi vegaaniviiniä

Samuli Pasanen ja hipsteri-ironinen t-paita.

Kirjoitin tastingistä muistiin kesäisen kevyesti, mutta onneksi seurueessani oli armoton verbaalikko Jukka. Jukan tiiviit luonnehdinnat viineistä ovat niin hulvattomia, että täydennän niillä omiani, Jukan suosiollisella suostumuksella.

Itävaltalainen Meinklang -viini on Pétillant-naturel (pet-nat) eli luonnollisesti kuohuvaa viiniä. Mein Blanc -tilalla viljellään viiniä biodynaamisilla, holistisilla periaatteilla. Kuivassa oranssissa roseviinissä on pienet tanniinit. Siitä riittäisi potkua jopa liharuoalla (tämä tuli Pasaselta, ei minun kieroa huumoriani, tällä kertaa).

Raikas, hapokas, kevyt. Löytyy Alkon tilausvalikoimasta.

Jukka: Mukavan viileä. Kivekäs!

Toinen viini on tuhtituoksuinen saksalaisen Pfalzin alueen Riesling. Yhteisöllisesti tuotettu Weingut Kranzin valkkari on hapokas, aromaattinen, sitruksinen, mineraalinen ja kuiva, mutta kivan tasapainoinen. Viinissä on umamia, jopa öljyisen munakoison tuntumaa. Rapea ja luonteikas viini on meidän kolmen hengen raadin suosikki.

Viiniä ei valitettavasti löydy Alkosta.

Jukka: Kivi, rinne. Paisteinen.

Kolmas viini olikin etiketitön. Chateau Carsinin Sauvignon Gris 2017 -viini tehty on vaikeasti viljeltävästä Sauvignon Gris -rypäleestä. Pasanen on ollut mukana tekemässä viiniä. Bentoniitillä kirkastettu viini on jännän aromaattista.

Jukka: Marmorinen. Harmoninen, urkuharmoninen.

Three Barrel Projectin Miksei -viini on suomalais-espanjalais-japanilaista yhteistyötä. Suomenkielinen nimi viinille tuli läppänä, mutta koska nimi taipui niin monenkieliseen suuhun, jäi se elämään.

Rypäleet ovat Hairy Grenache (rypälelajikkeen viininlehdissä karvoja), Carignan ja Syrah. Viiniä on tehty 600 litraa ja tuottajat ovat jakaneet ne tasanmasan kullekin 200 litraa. Joten onnekkaat voivat Miksei -viiniä helsinkiläisistä ravintoloista.

Tätäkin viiniä mukana tekemässä ollut Pasanen kertoo, että tuoksun kovuus tulee siitä että osa viinitertun rangoista on tietoisesti jätetty rypäleiden mukaan. Espanjan Monsantin granaattisessa maaperässä kasvanut rosoinen ja luonteikas viini jakaa mielipiteitä. Kirkastamattomasta ja suodattamattomasta viinistä löytyy happoja taittamaan vaikka rasvaisempaakin ruokaa. Ilman ruokaa suuta kyllä suipistaa. Tätä haluaisin maistaa otollisen ruuan kanssa.

Jukka: Rinteinen, kukkea/kivinen. Miksei!

Toinen suosikkini maistelussa on itävaltalainen Weingut Judith Beckin Beck Ink 2015 löytyy Alkon tilausvalikoimasta. Viileänä oikein hyvää. Sameahko, marjainen, hapokas ja yrttinen maku.

Jukka: Metsäinen. Sammalta. Tyrni. Saaristo.

Tastingin verkkoesittelyssä sanottiin ”maistelun lisäksi tastingissä testataan erilaisia makupareja viineille ja opetellaan ruoan ja viinin yhdistämistä.” Tästähän voisi päätellä, että pääsisin maistelemaan jotain ruokia tai ainakin snakseja? Konkretiaan asti ei ihan päästy, eli tastingiin ei sisältynyt mitään pientä syötävää. Etenkin Miksein kohdalla jotain naposteltavaa olisin kaivannut, että viini olisi päässyt oikeuksiinsa.

Seurueemme suosikki oli Pfalzin Riesling. Minä pidin myös Beck Inkistä, jota saa onneksi myös Alkosta.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.