En takaa että tämä ohje on autenttinen toscanalainen parsaresepti, mutta herkullisuuden takaan. Ohje on helppo, kokoat ainekset vain vuokaan ja käytät uunissa.
Kenties toscanalaistyylistä parsaa
- kaksi kourallista luomuparsaa (puoli nippua)
- kaksi kourallista superkirsikkatomaatteja
- muutama rouhaus mustapippuria myllystä
- 2 rkl pinjansiemeniä
- sormisuolaa
- 1 pieni valkosipulin kynsi
- ½ tl sitruunan tai limen kuorta
- oliiviöljyä
- tiraus luomusitruunan mehua
- rouhean paljon raastettua parmesaania
Laita uuni lämpiämään 205 asteeseen (tarkkaan ottaen 400 Fahrenheitista käännettynä 204 astetta).
Huuhtele parsat ja napsauta kuiva tyvi pois. Huuhtele kirsikkatomaatit ja halkaise. Laita ne uunivuokaan ja mausta kevyesti mustapippurilla, sormisuolalla, pilkotulla valkosipulilla ja oliiviöljyllä. Ripottele pinjansiemenet päälle.
Leikkaa perunankuorimisveitsellä luomusitruunan kuorta, varo leikkaamasta valkoiseen kitkerään osaan asti. Pilko kuori pieniksi siivuiksi, ripottele päälle.
Raasta reilusti parmesaania koko komeuden päälle. Parmesaani maistuu ihanalta hieman paahtuneiden pinjansiementen kanssa. Raasta siis parmesaania reilulla kädellä niin että parsat lähes peittyvät. Sekoita ja nosta uuniin 10-15 minuutiksi. Kokeile lopussa parsojen kypsyyttä haarukalla. Älä päästä ylikypsäksi.
Nyt tulee makuasia. Purista hieman sitruunan mehua kasvisten päälle tai jätä laittamatta. Ehkä parempi ratkaisu on laittaa tarjolle sitruunalohkoja, kukin saa laittaa happoa lautaselleen maun mukaan. Sitruunan mehu raikastaa etenkin jos et tarjoa valkoviiniä ohessa.
”Toscanalaistyylinen” ohje ja otsikko on peräisin jenkkiläiseltä Taste of home -sivustolta. Kävin keittokirjahyllyni toscanalaiset keittokirjat läpi ja googlasin italiaksi ohjeen aineksilla, mutta vastaavaa ohjetta ei tullut vastaan. Sen verran italialaista mentaliteettia parinkymmenen reissun ajalta on tarttunut, että minun piti selvittää onko lähde sijoittanut ohjeen oikeaan maakuntaan vai onko toscanalaistyylinen vain markkinointitermi. Taitaa olla enemmän jälkimmäistä?
Minun korviini aina kirskahtaa kun jossain ohjeessa lukee ”aasialaistyylinen” ja ohjeessa on suvereenisti käytetty japanilaisia, korealaisia ja thaiaineksia sekaisin. Eihän se tietysti tee ruoasta huonompaa. Itsekin olen varmaan syyllistynyt joskus ”aasialais” -otsikkoon paremman puutteessa. Siksi onkin hauskaa, että parhaiten tuntemastani ruokakulttuurista (omani lisäksi) osaan vähän epäillä miten pieteettisen toscanalainen ohje on. Italialaisille asialla kun on väliä – laitetaanko tässä kylässä sitruunaa ennen vai jälkeen uunin vai onko koko sitruunan käyttäminen ehdottomasti naapurikylän, saati toisen maakunnan eli ulkomaitten ohje.
Tarjoa hyvän parsaviinin kanssa. Usein tykkään yhdistää parsaan Rieslingiä, mutta pääsiäisen vegaanidinneriltä jäi Meinklangin Grüner Veltlinieriä. Toimii tomaattisen toscanalaisen parsan kanssa kauniisti, vaikka onkin itävaltalainen viini :).
Edit: saksalainen Anselmann Weißburgunder Trocken 2018 on myös erittäin passeli viini tomaatin umamin ja parmesaanin maustamalle parsalle.
Ripaus tryffeliä 