Grillattu pluma on mureinta ja maistuvinta pihviä pitkästä aikaa. Eikä mikään ihme, sillä tämä pluma on sekä luomua että lähellä kasvatettua pihvikarjaa. Tahlon tilan pitkätukkainen ylämaankarja käyskentelee Ylöjärvellä.
Löysin tämän harvinaisemman grillipihvin Rekon kautta. Arvostan kovasti sitä, että tuottajat ovat alkaneet tarjota muutakin kuin filettä ja patalihaa. Pluma on entrecoten edestä löytyvä murea, leveä lihas, joka sisältää sopivasti rasvaa. Pluman nimi vilahtelee useimmiten possun, etenkin Ibericon possun yhteydessä, mutta harmittavan harvoin sitä näkee pihvikarjasta. Ohjeitakaan ei suomeksi hevillä löydy. Vasta kun englanniksi etsii ribeye cap -nimellä, tulee osumia. Grillasin pluman Tahlon emännän ohjeilla, kuumalla ja nopeasti. Mausteet olivat pelkistettyjä, jotta lihan oma hyvä makuu pääsee oikeuksiinsa.
Kaiken tämän ilmastoproblematiikan keskellä olen reivannut lihansyöntiäni. Syön harvemmin, vähemmän ja parempaa. Reko on loistava systeemi, koska sen kautta voi ostaa suoraan luomulihaa tuottajalta itseltään. Välikädet jäävät pois ja tuottaja saa reilumman hinnan.
Grillattua pihvikarjan plumaa
- 260 g plumaa
- oliiviöljyä
- pippurisekoitusta myllystä
- mustapippuria myllystä, varmuuden vuoksi
- sormisuolaa
Poista kalvot, jos niitä on paljon. Tämä pluma oli valmiiksi hyvin trimmattu.
Mausta liha oliiviöljyllä ja pippureilla. Jätä huoneenlämpöön tunniksi.
Suolaa sormisuolalla ennen kuin käyt laittamassa hiilet grilliin. Rakenna kuuma hiillos.
Grillasin ensin kaksi minuuttia, mutta pihvi ei saanut minusta tarpeeksi hyvää ruskeaa pintaa., hiillos ei ollutkaan niin kuuma kuin toivoin. Laskin ritilän lähes hiilloksen pintaan ja grillasin vielä minuutin, käänsin ja kypsensin toista puolta aivan hiilien tuntumassa kaksi minuuttia. Pelkäsin jo, että pihvi menee liian kypsäksi. Painelin sormituntumalla ja minusta pihvi tuntui jo kovin kypsältä.
Kääräisin pluman folioon vetäytymään vartiksi. Kun jännityksellä leikkasin pihvin, oli se minun makuun just passelia.
Tahlon tila on minulle uusi tuttavuus, mutta olen koko kevään kuolannut Tahlon valikoimaa ja koettanut ehtiä Ylöjärven Reko-jakoon ostoksille. Tahlolla on nimittäin erittäin kiinnostava valikoima grillipihvejä. Nyt pakkasessani odottaakin tri tip, oyster steak ja picanha. Kaikki niin harvinaisia, ettei suomalaisia nimiä taida olla? Picanhaa olen ennenkin grillaillut, ohjeita blogista löytyy useita. Tri tipin eli maminhan grillausohjeet löytyvät myös täältä.
26.5.2019 17:30
Loistavan näköistä lihaa! En syö enää kovin paljon lihaa, jostain syystä vain ei tule tehtyä itse ja ravintolassa tilaan melkein aina kalaa, jos vain innostavia annoksia listalta löytyy. Mutta tällaisia paloja arvostan, sellaisia, jotka eivät päästä kotikokkia ihan helpolla, pitää tehdä salapoliisityötä, mutta kun saa tiedon, miten valmistaa, ei se ole sitten enää vaikeaa.
26.5.2019 17:52
Kiitokset Sari! Hienoa, että tuottajat osaavat nykyään vaatia lihanleikkaajilta hyvää työtä ja nämä erikoisemmatkin laatupalat osataan ottaa talteen. Olen joskus ostanut suoramyynnistä semmoisiakin paloja, joissa on leikkaus ollut tosi kummallinen. Mielummin tosiaan vähemmän lihaa, mutta paremman laatuista :).