Savusaunan lauteilla syntyy parhaat ideat. Tai tavallinenkin sauna käy, eikä edes järveä näköjään välttämättä tarvita. Lauteilla pehmeissä löylyissä pälkähti päähän versioida kotimainen vitello tonnato. Ilman sitä vasikkaa ja tonnikalaa. Jääkaapissa oli jo marinoitumassa grillattavaksi petit tender -pihvi, joka on semmoinen pitkulainen päistä kapeneva erityisen murea biitti.
Idean juuret ovat Italiassa, mutta ainekset ovat parhaita kotimaisia: Tahlon luomutilan Highlander-karjan petit tender -pihviä ja Luonnonkala -säilykettä. Päätin leikata petit tenderin ohuet päät alkupalaa varten ja grillata tasapaksun osan (ohje myöhemmin tulossa).
Tonnikala majoneesissa, kapriksien ja anjovisten maustamana, sehän on taivaallisen koukuttavaa tavaraa. En ollut tietysti mökille pakannut kapriksia ja anjoviksia, vaikka paljon kaikkea turhanpäiväistä keittiöainesta mukana olikin. Tämä oli onni, sillä Luonnonkala -säilykkeen oma maku pääsi näin oikeuksiinsa. Ensi kerralla voisin maustaa sitten tuhdimmin, mutta tämä mieto versio oli aivan ihanaa täydellisen laadukkaan lihan kanssa.
En ole koskaan päässyt Järkisärkien makuun, vaikka särkikalojen kalastamista ja ruuaksi jalostamista suuresti kannatankin. Tässä Luonnonkala -purkissa on kaikki kohillaan. Särkikalat rypsiöljyyn tonnikalamaisittain säilöttynä on miedon herkullista.
Aivan crudona en lihaa tällä kertaa laittanut, paistoin nopean ja pienen rusketuksen pinnoille pannulla. Tarjoan usein perustonnaton crudon eli raa´an lihan kanssa, perinteisen keitetyn vasikanpaistin sijaan.
Valmistelut kannattaa tehdä ajoissa, jotta että liha ehtii marinoitua, paistua ja jäähtyä. Myös lonnato kannattaa tarjoilla kylmänä.
Alkupalaksi kahdelle
- 150 g petite tenderiä (tai muuta luomunaudan filekelpoista lihaa)
- tuoreita yrttejä: timjamia, rosmariinia, persiljaa
- oliiviöljyä
- nokare voita
- sormisuolaa
Tonnato eli lonnato luonnonkalasta
- ½ prk Luonnonkalaa (tai kestävästi kalastettua tonnikalaa)
- majoneesia (Hellemans)
- mustapippuria myllystä
- tuoretta persiljaa silputtuna
- sormisuolaa
Lämmitin savusaunaa kuusi tuntia ja puolivälissä laitoin yrttimarinadin pihville illan grillausta varten. Pilkoin yrtit, lorautín hieman oliiviöljyä pihville ja ripotin yrttejä päälle. En suolannut pihviä tässä vaiheessa, ettei suola irrottele nesteitä lihasta. Peitin ja nostin lihan jääkaappiin maustumaan ja menin lykkimään lisää puuta saunan pesään. Katselin välillä järveä haikeana, sillä uimaan ei ollut asiaa.
Sekoita ”lonnato”. Ota haarukalla luonnonkalaa purkista ja pilko se rouheiksi paloiksi. Sekoita majoneesia sen verran että kala peittyy, mutta ei aivan ui majossa. Tai laita oman maun mukaan. Mausta sormisuolalla, mustapippurilla ja tuoreella persiljalla. Nosta kylmään. Minä laitoin sen hetkeksi mökin pakastimeen, sillä kalapurkki oli hellelämpöistä.
Ota liha huoneenlämpöön tunti ennen valmistamista ja ripota päälle sormisuolaa.
Kuumenna paistinpannulla oliiviöljyä reippaan kuumaksi. Lisää nokare voita pannulle. Kun voin kuohu on laskenut, ruskista nopeasti pinnat ja nosta liha pois vetäytymään ja jäähtymään. Minä halusin jättää pienet lihabiitit punaiseksi, joten ruskistus oli reilussa minuutissa ohi.
Anna pihvin levätä ja jäähtyä huoneenlämmössä.
Leikkaa pihvistä ohuita viipaleita ja asettele ne vierekkäin. Ripottelin päälle hyvin kevyesti oliiviöljyä ja reippaasti lonnatoa.
Koristele tuoreella persiljalla ja aivan hippusella sormisuolaa.
Tarjoa lasiin hyvää punaisen lihan viiniä, kuten Bariccin Rossoa.
Lomailin jälleen lähimaastoissa Pirkanmaalla. Mökki oli ihan kiva perusmökki, mutta parasta oli etäisyys naapureista. Oma rauha. Vesikoirat saivat aivan rauhassa nuuhkia, polskia ja ihmiset lukea laiturilla. Kunnes eräänä aamuna rannalla oli sinilevää. Koirien ihana vapaus loppui siihen. Panta kiinni hihnaan ja hihna tolppaan. Olisin minäkin uikuttanut. Järvimaisema oli kuitenkin edelleen kaunis, ja hellepäivän helpotusta löytyi ihmisille ja koirille suihkusta.
Ripaus tryffeliä 