Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.


Jätä kommentti

Pääsiäisen menuissa parsaa, karitsaa, kevätkananpoikaa ja vegaaniruokia

Poikkeuksellinen pääsiäinen vaatii poikkeuksellisen herkullisia ruokia. Koronaeristyksessä pääsiäistä vietetään pienemmällä porukalla, mutta voihan sitä vaikka sopia virtuaaliset dinneritreffit puhelimen tai videonsoftan välityksellä.

Tämän vuoden pääsiäismenut koostuvat parsasta, karitsasta, kevätkananpojista ja kaniinista. Vegaaneille tarjolla on mausteista kikhernepataa, tomaattista papupataa tai kasviscurrya. Sunnuntaina jo helpotetaan ja hellitään kaikkien vatsaa lempeän terveellisellä avokadopastalla.

Olen nyt oikein odottanut eurooppalaisen parsan sesonkia. Yleensä pidättelen itseäni siihen saakka, että italialaiset luomuparsat ilmestyvät kauppoihin. Parsasesonkini jatkuu juhannukseen saakka oman parsapenkin parsoilla ja ajattelen, että parempi keskittyä laatuun kuin kyllästyä parsaan ennen aikojaan. Mutta poikkeusaikana saa antaa itselleen vähän löysää ja nauttia, eikös vaan?

Lue loppuun


3 kommenttia

Palsternakan kuoret sipseiksi

Palsternakankuorisipsit syntyivät fritatun mustekalan jälkijunassa. Valmistelin mustekalarenkaita alkupalaksi. Pääruoan lisukkeeksi aioin paahtaa palsternakkaa uunissa, ja jokin muisto aivoissa yhdisti palsternakan kuoret ja uppopaistamisen. Pesin siis palsternakan perusteellisesti, kuivasin ja kuorin. Uppopaistoin kuoret. Ah miten yksinkertaisen hyvää!

Fritatut palsternakan kuoret

  • isohkon palsternakan kuoret pestynä ja kuivattuna
  • rypsiöljyä pari senttiä kattilan pohjalle
  • sormisuolaa

Valitse iso ja nättikuorinen palsternakka. Tässä maaliskuun alkaessa alkaa olla jo vaikea löytää kaupasta kauniita (ja hyväkuntoisia) palsternakkoja, mutta useimmiten kolhut ei haittaa, koska kuoret menevät kompostiin. Nyt ei syntynyt sitäkään semihävikkiä.

Pese palsternakat harjalla, kuivaa hyvin ja kuori.

Laita hollille valmiiksi lautaselle talouspaperia, johon voit nostella öljyiset sipsit valumaan.

Kuumenna rypsiöljy korkeareunaisessa kattilassa. Testaa kuumuus perinteisesti leipäpalalla tai mittarilla (goolaa lämpötila, mulla ei ole semmosta mittaria). Kun leivänpala ruskistuu minuutissa nätiksi, on öljy valmista.

Ripottele kuoria varovasti öljyyn. Jos satsisi on iso, kypsennä erissä. Tölvi lastalla kuoria hieman erilleen, jos ne tinkivät ryhmäytymään liian tiiviiisti.

Nosta reikäkauhalla ruskistuneet kuoret talouspaperin päälle. Ripottele päälle sormisuolaa, ota paperin nurkista kiinni, hölskytä suola kiinni ja ylimääräinen öljy pois.

Hävikkisipsejä voi tehdä myös perunankuoria uppopaistamalla. Vähän erilaisia sipsejä syntyy paahtamalla uunissa rapeaksi esimerkiksi bataattia ja muun sorttisisia juureslastuja. Ja tietysti lehtikaalia, uunissa tai pannulla rapeaksi paistamalla.


Jätä kommentti

Ihana pikkelöity fenkoli

Kaipasin juhlapöydän ruokien joukkoon raikastajaa. Tarjolla oli paljon tuhteja, talvisia makuja. Paholaisen munia alkuun, pääruoaksi ras el hanoutilla maustettua myskikurpitsaa kasvissyöjille, hieman chilistä villisikaa fleksaajille, pehmeää, lähes samettista palsternakkapyrettä. Vieraan tuomaa ihanaa waldorfin salaattia, jonka ohjeeseen palaan myöhemmin.

Pikkelöity fenkoli teki tehtävänsä, raikasti mukavasti suuta ja siitä riitti kivasti vastinetta ruokapöydän muille mauille. Fenkolin aniksinen maku antautuu ja tasoittuu pikkelöidessä. Sopiva pikkelöintiliemi säilyttää raikkauden, mutta tuo happoa ja makeutta.

Olen syönyt ihan mahtavaa pikkelöityä fenkolia 4 vuodenajan lounaalla, mutta enhän muista ohjetta, vaikka sitä kyselinkin. Epäilen ja muistelen että keltaisen värin ja ihanan makuvivahteen antaa kurkuma, joten kokeilin sitä. Toimii! Lue loppuun


1 kommentti

Porkkalaa kolmella tapaa sekä savustettuja punajuuria (vegaaninen)

Teimme joulupöytään porkkalaa sattumalta useammalla tavalla. Minä halusin kokeilla savustuspönttöä, mutta tein vertailun vuoksi myös porkkalaa savustusaromilla. Sattumoisin Vilja oli tehnyt myös ja vielä samalla Vaimomatskuu -blogin suolaa säästävällä ohjeella (”perinteinen” porkkala tehdään kai suolakuoressa).

Koordinointi on ihan yliarvostettua, eikös. Olimme kuitenkin käyttäneet erilaista viinietikkaa. Lisäksi savustin pöntössä punajuuria. Mikä oli parasta? Voittajan etsiminen vaati jatkojalostusta.

Minä tykkäsin aidon savun makuisesta savuefektin puolesta, mutta Viljan käyttämä riisiviinietikka oli lempeämmän ja raikkaamman makuista kuin minun porkkalassani valkoinen balsamico. En ensin marinoinut savustuspöntöstä noussutta porkkanaa, mutta jouludinnerin jälkeen päätin kokeilla mitä riisiviinietikka tekisi aidosti savustetulle porkkanalle. Siitä syntyikin ihan parasta porkkalaa, raikasta ja syvemmän makuista kuin savuaromilla maustetut. Aito on tässäkin aitoa, vaikka savuaromi onkin (yllättävän) hyvää.

Ensi kerralla yhdistän näistä kokemuksista parhaat puolet, listasin ne tähän. Ohje porkkalalle ja punajuurelle lopussa.

Jos kaivat savustuslaatikon porkkanoita varten, savusta samalla vaivalla myös punajuuria. Ne vasta ihania ovatkin savulla aateloituna, kaardemummakastikkeella. Lue loppuun


Jätä kommentti

Unelmien vaihtoehtoiset joulumenut (myös vegaanille)

Perinteitä voi ravistella tai soveltaa omaan makuun. Perinteisintä meidän joulussa on puuro, eikä siinäkään tarvitse valita ottaako sen voisilmällä vai kanelilla. Vegaani valitsee kasvisrasvan ja aattoillan pöytään seitania tai savustettua tofua. Me valitsemme tällä kertaa molemmat, seitania burgundin tapaan ja spelttiä vegaanin pekonilla, rapealla savutofulla.

Jouluna herkutellaan, mutta mieleisellä ruoalla. Kokoan jo kahdeksatta kertaa vaihtoehtoisen joulumenun aatosta tapaninpäivään viinisuositusten kera. Meillä ei ole pöydässä kinkkua eikä laatikoita, graavikaloja kyllä joskus. Tänä vuonna aatto on kokonaan vegaaninen, vegaaniviinejä myöten. Joulupäivänä ja tapaninpäivänä pöytään katetaan riistaa, luomukaritsaa ja äyriäisiä, mutta nostan tarjolle myös vegaaneille sopivia herkkuja. Lue loppuun


4 kommenttia

Paistetut voitatit ja mökkitunnelmia Saaristomerellä

Mökkeilimme elokuussa saaristomerellä. Odotin, että sienikausi olisi alkanut siellä aikaisemmin kuin kaukana pohjoisessa eli Tampereella. Kävin pari kertaa ihailemassa mökki-isännän vinkkaaman sienimetsän sammalrinteitä ja jäkälien peittämiä kallioita. Toisella reissulla tein äkkijarrutuksen heti mökkitiellä. Tatteja näkyvissä! Hätävilkut päälle ja voitatit talteen. Onneksi keräsin, sillä varsinaisessa sienimetsässä ei ollut vieläkään kuin komeita maisemia merelle.

Lue loppuun


Jätä kommentti

Mahtavaa vegaanista naanleipää kaasugrillistä

Naanleipää elokuun illassa kaasugrillissä. Pitkävartinen grillipannu on kätevä väline, samoin pitkävartiset grillipihvit. Grillin mittarin mukaan parhaimmillaan grillissä oli 350 astetta lämpöä.

Mökkeilin Turun saaristossa vegaaniseurueessa. Vilja teki aivan mahtavaa kasviscurrya (ohje tulossa piakkoin) ja Risto leipoi oheen naanleipää. Päätimme kokeilla miten leivän paahtaminen mökin kaasugrillissä onnistuisi. Leivästä tuli mahtavan makuista! Pintaan tuli aivan oikean näköisiä tummia pilkkuja ja leivät puffasivat komeasti. Lue loppuun