Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.


Jätä kommentti

Pinaattia ja pekonia

Pehmeä ja rapea. Terveellinen ja syntinen. Pinaatti ja pekoni tasapainottavat toisiaan herkullisesti. Lue loppuun

Mainokset


Jätä kommentti

Spelttirisotto veriappelsiinilla

Veriappelsiinilla maustettuja risottoja on nyt näkynyt monessa blogissa. Minä olen siirtynyt käyttämään spelttiä aina vain useammin risottoriisin sijaan. Veriappelsiini antaa myös speltille ihanan maun. Veriappelsiini tuo ihanasti hapokkuutta, joten tätä kannattaa keitellä niiden rasvaisempien ruokien kaveriksi.

Tarjosin veriappelsiiniri-spelttirisottoa uunissa paahdetun kevätkananpojan kanssa. Sitruksinen spelttirisotto leikkasi kivasti kanan rapean rasvaista makua ja yhdessä niistä tuli oikein tasapainoinen ruoka. Yksistään spelttirisotto on hieman ärhäkkään sitruksista. Myös maissikana tai ankanrinta maistuisi mainiosti tämän kanssa. Lue loppuun


3 kommenttia

Pancettan ja balsamicon kesyttämät ruusukaalit

Ruusukaali on ollut minulle kiemurainen kaveri, vaikka en olekaan mikään supermaistaja. Olen joutunut kuorimaan siitä monta kerrosta, ennen kuin se on kesyyntynyt minulle. Mutta kun ruusukaalille löytyy oikeat kaverit, on se aivan ihanaa!

Paahdoin nämä purppuraiset ruusukaalit uunissa pancettan kera ja maustoin makealla balsamicolla. Balsamicon makeus ja pancettan tiivistytyneen lihainen suolaisuus antavat täydellisen tasapainon ruusukaalin happamille ja kirpeille mauille. Lue loppuun


Jätä kommentti

Salaatti veriappelsiinista ja palsternakasta

Sitruksia ja juureksia yhdistäviä salaatteja on maailmassa monia, kuten tämä useamman juureksen salaatti viime talvelta. Veriappelsiinien sesonki on niin lyhyt ja kiihkeä, että onkin loistavaa kun aina löytyy jokin uusi tapa kuljettaa herkkua suuhun.

Hesarissa vanhassa ohjeessa oli yhdistetty salaattiin gryerereä ja saksanpähkinöitä. Ihana yhdistelmä!

Salaatin valmistus menee Hesarin ohjeessa eri reittejä. Siinä palsternakat haudutetaan veriappelsiinin mehussa ja melkoisen runsaassa hunajassa. Minulla oli jo valmiiksi paahdettuja palsternakkoja, sillä on vaan hyvä tehdä aina kerralla paljon uunijuureksia. Niistä saa sitten arkena nopeat lisukkeet tai salaatin. Helpommin sen puoli kiloa kasviksia päivässä.

Koska en hauduttanut palsternakkoja mehussa, tein veriappelsiinista pienen kastikkeen samoilla mauilla. Ihanan raikas salaatti! Lue loppuun


2 kommenttia

Kuhaa kookoskastikkeessa ja kasviswokkia osterikastikkeessa

Tammikuussa olen syönyt kalaa ja kookosmaitoa monessa muodossa. Erityisesti olen ihastunut tuoreen kurkuman ja inkiväärin makuihin kookoskalan kanssa.

Aasialaisten ruokien haasteena minulla on useamman lajin valmistelu niin, että ne ovat kasvikset ovat rapsakoita ja kalat sopivan kypsiä tarjoillessa. Nyt sain kalan kookoskastikkeessa, wokatut vihannekset ja riisin valmiiksi just passelisti. Kirjasin työjärjestyksen ylös itsellenikin, että seuraavallakin kerralla lapanen pysyy kädessä.

Aloitin fileoimalla, pilkkomalla ja maustamalla kalan. Pilkoin seuraavaksi sekä kasviswokin että kalaohjeen ainekset, kaikki kasvikset ja mausteet. Koetin pitää hyvä hajuraon wokin ja kalan aineksissa, jotta pysyisin kartalla mikä menee minnekin. Laitoin wokkikasvikset yhdelle leikkuulaudalle ja mausteet viereen, kalaohjeet tarpeet toiselle. Tälläinen järjestelmällisyys on minulle aina vaikeaa, multitaskaus, improvisointi ja makustelu on enemmän tyylini keittiössä.

Tämän kurinalaisuuden olen kantapään kautta joutunut opettelemaan (ja jatkan opettelemista), sillä wokkaamisessa nopeus ja ajoitus ovat valttia. Ohjeen tavaaminen ja puuttuvan aineksen kaivaminen jääkaapista, kuoriminen ja pilkkominen sotkee varmasti minuuttiaikataulun.

Otin valmiiksi riisikattilan, wokkipannun ja paistinpannun.

Kun kasvikset oli pilkottu, jatkoin keittämällä riisin. Keitetyn riisin jätin höyrystymään siivilään kannen alle, köyhän naisen riisikeittimeen.

Riisin kiehuessa tein kookoskalan. Kun kuha kypsyi kastikkeessa, wokkasin kasvikset. Tässä järjestyksessä sain kaiken valmiiksi samaan aikaan. Lue loppuun


14 kommenttia

Puikulamuussi

Syön paljon perunoita. Viljelen kasvimaalla omia perunoita. Tykkään siis perunoista! En vain ole koskaan oikein oivaltanut puikulaperunoiden mainetta. Niitä hehkutetaan maailman parhaiksi muussiperunoiksi. Päätin kokeilla puikuloita oikein ajatuksen kanssa. Lue loppuun


2 kommenttia

Hasselbackatut tryffeliset punajuuret

Tänä syksynä juuri punajuuri ollut suuri suosikkini. Olen paahtanut sitä kokonaisena ja maustanut vuohenjuustolla, olen tehnyt pyreetä ja maustanut speltin keitinvettä. Jouluna punajuurta on varmasti pöydässä jossain muodossa.

Hannan Sopassa oli maustettu punajuuria tryffeliöljyllä. Miten hyvä idea! Kotitekoinen tryffeliöljykin oli ehtinyt tekeytyä sopivasti.

Halusin myös kokeilla miten hasselbackaus toimisi punajuurelle. Myskikurpitsan kanssa se on mainio tekniikka uittaa makuja kasvikseen.

Tein tryffelipunajuuria kahdella eri tapaa. Ensimmäisellä kertaa maustoin ne pelkällä tryffeliöljyllä. Toisella kertaa viipaloin siivujen väliin myös tuoretta tryffeliä. Molemmat olivat ihanaa herkkua! Kotimainen tryffeli sopii punajuureen niin hyvin.

Kotimaisesta tryffelistä itse tehdyällä tryffeliöljyllä maustettu oli hienostuneen makuista. Tuore tryffeli tryffeliöljyn lisäksi toi punajuurelle tietysti vahvemman maun ja hieman maanläheisemmät maut nousivat punajuuresta esiin. Lue loppuun