Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.


Jätä kommentti

Unelmien juhannusmenut 2020

Upea grillijuhannus luvassa. Tarjoa vieraille alkujuomaksi jäistä vesimelonidrinksua roseviinillä terästettynä ja kuumenna grilli hehkuvaksi. Mistä on ihanat juhannusmenut tehty? Uusista perunoista, hölskytettynä, grillattuna, keitettynä. Raikkaista salaateista ja sesongin kasviksista. Ja ihanista grillipihveistä!

Syön nykyään vähemmän lihaa, mikä näkyy siinä että vuoden 2019 juhannusmenun jälkeen en ole julkaissut montaakaan pihviohjetta. Toisaalta, blogista löytyy, jos ei nyt ihan kaikki grillattavien pihvien ohjeet, mutta paljon: t-luupihvi, porterhouse, tomahawk, brisket, maminha, peruspihvi, jauhalihapihvi. Possua, peuraa, karitsaa. Käytä blogin hakua tai klikkaa tämän postauksen lopusta sen seitsemän edellisen vuoden juhannusmenuja. Niistä löytyy myös mitä olen suositellut oheen ja lasiin. Viinisuositus löytyy useimmiten reseptin lopusta. Viime vuoden juhannusmenusta löytyy myös tarjoiluvinkkejä vegaanivieraille. Lue loppuun


2 kommenttia

Vappumenut vegaaneille, kalan ja lihan syöjille

Tänä vuonna vappua vietetään monessa suunnassa pienemmällä porukalla. Vappumenun suunnittelun kannalta se voi olla hyväkin asia. Monesti vappuaaton ja -päivän ruoat ja juomat mietitään määrän ja helppouden kautta. Pienemmälle joukolle voi satsata eri tavalla, suunnitella hallitun päivällisen noutopöydän sijaan. Kokosin menut vegaaneille, kalan rakastajille ja lihan syöjille. Lue loppuun


Jätä kommentti

Vegaaninen Waldorfin salaatti

Kaverini Marja teki uudenvuoden juhliin ihanaa Waldorfin salaattia. Kinusin ohjeen ja aioin tehdä sitä heti. Joskus aikeilla on pitkät jäljet. Mutta ehdin kuitenkin koeajamaan salaatin ennen vappua. Waldorfin salaatti onkin erinomaisen raikas lisä vappuiseen salaattipöytään. Se sopii rapean pehmeänä perunasalaatin sijaan tai kaveriksi, maistuu piirakoiden, kalan, grillattavien, vaikka nakkien kanssa ja tietysti sellaisenaan.

Salaatti kannattaa esivalmistella edellisenä päivänä, jotta maut ehtivät tekeytyä. Vahvat varsisellerin ja juurisellerin maut myös antautuvat, pehmenevät kastikkeessa ja maistuvat ihanan raikkailta viinirypäleiden kanssa salaatissa. Tämä salaatti on myös yllättävän riittoisaa ja ruokaisaa.

Lue loppuun


2 kommenttia

Pääsiäisen menuissa parsaa, karitsaa, kevätkananpoikaa ja vegaaniruokia

Poikkeuksellinen pääsiäinen vaatii poikkeuksellisen herkullisia ruokia. Koronaeristyksessä pääsiäistä vietetään pienemmällä porukalla, mutta voihan sitä vaikka sopia virtuaaliset dinneritreffit puhelimen tai videonsoftan välityksellä.

Tämän vuoden pääsiäismenut koostuvat parsasta, karitsasta, kevätkananpojista ja kaniinista. Vegaaneille tarjolla on mausteista kikhernepataa, tomaattista papupataa tai kasviscurrya. Sunnuntaina jo helpotetaan ja hellitään kaikkien vatsaa lempeän terveellisellä avokadopastalla.

Olen nyt oikein odottanut eurooppalaisen parsan sesonkia. Yleensä pidättelen itseäni siihen saakka, että italialaiset luomuparsat ilmestyvät kauppoihin. Parsasesonkini jatkuu juhannukseen saakka oman parsapenkin parsoilla ja ajattelen, että parempi keskittyä laatuun kuin kyllästyä parsaan ennen aikojaan. Mutta poikkeusaikana saa antaa itselleen vähän löysää ja nauttia, eikös vaan?

Lue loppuun


3 kommenttia

Palsternakan kuoret sipseiksi

Palsternakankuorisipsit syntyivät fritatun mustekalan jälkijunassa. Valmistelin mustekalarenkaita alkupalaksi. Pääruoan lisukkeeksi aioin paahtaa palsternakkaa uunissa, ja jokin muisto aivoissa yhdisti palsternakan kuoret ja uppopaistamisen. Pesin siis palsternakan perusteellisesti, kuivasin ja kuorin. Uppopaistoin kuoret. Ah miten yksinkertaisen hyvää!

Fritatut palsternakan kuoret

  • isohkon palsternakan kuoret pestynä ja kuivattuna
  • rypsiöljyä pari senttiä kattilan pohjalle
  • sormisuolaa

Valitse iso ja nättikuorinen palsternakka. Tässä maaliskuun alkaessa alkaa olla jo vaikea löytää kaupasta kauniita (ja hyväkuntoisia) palsternakkoja, mutta useimmiten kolhut ei haittaa, koska kuoret menevät kompostiin. Nyt ei syntynyt sitäkään semihävikkiä.

Pese palsternakat harjalla, kuivaa hyvin ja kuori.

Laita hollille valmiiksi lautaselle talouspaperia, johon voit nostella öljyiset sipsit valumaan.

Kuumenna rypsiöljy korkeareunaisessa kattilassa. Testaa kuumuus perinteisesti leipäpalalla tai mittarilla (goolaa lämpötila, mulla ei ole semmosta mittaria). Kun leivänpala ruskistuu minuutissa nätiksi, on öljy valmista.

Ripottele kuoria varovasti öljyyn. Jos satsisi on iso, kypsennä erissä. Tölvi lastalla kuoria hieman erilleen, jos ne tinkivät ryhmäytymään liian tiiviiisti.

Nosta reikäkauhalla ruskistuneet kuoret talouspaperin päälle. Ripottele päälle sormisuolaa, ota paperin nurkista kiinni, hölskytä suola kiinni ja ylimääräinen öljy pois.

Hävikkisipsejä voi tehdä myös perunankuoria uppopaistamalla. Vähän erilaisia sipsejä syntyy paahtamalla uunissa rapeaksi esimerkiksi bataattia ja muun sorttisisia juureslastuja. Ja tietysti lehtikaalia, uunissa tai pannulla rapeaksi paistamalla.


Jätä kommentti

Ihana pikkelöity fenkoli

Kaipasin juhlapöydän ruokien joukkoon raikastajaa. Tarjolla oli paljon tuhteja, talvisia makuja. Paholaisen munia alkuun, pääruoaksi ras el hanoutilla maustettua myskikurpitsaa kasvissyöjille, hieman chilistä villisikaa fleksaajille, pehmeää, lähes samettista palsternakkapyrettä. Vieraan tuomaa ihanaa waldorfin salaattia, jonka ohjeeseen palaan myöhemmin.

Pikkelöity fenkoli teki tehtävänsä, raikasti mukavasti suuta ja siitä riitti kivasti vastinetta ruokapöydän muille mauille. Fenkolin aniksinen maku antautuu ja tasoittuu pikkelöidessä. Sopiva pikkelöintiliemi säilyttää raikkauden, mutta tuo happoa ja makeutta.

Olen syönyt ihan mahtavaa pikkelöityä fenkolia 4 vuodenajan lounaalla, mutta enhän muista ohjetta, vaikka sitä kyselinkin. Epäilen ja muistelen että keltaisen värin ja ihanan makuvivahteen antaa kurkuma, joten kokeilin sitä. Toimii! Lue loppuun


2 kommenttia

Porkkalaa kolmella tapaa sekä savustettuja punajuuria (vegaaninen)

Teimme joulupöytään porkkalaa sattumalta useammalla tavalla. Minä halusin kokeilla savustuspönttöä, mutta tein vertailun vuoksi myös porkkalaa savustusaromilla. Sattumoisin Vilja oli tehnyt myös ja vielä samalla Vaimomatskuu -blogin suolaa säästävällä ohjeella (”perinteinen” porkkala tehdään kai suolakuoressa).

Koordinointi on ihan yliarvostettua, eikös. Olimme kuitenkin käyttäneet erilaista viinietikkaa. Lisäksi savustin pöntössä punajuuria. Mikä oli parasta? Voittajan etsiminen vaati jatkojalostusta.

Minä tykkäsin aidon savun makuisesta savuefektin puolesta, mutta Viljan käyttämä riisiviinietikka oli lempeämmän ja raikkaamman makuista kuin minun porkkalassani valkoinen balsamico. En ensin marinoinut savustuspöntöstä noussutta porkkanaa, mutta jouludinnerin jälkeen päätin kokeilla mitä riisiviinietikka tekisi aidosti savustetulle porkkanalle. Siitä syntyikin ihan parasta porkkalaa, raikasta ja syvemmän makuista kuin savuaromilla maustetut. Aito on tässäkin aitoa, vaikka savuaromi onkin (yllättävän) hyvää.

Ensi kerralla yhdistän näistä kokemuksista parhaat puolet, listasin ne tähän. Ohje porkkalalle ja punajuurelle lopussa.

Jos kaivat savustuslaatikon porkkanoita varten, savusta samalla vaivalla myös punajuuria. Ne vasta ihania ovatkin savulla aateloituna, kaardemummakastikkeella. Lue loppuun


Jätä kommentti

Unelmien vaihtoehtoiset joulumenut (myös vegaanille)

Perinteitä voi ravistella tai soveltaa omaan makuun. Perinteisintä meidän joulussa on puuro, eikä siinäkään tarvitse valita ottaako sen voisilmällä vai kanelilla. Vegaani valitsee kasvisrasvan ja aattoillan pöytään seitania tai savustettua tofua. Me valitsemme tällä kertaa molemmat, seitania burgundin tapaan ja spelttiä vegaanin pekonilla, rapealla savutofulla.

Jouluna herkutellaan, mutta mieleisellä ruoalla. Kokoan jo kahdeksatta kertaa vaihtoehtoisen joulumenun aatosta tapaninpäivään viinisuositusten kera. Meillä ei ole pöydässä kinkkua eikä laatikoita, graavikaloja kyllä joskus. Tänä vuonna aatto on kokonaan vegaaninen, vegaaniviinejä myöten. Joulupäivänä ja tapaninpäivänä pöytään katetaan riistaa, luomukaritsaa ja äyriäisiä, mutta nostan tarjolle myös vegaaneille sopivia herkkuja. Lue loppuun


4 kommenttia

Paistetut voitatit ja mökkitunnelmia Saaristomerellä

Mökkeilimme elokuussa saaristomerellä. Odotin, että sienikausi olisi alkanut siellä aikaisemmin kuin kaukana pohjoisessa eli Tampereella. Kävin pari kertaa ihailemassa mökki-isännän vinkkaaman sienimetsän sammalrinteitä ja jäkälien peittämiä kallioita. Toisella reissulla tein äkkijarrutuksen heti mökkitiellä. Tatteja näkyvissä! Hätävilkut päälle ja voitatit talteen. Onneksi keräsin, sillä varsinaisessa sienimetsässä ei ollut vieläkään kuin komeita maisemia merelle.

Lue loppuun


Jätä kommentti

Mahtavaa vegaanista naanleipää kaasugrillistä

Naanleipää elokuun illassa kaasugrillissä. Pitkävartinen grillipannu on kätevä väline, samoin pitkävartiset grillipihvit. Grillin mittarin mukaan parhaimmillaan grillissä oli 350 astetta lämpöä.

Mökkeilin Turun saaristossa vegaaniseurueessa. Vilja teki aivan mahtavaa kasviscurrya (ohje tulossa piakkoin) ja Risto leipoi oheen naanleipää. Päätimme kokeilla miten leivän paahtaminen mökin kaasugrillissä onnistuisi. Leivästä tuli mahtavan makuista! Pintaan tuli aivan oikean näköisiä tummia pilkkuja ja leivät puffasivat komeasti. Lue loppuun


Jätä kommentti

Grillatut valkosipuliperunat

Parasta jatkojalostusta mitä keitetyille uusille perunoille voi tehdä! Folioon, valkosipulia joukkoon ja grilliin. Avatusta foliopaketista nousee jumalainen valkosipulin ja uuden perunan tuoksu. Niin hyvää, että muut grillin antimet unohtuvat, melkein.

Valkosipuliperunat kahdelle

  • 10-15 pientä (alle 3 cm) keitettyä uutta perunaa (siiklejä)
  • loraus oliiviöljyä
  • 2 valkosipulin kynttä
  • ripaus sormisuolaa

Käytin pieniä siiklejä. Perunarutto on jo iskenyt kasvimaallani ja vienyt siiklien varret, eikä perunat tämän isommiksi kasvakaan. Makua se ei haittaa. Jos perunasi ovat isoja, halkaise tai lohko ne.

Laita keitetyt perunat kulhoon. Kaada päälle hyvää oliiviöljyä, ripauta sormisuolaa.

Pilko valkosipulit ja sekoita perunoihin.

Ota pala foliota ja laita perunat mausteineen folioon. Taitettele foliosta paketti, jossa perunat ovat yhdessä kerroksessa.

Grillaa hiilloksella pari kertaa pakettia kääntäen 10-20 minuuttia tai niin kauan kuin muut grillattavat valmistuvat. Folion sisältä kuuluu lupaavasti sihinää ja pihinää. Jos grillaat pidempään, siirrä perunapaketti syrjempään, epäsuoraan lämpöön odottamaan.

Lämmittelen edellisen päivän keitettyjä uusia perunoita usein grillissä, milloin mitenkin. Joskus vaan grillaten ritilällä, joskus foliossa. Perunat voi maustaa rosmariinilla, sipulin varsilla tai savupaprikalla, millä vaan tykkäät. Valkosipuli on tällä hetkellä ylivoimainen suosikkini.


Jätä kommentti

Järkyttävän herkulliset grillatut misoherneet

Kun olet ahminut tarpeeksi tuoreita herneitä, kokeile grillata palot misomarinoituna. Aivan järrrkyttävän herkullista! Mikä parasta, herneet ovat kahmittavissa suihin huuhtaisuhetkestä laskien alle kymmenessä minuutissa.

Bongasin misomarinoitujen herneiden ohjeen Instagramista ja innostuin koska minähän grillaan ihan kaikkea, lehtikaaliakin. Koska misotahnan kanssa minusta maistuu seesamiöljy, laitoin Mari Moilasen ohjeesta poiketen puolet pähkinäisen makuista paahdettua luomuseesamiöljyä, puolet oliiviöljyä. Käytin selvästi myös vähemmän öljyä. Minun makuuni öljyisyys oli nyt just sopivassa suhteessa misoon ja herneisiin. Nyt kun olen seesami-misoherneiden makuun päässyt, en usko että siitä on paluuta – niin täydellinen makuyhdistelmä se on! Lue loppuun


Jätä kommentti

Ottolenghin meloni-mozzarellasalaatti

Ihan parasta helleruokaa! Helteillä ei jaksa syödä paljon, mutta jaksamiseen tarvitaan raikasta, mehukasta, hippusen suolaista salaattia.

Näin tämän salaatin kuvan Yotam Ottolenghin Instagramissa ja innostuin. Kaunista kuvaa katsellessani alkoi vesi kihota kielelle. Vesimeloni toimii todistetusti fetan ja mintun kanssa, hunajameloni parmankinkun kanssa. Mozzarella ja kahden sortin meloni ovat ihania yhdessä. Etenkin kun joukkoon pirskotellaan pikapikkelöityjä sipulinvarsia.

Mitä yksinkertaisempi ruoka, sitä laadukkaampia raaka-aineita. Valitse kypsiä meloneja ja hyvälaatuista mozzarellaa. Etenkin laadukasta puhvelinmaidosta tehtyä mozzarellaa. Mikään ei ole niin tylsää kuin huono mozza. Tai no tiedän muutaman jutun, mutta ne pelaavat ihan eri liigassa. Lue loppuun


4 kommenttia

Uunissa paahdetut maissitähkät

Kaikkihan on parempaa grillattuna, eikös juu? Paitsi ettei ole. Ostin uuden sadon tuoreita maisseja ja aioin tietysti grillata ne. Grillikelit eivät suosineetkaan. Sipaisin pintaan voita ja työnsin uuniin. Tein tieteellistä vertailua, grillasin paketin toisen maissin seuraavana päivänä. Uunissa paahdetusta tuli makeampaa ja parempaa.

  • 2 tuoretta maissitähkää
  • 1 rkl luomuvoita, jos senkään vertaa
  • sormisuolaa

Huuhtelin maissit juoksevan veden alla ja kuivasin pyyhkeellä.

Lämmitin uunin 200 asteeseen.

Otin veitsen ja vedin voin maissin kylkeen reippaalla otteella, tähkää käännellen. En tiedä miksi tein näin, ehkä alitajuntani muistaa verkosta ohjeen tai videon. Joku on varmasti keksinyt konstin ennen minua. Mitään uutta tässä maailmassa enää keksitä.

Paahdoin maisseja uunissa noin 30 minuuttia, pari kertaa kylkeä kääntäen.

Kun uunin kerran lämmittää, kannattaa samalla paahtaa muitakin kauden ihania kasviksia, kapoisia porkkanoita, mahtavan makeita solakoita sipuleita.

Aion jatkaa näitä huipputieteellisiä makukokeita kun kotimaiset maissit suojalehtineen ilmestyvät kauppoihin. Viime kesänä ihastuin suojalehden kanssa grillattuihin kotimaisiin maisseihin. Science- ja Nature -lehdet odottavat varmasti jännityksellä tuloksia.

 


Jätä kommentti

Ihanaa korealaista naudan etuselkää sekä pinaattia ja vihreitä papuja seesamikastikkeella

Mietin kuinka autenttisen korealaista naudanpadasta mahtaa tulla Martha Stewartin ohjeella. Mutta väliäkös sillä koska siitä tuli aivan mahtavan makuista. Lisukkeetkin osuivat taivaallisesti sekä lihapataan että maistuivat herkulliselta itsestään. Kasvislisukkeiden ohje onkin peräisin Soulista ostamastani keittokirjasta.

Gochujang -chilikastike on etuselän maussa soju-viinin lisäksi se tärkeä makutekijä. En korvaisi sitä srirachalla, sillä gochujang antaa korealaiselle ruoalle sille ominaisen syvän chilisen maun. Se on enemmän kuin tulisuutta ja poltetta. Fermentointi kenties antaa pyöreämmän ja syvemmän maun kuin sriracha. Silti käytän sitä melko varovaisesti verrattuna korealaiseen runsaskätiseen maustamiseen. Soju-viiniäkin löytyy nykyään Alkosta.

Käytä hyvää seesamiöljyä lisukkeisiin, sillä herkullinen maku tulee juuri ihanasta pähkinäisestä kastikkeesta. Lue loppuun


2 kommenttia

Rautainen veriappelsiinisalaatti

Väriä, makua, raikkautta, rautaa ja c-vitamiinia. Mitä muuta salaatilta voi vielä toivoa? Kevään raikkaimmassa salaatissa on veriappelsiinia, mozzarellaa ja babypinaattia. Hesarissa salaattia kutsutaan sitruscapreseksi, mutta vaihdoin basilikan babypinaattiin, koska en ehdi koskaan käyttämään basilikaa talvella ennen kuin se mustuu omia aikojaan. Babypinaatti toi sen kaivatun vihreän värin salaatille ja maistuikin herkulliselle. Muista käyttää sitruksia kuoriessa irtoava mehu salaatinkastikkeeseen! Lue loppuun


Jätä kommentti

Oranssia kurpitsarisottoa speltistä

Oranssia väriä syksyyn, keittiöön ja lautaselle! Myskikurpitsan intensiivinen keltaisen oranssi sopii täydellisesti syksyiseen spelttirisottoon.

Käytän nykyään lähes aina spelttiä risoton tekoon. Vaivattomampaa, rouheampaa, maukkaampaa. Toki hyvään risottoriisin tehty risotto on herkempää ja hienostuneempaa, mutta se jatkuva hämmentäminen. En suinkaan vältä ruoanlaitossa vaivaa, mutta usein tekeillä on monta ruokaa, jotka vaativat huomiota. Siksipä kannattaakin miettiä mitä kaksi kättä ja yhdet aivot ehtivät tehdä.

Spelttisen kurpitsarisoton tekeminen on ollut listallani koko syksyn. Ilahduin niin kun näin Hesarin Kiusauksessa -blogin kurpitsarisoton ohjeen. Lukiessani ohjetta vasta ilahduinkin, sillä Laura Kaapro kertoo aikovansa seuraavaksi kokata kehittelemääni Hassalbackan myskikurpitsaa. Blogi mainittu Hesarissa, torille! Melkein meinasin lähteä Keskustorille heilumaan ja kylpemään suihkulähteessä yksin. Maltoin kuitenkin mieleni ja vain jaoin Kiusauksessa -ohjeen blogin Facebookissa.

Tällä kertaa maustoin kurpitsaspelttirisoton miedosti, että sain uuden ruoan maut parhaiten esiin. Ihanan syvän kurpitsaisen makuista, sopivasti happoa limestä ja pehmeyttä ja pyöreyttä voista ja parmesaanista. Lue loppuun


6 kommenttia

Herkkutatin makuista polentaa, karitsapataa tateilla ja sienihurmosta

Kaverini Tarja tietää ihan parhaat tattimestat! Kävimme tatissa ja tulimme onnellisena pois. Tarja keräsi pienet sievät, sen mitä kuivuriin mahtuu. Minä keräsin huumassa vähänkin kelvot tatit, yhteensä 11 kiloa männynherkkutatteja. Kaksi koria kukkurallaan ja vielä yksi iso muovipussillinen. Kädet venyivät kasseja kantaessa. Oi ihanaa tattihurmosta!

Pitkän tattireissun jälkeen kotona odotti tattien säilöntäshouvi. Onneksi putsasin suurimman osan tateista metsässä. Lajittelin: kivitatit kuivattavaksi, hyvät tatit pilkottavaksi ja kokoon keitettäväksi. Ja huonommat mutta vielä kelvot tattiliemeen. Ja hyvien tattien huonommat pillit. Liemi on todellista Hävikistä herkuksi -touhua!

Osa tateista meni toravannahkakauppoihin, vaihdoin ihaniin kantarelleihin, suuret kiitokset!).

Keitin kattilatolkulla tatteja pakastimeen. Kolme 10 litran kattilallista tattilientä, kokoon keittäen varovasti, kunnes liemen voi pakastaa jääpalakuutioina. Kokeilin myös tattien kuivaamista kylppärin lattialämmityksen päällä (toimii muuten hyvin, vaikkei ekologisin keino kenties olekaan).

Söin tatteja carpacciona, siinä pilkkomisen, keittämisen ja pakastusrasioihin lappamisen lomassa. Ja sain neronleimauksen. Päätin ostaa karitsanlapaa kauppahallista ja tehdä ikisuosikkiani, karitsaa vuoristopaimenen tapaan. Tuoreista, juuri kokoonkeitetyistä herkkutateista.

Kun seuraavana päivänä kaatelin kokoon keitettyä, yön yli jäähtynyttä herkkutattilientä jääpalamuotteihin, sain toisen neronleimauksen – kiintiöni oivalluksista on varmaan käytetty pitkäksi aikaa. Päätin keittää polentan herkkutattiliemessä. Ei tietysti siinä tiukassa, vaan laimennetussa liemessä (olisin tietysti voinut keksiä ajatuksen aiemminkin, niin ei olisi kokoonkeitettyä lientä laimentaa). Oi, että tuli ihanaa polentaa!

Jos haluat tehdä karitsaa ja herkkutatteja vuoristopaimenen tapaan, varaa 1,5 tuntia padan kypsymiseen. Polentan tekemiseen menee reilu vartti, paitsi jos haluat leikattavaa polentaa (sitten varaa tunti, pari jäähdyttämiseen ennen leikkausta ja paistamista).

Lue loppuun


Jätä kommentti

Extramehevä tuore maissi grillistä

Kotimaista maissia ja suojalehdet tallella! Pääsin kokeilemaan maissin grillausta omassa suojavarustelussaan! Maissin grillaaminen suojalehtien kanssa on ollut pitkään haavelistallani.

En esikeittänyt, en esimaustanut vaan rojautin maissin lehtineen hiilille. Makeaa, maukasta ja mehevää. Ihan erilailla herkullista kun kaupan esikäsitellyt maissit. Lue loppuun


Jätä kommentti

#Kesäkurpitsatalkoot: tsatsiki kesäkurpitsasta

Kasvimaallani on kahdeksan kesäkurpitsaa, mutta ne eivät ole onneksi vielä intoutuneet tolkuttomaan sadon tuottamiseen. Vielä olen pystynyt kuluttamaan ja lahjoittamaan sadon ilman isompaa epätoivoa. Keltaiset kesäkurpitsat ovat tänä vuonna olleet erityisen maukkaita. Kokeilin raastaa tsatsikiin kurpitsaa ja sehän maistui mainiolta, etenkin kuin laitoin mukaan kesäkurpitsan kukkaa. Tsatsikin kanssa söin ihania minttuisia kreikkalaisia lihapullia karitsan jauhelihasta. Lue loppuun


Jätä kommentti

Ihanan makea grillattu purjo

Purjosta tulee ihanan makeaa herkkua grillissä. Grillaa kerralla reilusti, muuten loppuu taatusti kesken!

Valikoi keskipaksuja purjoja grilliin. Kovin ohuista purjoista ei riitä syötävää ja oikein tanakat vaativat pitkän grillausajan kypsyäkseen. Lue loppuun


2 kommenttia

Horsmaporkkanat

Renttuporkkanat ovat sesongissa nyt ja niin kauan kuin horsma kukkii! Ei tarvitse ostaa syötäviä kukkia kaupasta ruokapöydän koristeeksi. Lue loppuun


Jätä kommentti

Grillattu ruusukaali

Ruusukaaleja riitti hyvin kaupoissa varhain ja komeasti alkaneelle grillikaudelle. Ehdin grillata niitä kerran jos toisenkin, en vain ehtinyt ohjetta julkaisemaan. Pistän ohjeen muistiin blogiin tulevalle ruusukaalisesongille. Lähikaupassani näkyi olevan vieläkin tarjolla ruusukaaleja, marokkolaisia tosin. Lue loppuun


Jätä kommentti

Vihreää parsaa vesi-voissa kypsennettynä

 

Yksinkertainen on kaunista silloin kun on hyvät raaka-aineet. Voilla maustetussa vedessä keittäminen tekee parsalle yllättävän paljon herkullisuutta. Parsa maistuu kevyesti voille, mutta voi ei dominoi makua. Parsan raikkaus pääsee näin mukavasti esille.

  • puoli nippua (luomu)parsaa
  • paistinpannu tai leveä kattila
  • 1-2 rkl voita
  • suolaa

Napsi parsoista kuivat tyvet pois (laita tyvet talteen keittoa tai kasvislientä varten).

Laita paistinpannuun vettä niin että parsat lähes peittyvät. Lisää voi, ripsaus suolaa ja nosta vesi kiehuvaksi. Laita parsat veteen. Keitä parsojen paksuuden mukaan 5-10 minuuttia. Jätä parsat napakoiksi, kokeile haarukalla puolivälissä kypsennystä.

Valuta ja nauti hyvän parsaviinin kanssa alkupalana tai lisukkeena.

Oman parsapenkin parsat nousevat jo ja tänään söimme pre-äitienpäivädinnerillä ensimmäiset. Omien parsojen paksuus vaihtelee ohuen ohuesta pikkurillin paksuiseen. Jos kypsennät eri paksuisia parsoja, lisää ohuimmat myöhemmin, samalla tavalla kuin uusia perunoita keitetään koon mukaan.

Maistoimme tänään erinomaista Château de Riquewihr Riesling Grand Cru Schoenenbourg 2012 -viiniä. Uskoisin, että se osuisi juuri tähän kevyen voisen keitetyn parsan kanssa. Kypsensimme ekat omat parsat grillissä. Viini maistui grillatunkin parsan kanssa.

 


Jätä kommentti

Menut erilaisille äideille: villeille, kalaisille, lihaisille tai kasveille

Onneksi äitienpäivää juhlitaan toukokuussa kun kevään parhaat raaka-aineet ovat tarjolla. Kokosin vinkit kasvissyöjä-äideille, villeille äidille, lihan ystäville ja kalojen kaverille. Mix and match! Viinivinkit löytyvät pääruoan reseptin yhteydestä.

Lue loppuun


Jätä kommentti

Höyrytetty broccoliini, paras broccoliini

Broccoliinista tuli nopeasti vakituinen vieras ruokapöytääni. Heitän usein sitä uuniin viimeiseksi muutamaksi minuutiksi siellä kypsyvän ruoan kaveriksi. Grilliin kesällä, ehdottomasti. Pannulle, munakkaaseen, salaattiin. Niin helppo lisuke, valmistuu lähes itsekseen.

Mutta kun haluat houkutella varsiparsakaalista parhaat maut, höyrytä se. Ihanaa, maukasta vihreää! Lue loppuun


5 kommenttia

Grillattua varsikukkakaalia

Lopulta löysin kauppahallista kevään uutuutta, varsiKUKKAkaalia. Lähestyin, niin kuin aina, uutta raaka-ainetta mahdollisimman yksinkertaisella tavalla ja mauilla. Hiiligrilli ja perusmausteet, niin maistan parhaiten kasviksen omat maut.

Ja oi, kuinka ihanaa tämä alienbroccoliinin näköinen kasvis onkaan! Ihanaa, rouskavaa, raikasta. Herkkua grillattuna vain sellaisenaan, mausteena hieman hyvää oliiviöljyä, sormisuolaa ja hiilloksen makua. Lue loppuun


Jätä kommentti

Uunissa paahdettu varhaiskaali

Varhaiskaali, ihanaa grillissä, salaatissa ja myös uunissa paahdettuna. Ja niin ihanan helppoa.

  • varhaiskaalia lohkottuna
  • oliiviöljyä
  • sormisuolaa

Laita uuni lämpiämään 200 asteiseen.

Leikkaa kaali lohkoiksi. Lirittele oliiviöljyä lohkojen päälle ja mausta sormisuolalla.

Paahda kaaleja uunissa 30 minuuttia tai kunnes lohko saa kärjestä kivasti väriä ja haarukka uppoaa lohkoon sujuvasti.

Vinkit varhaiskaalin grillaukseen

Ainakin kolme salaattia varhaiskaalista

* * * *

Seuraa blogia  InstagramissaFacebookissa ja Twitterissä!

 

 


Jätä kommentti

Pääsiäistipujen menut

Vaikka karitsa (tsekkaa menuehdotukset potkalle, kareelle, kyljyksille ja patalihoille!) kuuluu pääsiäiseen, eihän sitä lihaa jaksa koko pyhiä syödä, läheskään. Kokosin muutaman pääsiäistipuisen menun vaihteluksi. Luomukanaa, ankanfilettä, maissikanaa, kevätkananpoikaa, valitse mieleinen pääsiäistipu ja lisuke tästä!  Lue loppuun


Jätä kommentti

Bääsiäisen karitsamenut 2018

Tänä pääsiäisenä lähestyn vinkkimenuja hieman eri tavalla kuin edellisinä pääsiäisinä, raaka-aineen kautta. Kokosin menuehdotukset karitsapadoille, karitsan kareelle, kyljyksille ja karitsan potkille. Yhteensä 10 eri karitsaruokaa lisukkeineen. Viinisuositukset löytyvät reseptin yhteydestä.

Jutun lopusta löydät pääsiäismenut 2014-2017. Poimi valmiit suunnitelmat tarjottavaksi koko pääsiäiselle tai sovella mielesi mukaan. Lue loppuun


15 kommenttia

Uunissa paahdetut bataatit mantelilla ja bloggaajan leipiintyminen

Bataattien ja mantelien yhdistelmä syntyi siten, että bataatit olivat jo uunissa kypsymässä arkiruoan lisukkeeksi. Bataatteja odotellessa suussani alkoi maistumaan manteli. Menin kaivelemaan kuivalaatikostoa ja löysin juuri sopivasti mantelilastuja. Hieman paahtuneet mantelit antoivat bataatin makealle pehmeydelle täydellisen vastapainon niin maun kuin rakenteen suhteen.

Ihan paras ja vielä tosihelppo herkullinen kasvisateria tai lisuke. Voisin syödä näitä päivät pääksytysten. Ehkä syönkin, kun kokkaaminen ei nyt niin huvita. Lue loppuun


Jätä kommentti

Pinaattia ja pekonia

Pehmeä ja rapea. Terveellinen ja syntinen. Pinaatti ja pekoni tasapainottavat toisiaan herkullisesti. Lue loppuun


Jätä kommentti

Spelttirisotto veriappelsiinilla

Veriappelsiinilla maustettuja risottoja on nyt näkynyt monessa blogissa. Minä olen siirtynyt käyttämään spelttiä aina vain useammin risottoriisin sijaan. Veriappelsiini antaa myös speltille ihanan maun. Veriappelsiini tuo ihanasti hapokkuutta, joten tätä kannattaa keitellä niiden rasvaisempien ruokien kaveriksi.

Tarjosin veriappelsiiniri-spelttirisottoa uunissa paahdetun kevätkananpojan kanssa. Sitruksinen spelttirisotto leikkasi kivasti kanan rapean rasvaista makua ja yhdessä niistä tuli oikein tasapainoinen ruoka. Yksistään spelttirisotto on hieman ärhäkkään sitruksista. Myös maissikana tai ankanrinta maistuisi mainiosti tämän kanssa. Lue loppuun


4 kommenttia

Pancettan ja balsamicon kesyttämät ruusukaalit

Ruusukaali on ollut minulle kiemurainen kaveri, vaikka en olekaan mikään supermaistaja. Olen joutunut kuorimaan siitä monta kerrosta, ennen kuin se on kesyyntynyt minulle. Mutta kun ruusukaalille löytyy oikeat kaverit, on se aivan ihanaa!

Paahdoin nämä purppuraiset ruusukaalit uunissa pancettan kera ja maustoin makealla balsamicolla. Balsamicon makeus ja pancettan tiivistytyneen lihainen suolaisuus antavat täydellisen tasapainon ruusukaalin happamille ja kirpeille mauille. Lue loppuun


Jätä kommentti

Salaatti veriappelsiinista ja palsternakasta

Sitruksia ja juureksia yhdistäviä salaatteja on maailmassa monia, kuten tämä useamman juureksen salaatti viime talvelta. Veriappelsiinien sesonki on niin lyhyt ja kiihkeä, että onkin loistavaa kun aina löytyy jokin uusi tapa kuljettaa herkkua suuhun.

Hesarissa vanhassa ohjeessa oli yhdistetty salaattiin gryerereä ja saksanpähkinöitä. Ihana yhdistelmä!

Salaatin valmistus menee Hesarin ohjeessa eri reittejä. Siinä palsternakat haudutetaan veriappelsiinin mehussa ja melkoisen runsaassa hunajassa. Minulla oli jo valmiiksi paahdettuja palsternakkoja, sillä on vaan hyvä tehdä aina kerralla paljon uunijuureksia. Niistä saa sitten arkena nopeat lisukkeet tai salaatin. Helpommin sen puoli kiloa kasviksia päivässä.

Koska en hauduttanut palsternakkoja mehussa, tein veriappelsiinista pienen kastikkeen samoilla mauilla. Ihanan raikas salaatti! Lue loppuun


2 kommenttia

Kuhaa kookoskastikkeessa ja kasviswokkia osterikastikkeessa

Tammikuussa olen syönyt kalaa ja kookosmaitoa monessa muodossa. Erityisesti olen ihastunut tuoreen kurkuman ja inkiväärin makuihin kookoskalan kanssa.

Aasialaisten ruokien haasteena minulla on useamman lajin valmistelu niin, että ne ovat kasvikset ovat rapsakoita ja kalat sopivan kypsiä tarjoillessa. Nyt sain kalan kookoskastikkeessa, wokatut vihannekset ja riisin valmiiksi just passelisti. Kirjasin työjärjestyksen ylös itsellenikin, että seuraavallakin kerralla lapanen pysyy kädessä.

Aloitin fileoimalla, pilkkomalla ja maustamalla kalan. Pilkoin seuraavaksi sekä kasviswokin että kalaohjeen ainekset, kaikki kasvikset ja mausteet. Koetin pitää hyvä hajuraon wokin ja kalan aineksissa, jotta pysyisin kartalla mikä menee minnekin. Laitoin wokkikasvikset yhdelle leikkuulaudalle ja mausteet viereen, kalaohjeet tarpeet toiselle. Tälläinen järjestelmällisyys on minulle aina vaikeaa, multitaskaus, improvisointi ja makustelu on enemmän tyylini keittiössä.

Tämän kurinalaisuuden olen kantapään kautta joutunut opettelemaan (ja jatkan opettelemista), sillä wokkaamisessa nopeus ja ajoitus ovat valttia. Ohjeen tavaaminen ja puuttuvan aineksen kaivaminen jääkaapista, kuoriminen ja pilkkominen sotkee varmasti minuuttiaikataulun.

Otin valmiiksi riisikattilan, wokkipannun ja paistinpannun.

Kun kasvikset oli pilkottu, jatkoin keittämällä riisin. Keitetyn riisin jätin höyrystymään siivilään kannen alle, köyhän naisen riisikeittimeen.

Riisin kiehuessa tein kookoskalan. Kun kuha kypsyi kastikkeessa, wokkasin kasvikset. Tässä järjestyksessä sain kaiken valmiiksi samaan aikaan. Lue loppuun


14 kommenttia

Puikulamuussi

Syön paljon perunoita. Viljelen kasvimaalla omia perunoita. Tykkään siis perunoista! En vain ole koskaan oikein oivaltanut puikulaperunoiden mainetta. Niitä hehkutetaan maailman parhaiksi muussiperunoiksi. Päätin kokeilla puikuloita oikein ajatuksen kanssa. Lue loppuun


2 kommenttia

Hasselbackatut tryffeliset punajuuret

Tänä syksynä juuri punajuuri ollut suuri suosikkini. Olen paahtanut sitä kokonaisena ja maustanut vuohenjuustolla, olen tehnyt pyreetä ja maustanut speltin keitinvettä. Jouluna punajuurta on varmasti pöydässä jossain muodossa.

Hannan Sopassa oli maustettu punajuuria tryffeliöljyllä. Miten hyvä idea! Kotitekoinen tryffeliöljykin oli ehtinyt tekeytyä sopivasti.

Halusin myös kokeilla miten hasselbackaus toimisi punajuurelle. Myskikurpitsan kanssa se on mainio tekniikka uittaa makuja kasvikseen.

Tein tryffelipunajuuria kahdella eri tapaa. Ensimmäisellä kertaa maustoin ne pelkällä tryffeliöljyllä. Toisella kertaa viipaloin siivujen väliin myös tuoretta tryffeliä. Molemmat olivat ihanaa herkkua! Kotimainen tryffeli sopii punajuureen niin hyvin.

Kotimaisesta tryffelistä itse tehdyällä tryffeliöljyllä maustettu oli hienostuneen makuista. Tuore tryffeli tryffeliöljyn lisäksi toi punajuurelle tietysti vahvemman maun ja hieman maanläheisemmät maut nousivat punajuuresta esiin. Lue loppuun


Jätä kommentti

Uunissa kesytetty valkosipuli

Pehmeää, kypsää, suussa sulavaa. Valkosipulia, jota voi voidella leivän päälle. Uuni paahtaa valkosipulin purevuuden miedoksi ja meheväksi.

Usein kypsyttelen valkosipulin foliossa jokin ruoan tekemisen ohessa, mutta tällä kertaa ryhdyin ihan varta vasten puuhaan. Halusin ruisleivän päälle tätä ihanaa flunssalääkettä. Liekö ollut sitten muutaman valkosipulin kynnen vai ahkeran levon ansiota, mutta flunssa parani eikä tyystin estänyt urheiluloman viettoa.

Paahdoin nyt savustettua valkosipulia ja se on muuten vielä parempaa kuin tavallinen! Lue loppuun


Jätä kommentti

Isänpäivän 2017 menut lihamiehelle ja kasvissyöjälle

Nostatko juhlapöytään rapeanahkaista possunkylkeä vai höyryävän kukkakaalin? Molemmat saavat varmasti isän sanomaan wow!

Tarjoa lihanrakastajalle syntisen hyvää porsaan kylkeä. Rapeaa nahkaa leikatessa kuuluu reipas rusaus. Nahan alla liha hajoaa haarukalla vain vähän levittelemällä ja sulaa suuhun. Pannulle itsekseen tiivistynyt kastike on taivaallista.


Lue loppuun


6 kommenttia

Hunajaisen herkullinen hasselbackan myskikurpitsa

Olen ollut ihan täpinöissäni siitä lähtien kuin näin Hasselbackan myskikurpitsan. Suussani alkoi maistua ras-el-hanout ja hunaja, koska kurpitsakeitto niillä mauilla on herkkua. Uunissa paahdettu myskikurpitsa on niin kaunis ja niin ultimaattisen maukasta, että aion tehdä siitä Halloween-päivälliskutsujen päätähden tai ainakin lisukkeen. Lue loppuun


Jätä kommentti

Marsalalla aateloitu herkkutattikreemi

Kylläpäs tujaus marsalaa tekee hyvää herkkutattimuhennokselle. Tein herkkutatteja alun perin uunissa haudutetun porsaanlavan kaveriksi, mutta kreemi maistui ihanalta myös latva-artisokkien kanssa. Trifolati-tyyliin paistetuilla herkkutateilla täytetyt latva-artisokat ovat herkkua, mutta nyt taisin löytää uuden suosikkitäytteen. Lue loppuun


Jätä kommentti

Sahramirisotto speltistä

Iloisen keltainen sahramirisotto sopii syksyyn. Spelttirisoton tekeminen on myös helppoa, se saa poreilla itsekseen valmiiksi. Koska speltissä ei ole sitkoa, ei sitä ole tarvetta hämmentää kuten risottoriisiä. Varaa kuitenkin aikaa, sillä risottoon sopiva speltti vaatii 40 minuutin keittoajan.

Käytin kahta lajia sahramia. Toinen oli perinteisiä rihmamaisia sahramiluoteita, minimaalisessa purkissa. Sitä oli jäljellä niin vähän, että käytin lisäksi kokonaisen pussin jauhettua sahramia. Jauhetusta sahramista irtosi väriä reippaasti. Hieman epäluuloisena jo googlasin sahramiväärennöksistä. Sahramin väärentämisestä löytyikin paljon juttuja, mutta minulle ei selvinnyt mistä jauhetusta sahramista tietää onko se aitoa.

Maku oli kuitenkin erinomaista. Onneksi tein spelttirisottoa ison satsin, sillä uunissa lämmitettynä se oli vielä parempaa, rapeaa reunoilta ja mehevää sisältä. Lue loppuun


2 kommenttia

Tryffelipolenta

Höyryävä polenta lämmittää syksyn koleassa palelevaa ihmistä. Tryffelin tuoksu herättää varmasti ruokahalun ja polenta kyllä vie nälän. Täydellistä syysruokaa! Lue loppuun


Jätä kommentti

Tryffeliset kvenellit härkäpavusta

Tryffelikaudella kokeilen tryffeleitä vähän jokaiseen ruokaan. Ihan kaikkeen ne eivät käy, mutta härkäpapuihin maku sopii. Kauniin vihreä kvenelli maistuu liharuokien lisukkeena. Tai pääruoaksi, jos jaksat kuoria isomman satsin härkäpapuja. Lue loppuun


2 kommenttia

Uunissa kuorineen paahdetut punajuuret vuohenjuustolla

Eikös sellaiset ruoat olekin parasta, jotka melkein laittavat itse itsensä? Etenkin lisukkeet, jolloin voit keskittyä pääruoan laittamiseen.

Kun raaka-aineet ovat parhaita, tulee ruuasta hyvää helpollakin. Ostin Rekosta luomupunajuuria. Ne ovat niin huippuja, että ne voi syödä kuorineen päivineen, kun ne vaan kypsentää uunissa pitkään. Voit myös tehdä punajuuret etukäteen ja vain lämmittää hetken ennen tarjoilua. Lue loppuun


Jätä kommentti

#Kukkakaalitalkoot: paahdettu kukkakaali ja persiljaöljy

Tämän kukkakaalin kehtaa nostaa vaikka juhlapöytään kasvisyöjille paistin viereen tai sillä voi korvata kokonaan sen lihan. Ihana hunajainen persiljaöljy kruunaa uunissa kullanruskeaksi paahdetun, mantelilla ja sitruunalla maustetun kukkakaalin.

Parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Näin ajattelin kun ehdin lopulta mukaan kukkakaalitalkoisiin. Olin ostanut Aspilan kukkakaalia, koska se on minusta parhaan makuista. Ja melkein unohdin sen jääkaappiin #perennatalkoiden takia.

Onneksi joka paikassa hästäg kukkakaali tuli vastaan ja muistin agendani, kokeilla jotain uutta, vanhan luotto-ohjeeni Koskenlaskija -juustolla kuorrutetun kukkakaalin sijaan. Somen #kukkakaalitalkoot puski esiin ihanan runsaudenpaljouden uusia ohjeita mistä valita. Kesän 2017 kukkakaalit kypsyivät tänä kummana kesänä samalla kellonlyömällä ja niitä uhkasi mädäntyminen pelloille. Somekampanjan ansiosta kukkakaalit  löysivät varmasti monta uutta kotia ja viljelijöiden syksyn sato pelastui! Mahtava operaatio!

Päädyin herkullisen näköiseen Kokit ja potit -blogin ohjeeseen. Ihastuin erityisesti hunajan makuun persiljaöljyssä. Ja manteliin kukkakaalin kanssa. Lue loppuun


Jätä kommentti

Ihanat grillatut kantarellit Ilkan tyyliin

Ravintola C:n keittiömestari Ilkka Isotalo tarjosi  pop up -ravintolassa Rekolassa grillattuja kantarelleja, tuoreiden ja pikkelöityjen kantarellien kera. Grillattuja! Aivan mielettömän hyvän makuisia. Puhtaan kauniin makuisia kantarelleja pienellä savun vivahteella.

Halusin kokeilla kantarellien grillaamista heti. Grillaaminen onnistui mainiosti kotioloissakin, tarvitaan vain tiheäsilmäinen grilliritilä. Lue loppuun


2 kommenttia

Kantarelleja spelttirisottossa

Speltti on syrjäyttänyt keittiössäni vähitellen valkoisen riisin. Tykkään sen mausta ja ruokaisuudesta. Kun lopulta löysin risottokäyttöön tarkoitettua spelttiä, oli selvää että kesän ensimmäinen kantarellirisotto syntyy speltistä. Ja oi miten hyvää syntyikin!

Speltissä ole risottoriisin kaltaista tärkkelystä, joten risoton tyyppisen koostumuksen syntymiseen tarvitaan reilusti parmesaamia ja voita. Mutta ei sentään kermaa! Jotkin asiat vaan on pyhiä. Lue loppuun


Jätä kommentti

Grillattu lehtikaali

Tänä kesänä olen kokeillut kaikenlaista jännää grillissä: persikkaa, perunaa ja kukkakaalia. Oman maan lehtikaalit ovat siinä vaiheessa kasvua, että sieltä pystyi keräämään ensimmäistä kertaa muutaman lehden. En kauheasti uskonut lehtikaalin grillaamiseen etukäteen.

Lehtikaali osoittautui mahtavaksi grilliainekseksi. Jos tykkäät lehtikaalisipseistä tai pannulla voissa rapeaksi paahdetusta lehtikaalista, tykkäät grillatusta lehtikaalista!

  • lehtikaalin lehtiä (mahdollisimman sileälehtisiä)
  • oliiviöljyä
  • sormisuolaa

Huuhtele lehdet ja kuivaa hyvin.

Öljyä lehdet molemmin puolin.

Käytä apuna tiivissilmäistä, tasaista grilliritilää. Laita lehdet erilleen toisistaan, taputtele lehti tasaiseksi.

Grillaa, tarkkaile ja käännä ennen kuin lehdet kärvähtävät. Nosta lehtikaalit pois grillistä ja suolaa. Kuumilla hiilillä lehtikaalin rapeutuminen vie vain minuutin pari.

Kerran yksi lehdistä ehti hieman kärvähtää. Siinä maistui kunnolla hiillos. Mietinkin, että maku voisi sopia yksiin ruokiin, joihin haetaan vastapainoksi ”poltetun” makua.

Jatka kunnes kaikki lehdet on grillattu.

Voit kokeilla itse maustettuja öljyjä lehtien maustamiseen. Valkosipuliöljy tai chiliöljy voisivat ainakin toimia. Kerro kun löydät herkun yhdistelmän!

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna