Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.


Jätä kommentti

Kuhafileiden, sydänsimpukoiden ja gochujangin uusi liitto

Mikään ei kuulkaa virkistä ruokamielikuvitusta paremmin kuin urheiluloma täysylläpidossa ruokalaruoan äärellä! Olihan se ihan hyvää kotimaista ruokaa, mutta sen jälkeen kaipasin harkittuja makuja. Kaipasin tulta ja tappuraa. Tuoretta kuhaa ja sydänsimpukoita. Kalanruotokastiketta korealaisella chilitahnalla!

Fileoi kala itse tai osta kala fileinä, mutta pyydä pää ja ruodot mukaan. Kalanperkeistä tulee kaikkein maukkain kastikepohja. Pyysin kauppahallissa perkaamaan suomut pois avatusta kuhasta, sillä avatun kalan suomustaminen on haasteellista. Kotona fileoin kuhan itse. Käytin hyväksi lähes koko kuhan: pilkoin pään kahtia, lisäksi käytin kastikkeeseen ruodot ja evät, vain kidukset hylkäsin. Lue loppuun

Mainokset


Jätä kommentti

Peruna-jauhelihalaatikko

Lumien sulettua pääsin jatkamaan perunannostoa. Vähän minua jo kävi jännittämään menikö uhkapelini uusien perunoiden kanssa liian pitkälle, mutta hienosti potut pärjäsivät lyhyen lumikauden ajan.

Jätin vielä vähän siiklejä maahan  joulua varten. Näistä suomalaisista talvista enää tiedä vaikka onnistuisikin uudet potut aattona. Vaan eihän ne enää ihan uusia ole, varret on niitetty jo alkusyksystä. Mutta rutkasti parempia kuin monet kaupan potut.

Perunasadon kunniaksi tein peruna-jauhelihalaatikkoa. Kaapissani oli vain puolikas paketti koskenlaskijaa ja kermapurkin jämät. Se olikin onnekasta, koska näin tuli just paras perunakiusaus. Ei liian juustoinen eikä kermainen. Kerrassaan herkullinen. Tykkäsin myös kevyestä muskottipähkinän mausta. Mitä eroa muuten on kiusauksella ja laatikolla, tietääkö kukaan? Onko se vain perunoiden leikkaustapa? No, käytän tässä sujuvasti termejä ristiin. Lue loppuun


Jätä kommentti

Ah niin hitaat karitsan potkat

Ajan kanssa, hitaasti haudutellen. Aloita muutama tunti ennen syömistä tai vaikka edellisenä päivänä. Uunissa menee kolmisen tuntia, toinen tovi menee liemen jäähtyessä, jotta voit kuoria rasvan pois.

Usein kypsennän karitsanpotkat punaviinissä, mutta nyt kaipasin valkosipulia hoitamaan flunssanpoikasta. 10 kynttä pehmeni, katosi ja toi vain ihanaa syvyyttä kastikkeeseen. Lue loppuun


2 kommenttia

Onnenkantamoinen: niin maukasta jauhelihamureketta

Tämä on ehkä kummallisin uusi suosikkiruoka. Tai ihan tavallinen jauhelihamureke se on, mutta reitti perinneruuan äärelle on omintakeinen.  Kaikki alkoi käärylekaalin ostamisesta.

Kun huokaisin saatuani kaalikääryleet käärittyä, sudittua ja uuniin, nostin katseeni ja näin kilon jauhelihaa. En todellakaan aikonut ryhtyä pyöryköitä pyörittelemään kääryleprojektin päälle. Lihaa ei voinut uudelleen pakastaa ja parasta olisi käyttää se heti.

Googlasin jauheliha 180 astetta ja vastaukseksi tuli mureke. Valmistaminen vaikutti just sopivan helpolta. Kääryleiden paistolämpötila ohjasi minut tämän uuden herkun äärelle.

Kiinnostavin mausteseos murekkeelle löytyi luottoblogini Sauvanjyväsen ohjeesta, jossa olikin sopivasti käytetty hirveä ja porssua, tosin fifty-fity -suhteessa. Kaikki mausteetkin lähes löytyivät kaapistani. Olen syönyt viimeksi lapsuudessa mureketta, mutta niillä perinteisillä mausteilla, jozolla ja maustepippurilla.

Minulla oli kaalikääryleprojektin jälkeen jauhelihoja tämmöiset 80/20 -mittasuhteet. Hirvimurekkeen mausta tulikin mukavan riistainen, ja eritoten tykkäsin tästä maustemaailmasta. Pieni puraisu, mutta lempeä sellainen. Lue loppuun


6 kommenttia

Tryffelinen vasikan picanha, menu sekä vinkit 10 hengen päivällisen valmisteluihin

Miten valmistella yksin isot päivälliset kotioloissa? Hyvin suunniteltu on tässäkin enemmän kuin puoliksi tehty. Otin opiksi aiemmista kerroista, jolloin olen muka itseäni säästääkseni pistänyt vieraat hommiin. Kotikeittiömestarin työnjohtotaidoilla en pysty koordinoimaan yhtä aikaa useampaa ruokaa ja kokkia kovin taidokkaasti. Tein kahdeksan ruoan valmistelut aikataulutuksen turvin ja näin dinneri valmistui lähes ennen vieraiden tuloa. Ja tarkemmin laskien kokonaisuudessa olikin 11 ruokalajia.

Kirjasin tähän ylös mikä valmisteluissani toimi ja mikä vaatii vielä kehittämistä. Alussa on tarinaa suunnitelmista ja niiden toteuttamisesta, sitten vasikan picanhapaistin ohje. Lisäsin loppuun vielä tekemäni muistilistat: ostoslista, tsekkauslista ja preppausaikataulu. Jospa niistä olisi iloa muillekin. Lue loppuun


Jätä kommentti

Isänpäivän 2017 menut lihamiehelle ja kasvissyöjälle

Nostatko juhlapöytään rapeanahkaista possunkylkeä vai höyryävän kukkakaalin? Molemmat saavat varmasti isän sanomaan wow!

Tarjoa lihanrakastajalle syntisen hyvää porsaan kylkeä. Rapeaa nahkaa leikatessa kuuluu reipas rusaus. Nahan alla liha hajoaa haarukalla vain vähän levittelemällä ja sulaa suuhun. Pannulle itsekseen tiivistynyt kastike on taivaallista.


Lue loppuun


6 kommenttia

Case kaalikääryleet: miten lähestyä täysin tuntematonta

Kaalikääryle ja minä emme ole koskaan sanoneet edes päivää. Olen kulkenut työmaaruokalassa sen ohi nenääni nyrpistäen. Tuoksu ei ole herauttanut vettä kielelleni. En muista edes koskaan maistaneeni kaalikääryleitä.

Jostain itsellekin käsittämättömästä syystä päätin kuitenkin tehdä kääryleitä. Ehkä siksi, että ostin kaupasta käärylekaalin. Mikä se sitten onkaan. Semmoinen litteämpi kuin keräkaali.

Pakastimessa oli hirven jauhelihaa. Hirvi kaipaa kaveriksi possun jauhelihaa. Ja koska en kuitenkaan saavuttaisi sitä aitoa makua – josta minulla ei ollut hajuakaan, tai haju nyt oli mutta se ei houkutellut – korvasin ohjeiden riisin tai ohran speltillä. Siirappiakaan ei kaapista löytynyt, käytin agavehunajaa. Paatuneet kaalikäärylefanit varmaan nostavat parasta aikaa etusormea pystyyn epäortodoksille. Lähdet soitellen sotaan mitään ymmärtämättä. Lue loppuun