Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.


4 kommenttia

Savustettu lohi chilillä ja ilman

Savustin nieriän. Pidin siitä. Tässä ohje.

Eikös näiden bloggausten kaava ole tämä? Miksi keksiä pyörää uudelleen? Joo. Olen edelleen välillä vähän leipiintynyt, mutta silti jokin tässä puuhassa kuitenkin pistää jatkamaan. Tykkään kokeilla ruoan kanssa ja tykkään jakaa onnistumisen ilon. Ehkä pitäisi jatkossa julkaista tylysti vain ohje, ilman alkulauseita, kehuja ja kuvailuja?  Lue loppuun

Mainokset


Jätä kommentti

Ihanan savuinen lohikeitto

Aprikoin ja puntaroin. Katselin Islannin nieriää Kauppahallin tiskillä pää kallellaan. Savulohta vai kalakeittoa? Päätin tehdä molemmat, ensin savustaa kokonaisen kalan ja sitten kokeilla tehdä siitä kalakeittoa. Molempi oli parempi! Pehmeän savuista lientä, mehevää lohta ja kesäisiä kasviksia. En konsaan enää heitä savukalan perkeitä pois, vaan keitän niistä liemen! Lue loppuun


Jätä kommentti

#Kesäkurpitsatalkoot: tsatsiki kesäkurpitsasta

Kasvimaallani on kahdeksan kesäkurpitsaa, mutta ne eivät ole onneksi vielä intoutuneet tolkuttomaan sadon tuottamiseen. Vielä olen pystynyt kuluttamaan ja lahjoittamaan sadon ilman isompaa epätoivoa. Keltaiset kesäkurpitsat ovat tänä vuonna olleet erityisen maukkaita. Kokeilin raastaa tsatsikiin kurpitsaa ja sehän maistui mainiolta, etenkin kuin laitoin mukaan kesäkurpitsan kukkaa. Tsatsikin kanssa söin ihania minttuisia kreikkalaisia lihapullia karitsan jauhelihasta. Lue loppuun


6 kommenttia

Pintxokierros 2018: Käykää Puistossa!

Kuhannahkaa, kylmäsavustettua haukea (!), kuivattua kaprista, hernettä ja friteerattua tilliä. Vahva suositus Puistolle!

Pieniä helmiä, herkullisia oivalluksia. Kielen mukanaan vieviä pieniä, ihania suupaloja. Tylsiä voileipiä. Pintxoviikko Tampereella tarjoaa kaikkea tätä. Kiersimme tänä vuonna seitsemän ravintolaa. Varsin kevyin rantein, enemmän kivaa iltaa kaverin kanssa viettäen kuin ruoka-arvostelua totisesti harrastaen. Kävimme siellä missä kilpailupintxo näytti kiinnostavalta tai mikä osui sujuvasti matkan varrelle.

Kiersimme seitsemän ravintolaa 55:stä. Arki-iltana kannattaa muuten aloittaa hyvissä ajoin, sillä moni paikka lopettaa aikaisin tarjoilun. Lue loppuun


Jätä kommentti

Leistin nerokkaat lohi-wasabinyytit grillissä

Chef Leisti tarkastaa linjakokkien toteutusta.

Johanna ja Jukka kutsuivat Rymättylään mökkeilemään. Sain päivällisvalmisteluissa vastuulleni koostaa wasabi-lohinyytit. Minulla ei ollut vaan aavistustakaan mitä Jukka nyyteillä tarkoitti. Hänellä vain oli semmoinen etiäinen, että wasabijuusto sopii lohen kanssa yksiin. Ja miten ihanasti! Wasabin puraisu, juuston täyteläisyys, uudet perunat ja mehevä lohi. Aivan yltiöihanaa kesäruokaa! Leisti on paitsi Tampereen paras näyttelijä, nero, ja renesanssi-ihminen (Aamulehti/Markus Määttänen), myös kulinaarinen nero!

Lue loppuun


2 kommenttia

Hillittömän hyvää karitsan kylkeä grillistä

Olin säästänyt pakastimessa Rekosta ostamaani luomukaritsan kylkeä grilliin. Olin jotenkin siinä uskossa, että Wiljakan tilan karitsapalat olisivat kylkiluita, mutta paketissakin luki ihan karitsan kylki. My bad. Luiden lisäksi päällä oli lihaa ja kohtuullisesti talia.

Sulateltuani kilon kylkipalat lähdin etsimään ohjetta. Olin jotenkin epämääräisesti ajatellut grillailla lihat epäsuorasti. Onneksi Viikonloppukokki  -blogissa oli testailtu parhaita tapoja valmistaa karitsan kylkiluita ja päädytty uunissa höyryttämiseen + grillaamiseen.

Helleputken keskellä uunin posottaminen ei kuitenkaan houkutellut yhtään, joten päätin höyryttää kattilassa kylkipalat kuten ihanassa vietnamilaisessa possunribsien ohjeessa. Kiitoksia Viikonloppukokeille esikarsinnasta metodien suhteen!

Minulla on – kuten olen ennenkin kertonut – tapana lähestyä uutta raaka-ainetta mahdollisimman yksinkertaisesti. Italialaisittain, sanoisin. Vähän öljyä, yrttejä ja suolaa. Onneksi tein niin, sillä kylkipaloista tuli näin ihan hillittömän hyviä. Lue loppuun


Jätä kommentti

Vegaaniviinien harmoninen, jopa urkuharmoninen tasting

Saaristoreissumme varrelle osui Turun viini- ja ruokafestarit. Mukava tapahtuma Aurajoen rannalla. Lämpöä riitti yllin kyllin, mutta onneksi viinit olivat sopivan viileitä. Viikonlopun aikana olisi ollut useita viinitastingejä, mutta meidän aikatauluumme osui sopivasti vegaaniviinien maistelu.

Mikä tekee viinistä vegaanista? Mitä eläinperäistä käytetään tavan viineissä? Sian rasvasta ja jänteistä tehtyä gelatiinia tai kanan verta, kananmunan kuoria, kalan kiduksia tai uimarakkoa. Ohoh, tiesitkö tämän? Minä en, en ennen kuin Samuli Pasanen kertoi. Tastingin vetänyt Pasanen on tehnyt viiniä kolmella mantereella ja mukana myös järjestämässä Turku Wine & Food Festival -tapahtumaa sekä Three Barrel Projektissa.

Miten kananveri ja muut eläinperäiset aineet korvataan vegaanisessa prosessissa? Aktiivihiilellä tai bentoniitilla. Viinin valmistus on herkkää ja osaamista vaativaa puuhaa ja moni vaihe vaikuttaa viinin makuun ja ulkonäköön. Perinteisissä menetelmissä virheitä ja makua kontrolloidaan kemikaaleilla ja tosiaan jopa kanan verellä. Tieto tästä ei ainakaan tätä sekasyöjää niin hätkäyttänyt, että heittäytyisin tyystin vegaaniviinien pariin. Valikoima on ainakin toistaiseksi kapea ja marginaalinen. Tai ei olekaan! Kun tein Alkon sivuilla vegaaninen viini -haun, tuli tulokseksi 202 tuotetta! Listassa on mukana näköjään oluita ja siidereitäkin.  Lue loppuun