Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.


1 kommentti

Porkkalaa kolmella tapaa sekä savustettuja punajuuria (vegaaninen)

Teimme joulupöytään porkkalaa sattumalta useammalla tavalla. Minä halusin kokeilla savustuspönttöä, mutta tein vertailun vuoksi myös porkkalaa savustusaromilla. Sattumoisin Vilja oli tehnyt myös ja vielä samalla Vaimomatskuu -blogin suolaa säästävällä ohjeella (”perinteinen” porkkala tehdään kai suolakuoressa).

Koordinointi on ihan yliarvostettua, eikös. Olimme kuitenkin käyttäneet erilaista viinietikkaa. Lisäksi savustin pöntössä punajuuria. Mikä oli parasta? Voittajan etsiminen vaati jatkojalostusta.

Minä tykkäsin aidon savun makuisesta savuefektin puolesta, mutta Viljan käyttämä riisiviinietikka oli lempeämmän ja raikkaamman makuista kuin minun porkkalassani valkoinen balsamico. En ensin marinoinut savustuspöntöstä noussutta porkkanaa, mutta jouludinnerin jälkeen päätin kokeilla mitä riisiviinietikka tekisi aidosti savustetulle porkkanalle. Siitä syntyikin ihan parasta porkkalaa, raikasta ja syvemmän makuista kuin savuaromilla maustetut. Aito on tässäkin aitoa, vaikka savuaromi onkin (yllättävän) hyvää.

Ensi kerralla yhdistän näistä kokemuksista parhaat puolet, listasin ne tähän. Ohje porkkalalle ja punajuurelle lopussa.

Jos kaivat savustuslaatikon porkkanoita varten, savusta samalla vaivalla myös punajuuria. Ne vasta ihania ovatkin savulla aateloituna, kaardemummakastikkeella. Lue loppuun


2 kommenttia

Vegaaninen burgundinpata seitanista ja herkkusienistä

Perheen vegaani kehitti burgundin seitanin, lähetti minulle ohjeen ja pyysi testaamaan. Nyt osui niin seitanin kuin burgundinpadankin maut minun suuhun kohdilleen. Seitan on siitä kätevä kasvisproteiini, että se imee hyvin ympäröiviä makuja itseensä. Viljan ohjeessa seitaniin uutetaan makua kahdessa vaiheessa punaviinillä ja tattiliemellä. Seitan muhitetaan burgundinpadan mauissa: punaviinissä herkkusienten ja kasvisten kanssa. Kastikkeen makua syventää herkkutattiliemi. Burgundin seitan maistuu muhevan täyteläiseltä, umamiselta pienellä hapokkuudella ryyditettynä.

Pohdimme burgundin seitania syödessä miten lihaiselta seitan maistuukaan, jopa koostumukseltaan. Monet seitanit ovat tuntuneet suussa jotenkin sienimäiseltä. Kasviproteiinien kohdalla keskustelu käy kuumana: saako niitä nimetä lihaserkkujensa mukaan. Saako niitä yleensäkään verrata? Pitääkö kehittää mahdollisimman lihanoloista korviketta, jotta se uppoasi kaikille? Minusta on ihan sama millä nimellä kutsutaan ja mihin verrataa kunhan se on hyvää. Tämä muheva seitanpata on juhlapöytäkelpoista, ja käy sopivaksi tutustumismatkaksi seitanin maailmaan myös lihansyöjille. Lue loppuun


Jätä kommentti

Kulhollinen hyvyyttä: samettinen keitto tuoreista härkäpavuista

Tein oman kasvimaan härkäpavuista ihanaa, raikkaan vihreää sosekeittoa. Palkojen verkkainen perkaus vei tunnin telkkaria katsellessa, keiton tekeminen vartin. Ei pikaruokaa, jos alkutekijöistä lähdet liikkeelle. Valmiiksi peratuista, pakastetuista pavuista keitto syntyy nopeasti. Lue loppuun


Jätä kommentti

Tomaattinen speltti rapealla tofulla (vegaaninen)

Ilolla ja ylpeydellä seuraan kun perheen vegaanit kehittelevät uusia ohjeita. Speltti on yhteinen herkkumme, mutta Vilja rakentanut risoton aivan uudelle tasolle punaviinin ja tomaatin kanssa. Aivan ihanaa, syvän ja pehmeän makuista spelttirisottoa. Lisäksi Risto paistoi pannulla savutofukuutioita rapeaksi. – Vegaanin pekonia, hän sanoi. Rapean savuisen tofun ja pehmeän speltin yhdistelmä onkin koukuttavan herkullista maultaan ja koostumukseltaan. Lue loppuun


2 kommenttia

Lempeän tulista tomaattista linssi-kasvis -currya ja intialaista riisiä (vegaaninen)

Kun ruokaharrastajat lähtevät mökille, pakataan mukaan myös mausteet ja mortteli. Vilja teki meille lempeän mausteista intialaista kasviscurryä, jonka kietaisimme itse tehtyjen naanleipien taskuun ihanan rusinariisin kanssa. Juuri sopiva mausteisuus, kevyt tulisuus ja pieni purskaus makeutta riisin kanssa keitetyistä rusinoista. Lue loppuun


2 kommenttia

Nopea vegaaninen cashewpähkinäkastike pastalle

Tytär taikoi nopeaa ja herkullista mökkipastaa. Pehmeää ja ihanaa, raikasta ja ruokaisaa. Vegaaninen cashewpasta maistuu kesäisesti haaleana. Ruokaisuutta saat lisäämällä avokadoa. Lue loppuun


Jätä kommentti

Grillatut valkosipuliperunat

Parasta jatkojalostusta mitä keitetyille uusille perunoille voi tehdä! Folioon, valkosipulia joukkoon ja grilliin. Avatusta foliopaketista nousee jumalainen valkosipulin ja uuden perunan tuoksu. Niin hyvää, että muut grillin antimet unohtuvat, melkein.

Valkosipuliperunat kahdelle

  • 10-15 pientä (alle 3 cm) keitettyä uutta perunaa (siiklejä)
  • loraus oliiviöljyä
  • 2 valkosipulin kynttä
  • ripaus sormisuolaa

Käytin pieniä siiklejä. Perunarutto on jo iskenyt kasvimaallani ja vienyt siiklien varret, eikä perunat tämän isommiksi kasvakaan. Makua se ei haittaa. Jos perunasi ovat isoja, halkaise tai lohko ne.

Laita keitetyt perunat kulhoon. Kaada päälle hyvää oliiviöljyä, ripauta sormisuolaa.

Pilko valkosipulit ja sekoita perunoihin.

Ota pala foliota ja laita perunat mausteineen folioon. Taitettele foliosta paketti, jossa perunat ovat yhdessä kerroksessa.

Grillaa hiilloksella pari kertaa pakettia kääntäen 10-20 minuuttia tai niin kauan kuin muut grillattavat valmistuvat. Folion sisältä kuuluu lupaavasti sihinää ja pihinää. Jos grillaat pidempään, siirrä perunapaketti syrjempään, epäsuoraan lämpöön odottamaan.

Lämmittelen edellisen päivän keitettyjä uusia perunoita usein grillissä, milloin mitenkin. Joskus vaan grillaten ritilällä, joskus foliossa. Perunat voi maustaa rosmariinilla, sipulin varsilla tai savupaprikalla, millä vaan tykkäät. Valkosipuli on tällä hetkellä ylivoimainen suosikkini.