Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.


Jätä kommentti

Viimeiset omat parsat kananmunakastikkeen kera

Kevään kuivuus verotti parsasatoa, vaikka toisaalta sesonki tuntuu tänä vuonna kestäneen pitkään. Maistoin toukokuun Riesling- ja Spätburgunder -kierroksella Deli1909:ssä ihanaa smetanaista kananmunakastiketta. Ilmeisesti kananmunakastike on ihan klassikko, mutta minun ruokaradaarini ei vain ole vain sen kohdalla värähtänyt aiemmin. On se hyvä, ettei tässä maailmassa ole vielä kaikkea maistanut, saati kokannut (tai kokenut).

Smetana on muuten ihan must tähän, kokeilin ranskankermaa ja kermaviiliä (jopa majoneesilla jatkettuna). Ei maistu niin hyvälle kuin täyssmetanaan tehtynä. Lue loppuun

Mainokset


Jätä kommentti

Tryffeliset kvenellit härkäpavusta

Tryffelikaudella kokeilen tryffeleitä vähän jokaiseen ruokaan. Ihan kaikkeen ne eivät käy, mutta härkäpapuihin maku sopii. Kauniin vihreä kvenelli maistuu liharuokien lisukkeena. Tai pääruoaksi, jos jaksat kuoria isomman satsin härkäpapuja. Lue loppuun


Jätä kommentti

Maalaissalaatti tuoreista härkäpavuista

Keräsin viikonloppuna viimeiset härkäpavut maalta. Nautin kauniista syyspäivästä riipimällä salaattia varten pavut pehmeistä paloistaan kotipihalla, terassipöydän äärellä.

Tein pavuista ja Rekosta ostamistani viiriäisen munista niin maistuvan maalaissalaatin. Salaatin juju on marinoida keitetyt härkäpavut, hetken vain. Härkäpapujen maku korostuu upeasti marinoituna. Salaattiin käy tietysti tavalliset kananmunatkin.

Tuoreen härkäpavun käsittely vaatii kärsivällisyyttä. Olen todennut, ettei minun kannata sitä kiireessä sitä tehdä, siinä menee vain hermot. Vaikeaa se ei ole, kaksivaiheinen näpertely vaatii vain aikaa ja kärsivällisyyttä. Lue loppuun


5 kommenttia

Viljelykesä 2017

Tänä kesänä menin kasvimaalla ruokaa edellä -periaatteella. Päätin jättää hauskat kokeilut vähemmälle ja keskittyä varmoihin lajeihin. No, kesä oli litimärkä ja kylmä, eikä kaikki varmatkaan kasvaneet. Mutta jotain sentään suuhunkin kypsyi.

Olen ihastellut Sauvajyväsen satoraporttia, miten kätevä tapa kiteyttää mikä kasvimaalla menestyi ja mikä ei. Otin heti hyvän mallin käyttöön. Muistanpahan itsekin ensi keväänä mitä viljelymokia toistaa. Lue loppuun


Jätä kommentti

Grillattu lehtikaali

Tänä kesänä olen kokeillut kaikenlaista jännää grillissä: persikkaa, perunaa ja kukkakaalia. Oman maan lehtikaalit ovat siinä vaiheessa kasvua, että sieltä pystyi keräämään ensimmäistä kertaa muutaman lehden. En kauheasti uskonut lehtikaalin grillaamiseen etukäteen.

Lehtikaali osoittautui mahtavaksi grilliainekseksi. Jos tykkäät lehtikaalisipseistä tai pannulla voissa rapeaksi paahdetusta lehtikaalista, tykkäät grillatusta lehtikaalista!

  • lehtikaalin lehtiä (mahdollisimman sileälehtisiä)
  • oliiviöljyä
  • sormisuolaa

Huuhtele lehdet ja kuivaa hyvin.

Öljyä lehdet molemmin puolin.

Käytä apuna tiivissilmäistä, tasaista grilliritilää. Laita lehdet erilleen toisistaan, taputtele lehti tasaiseksi.

Grillaa, tarkkaile ja käännä ennen kuin lehdet kärvähtävät. Nosta lehtikaalit pois grillistä ja suolaa. Kuumilla hiilillä lehtikaalin rapeutuminen vie vain minuutin pari.

Kerran yksi lehdistä ehti hieman kärvähtää. Siinä maistui kunnolla hiillos. Mietinkin, että maku voisi sopia yksiin ruokiin, joihin haetaan vastapainoksi ”poltetun” makua.

Jatka kunnes kaikki lehdet on grillattu.

Voit kokeilla itse maustettuja öljyjä lehtien maustamiseen. Valkosipuliöljy tai chiliöljy voisivat ainakin toimia. Kerro kun löydät herkun yhdistelmän!

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna


Jätä kommentti

Omaa parsaa pannulla salottisipulilla

Omien parsojen aika on ihanaa. Olen jo toista viikkoa kerännyt parsasatoa kolmen, neljän päivän välein. Osa parsoista on paksuja, osa lyijykynän kokoisia, osa kapoisia kuin kynän lyijy. Mahtavan maukkaita ja tietysti tuoreita.

Tuore timjami ja makeaksi kuullotettu salottisipuli komppavat hienosti parsan makuja. Lue loppuun


4 kommenttia

Huolettoman puutarhurin tunnustuksia

Keltasipulit, porkkanat, nicolat, siiklit ja persiljat kylvetty. Ja vaikka mitä vielä kylvämättä.

Joka kevät seuraan kateuden sekaisella ihailulla oikeiden puutarhaihmisten päivityksiä, sellaisten kuin Sauvajyvänen ja Puutarha ja hella. Mitä on kylvetty, mitkä taimet on jo kasvatettu. Minä herään vasta suunnittelemaan, sitten juoksemaan hengästyneenä kevättä kiinni. Tilaamaan siemeniä, kääntämään maata, kasvattamaan taimia.

Jotain olen oppinut 20 vuotta tätä puutarhaa pitäessäni. Kyllä se pysyy pitämättäkin. Vähän vaan välillä villiintyy. Lue loppuun