Kun ei mene niin kuin Strömsössä – miten pelastat tilanteen? Case kurpitsavarras

Kokkiohjelmista opimme miten oikeat kokit pelastavat annoksen asiakkaalle, vaikka ovat ensin mokanneet. Minä olen harjoitellut tuota paljon, ihan oma suuta ajatellen. Yleensä olen pystynyt syömään keitokseni, mutta en aina.

Eilen sain treenata pelastamista ihan kunnolla. Grillasin luomuporsaan kasleria, paprikaa, halloumia ja kurpitsavartaita. Hiillos + 2 asteen keväisessä lämpötilassa ei ollut tarpeeksi kuuma, vaikka hiilipussin kylki niin lupasi. Ensimmäinen moka, edellisvuotiset hiilet. Jokin häivähdys epäilyksestä kävi mielessäni, mutta ei realisoitunut kunnolla ajatukseksi. Aioin käydä ostamassa uusia, hyviä hiiliä, mutta en sitten muistanut miksi enkä käynytkään. Muistiinpano 1: osta uusia hiiliä. Hyviä, ei rupuhiiliä.

Hiillos näytti hyvältä, mutta se urvahti ihan liian pian. Niillä kuuman ja pitkän hiilloksen hiilillä saa normaalisti olla varovainen, ettei kärvennä kaikkea. Tämä ylivuotinen hiili vain hiipui pois ennen kuin sain edes pintoja grillattua lihalle. Muistiinpano 2: keväällä tee aina iso hiillos koska ulkotakan iso kivimassa on kylmä.

Semiuudet perunat uunissa paahdettuna

Yleensä olen lähiruoan ja sesonkien kannattaja ja odotan hartaudella kotimaisia uusi perunoita. Tänä vuonna suomalaisista laadukkaista vanhoistakin perunoita on ollut pula, joten olen mennyt hyvä maku edellä ja ostanut semiuusia perunoita. Italialaiset melkein uudet pienet perunat maistuvat jo ihan herkuilta uunissa kokonaisia maustettuna ja paahdettuina.