Tällä ohjeella ei ole mitään tekemistä pohjoisintialaisen butterchickenin kanssa, muuten kuin sanaleikkinä.
Olen tehnyt tällä tavalla monenlaista kanaa tryffelivoin kanssa, joten päätin vaihteeksi kokeilla miltä maistuisi ilman tryffeliä. Kevätkananpojan nahan alle hivutetut voisiivut rapeutettavat nahan ja pitävät rintafileet mehevinä. Mitä muuta voi kanaruualta voi toivoa? Lue loppuun
Herkuttelua ei sentään ole kielletty. Kaiken koronapaineen keskellä on minusta jopa suotavaa hengähtää ja istua omalla pienellä porukalla syömään hyvin ja nauttia ruuasta, viinistä ja seurasta. Olen koonnut jälleen pääsiäispäiville päivällismenut ja muutaman lounasvinkinkin auttamaan suunnittelussa. Listan lopussa on edellisvuosien menut, jos näistä ei löydy kivoja ideoita, sieltä viimeistään nappaa. Viinisuositukset tietysti mukana.
Tänä vuonna pääsiäinen osuus mukavasti kahden sesongin taitekohtaan. Veriappelsiinejä löytyy vielä hyvin ja jopa luomuparsoja alkaa näkyä kaupoissa. Alkupalat rakentuvat mukavasti näistä. Meillä on pääsiäisenä syöty perinteisesti karitsaa, mutta myös tipuja ja pupuja. Viime vuosina vegaaninuorten myötä valikoima on laajentunut myös vegaaniherkkuihin.
Pippurinen kevätkananpoika on blogin ensimmäisiä ohjeita. Ehkä yksi syy miksi aloin ruokablogia pitämään, halusin jakaa tällaisia ihania makuja muillekin. Olen säätänyt ohjetta vuosien saatossa, lisännyt pippurisuutta ja muuttanut grillausta niin ettei nahka pala vaan kypsyy rapean kullanruskeaksi. Pippurimäärä vaikuttaa hurjalta, mutta pippureille tapahtuu ihmeitä kuumassa grillissä. Hiillos kesyttää pippurien ja chilin enimmän poltteen pois, jäljelle jää mehevän linnun lihan lämmittävä mausteisuus ja rapea nahka. Lue loppuun
Keitin ison satsin tomaattista BBQ-kastiketta. Ihanaa, makeahkoa, tulisehkoa. Käytin kastiketta brisketin maustamiseen ja nyt kokeilin kananpojalle! Voi kananpojat, että on ihanaa!
Olen harjoitellut mökkeillessä pallogrillin käyttöä. Kokonaisen kevätkananpojan grillaus onnistui mainiosti, ja jopa osin grillaus epäsuoraan. Kovin täyteen pallogrilliä ei kannata ahtaa, sillä silloin kanan siirtely optimaaliseen grillauskohtaan vaikeutuu. Lue loppuun
Vaikka karitsa (tsekkaa menuehdotukset potkalle, kareelle, kyljyksille ja patalihoille!) kuuluu pääsiäiseen, eihän sitä lihaa jaksa koko pyhiä syödä, läheskään. Kokosin muutaman pääsiäistipuisen menun vaihteluksi. Luomukanaa, ankanfilettä, maissikanaa, kevätkananpoikaa, valitse mieleinen pääsiäistipu ja lisuke tästä! Lue loppuun
Lempeän keväinen ohje, kevätkananpojasta ja parsasta. Manteli antaa mukavaa pähkinäisyyttä ja rapeaa rakennetta muuten pehmeille mauille. Lue loppuun
Kevätkanapoikaa, maissikanaa ja luomukanaa. Siinä on kivat pääsiäistiput mun mieleen. Kokosin koko pääsiäisen kattavan tipumenun. Koska parsakausi käynnistyy, löytyy parsaa sesongin kunniaksi vähän joka päivän menun alkuruoaksi.
Hyvälaatuinen kana maistuu sellaisenaan, sienten kanssa, pekonilla tai valkosipulilla höystettynä. Jos haluat wow-efektiä pääsiäispöytään, liekitä kana calvadoksella.
Jos sittenkin olet kallellaan karitsaan päin, katso täältä karitsamenut koko pääsiäiselle.
Provancesta peräisin olevassa ohjeessa valkosipuli kypsennetään paita päällä, en chemise. Näin kypsennettynä valkosipulista tulee ihanan pehmeää ja mietoa sosetta, joka korostaa hienosti kananpojan makua. Lue loppuun
Avasin kesän grillauskauden harissalla maustetulla kevätkananpojalla. Harissa antaa kevätkananpojalle syvää makua ja mukavaa potkua.
Minullahan ei grillauskausi ei ole sen enempää ala tai lopu, se vain muuttaa muotoaan. Mutta kevään valossa näki hyvin grillata ulkotakassa illallakin ja jopa syödä alkupalaa toppatakissa terassipöydän ääressä kevätkananpojan grillautuessa selän takana. Lue loppuun
Pekoniristikko kevätkananpojan päällä antaa mukavan säväyksen linnulle ja pitää kanan kivan mehevänä. Kevätkanahan on itsessään herkullista ja kaikki on aina parempaa pekonilla, eikö vaan?
Sumakki on Lähi-idän mauste, joka antaa mielenkiintoisen syvän, mutta kevyen maun. Hieman sitruksisen ja vähän aromaattisen. Kokeile! Löysin oman sumakkipussini ihan Prisman maustehyllyä kolutessa.
Tutustuessani sumakkiin en tohtinut lähteä ihan yksin leikkimään sen ja kevänkananpojan kanssa vaan otin mukaan turvallisia vanhoja kavereita: rosmariiniä ja timjamia. Lue loppuun
Kevätkananpoika on mahtava raaka-aine. Se taipuu rapeaksi neljän pippurin grillikanaksi yhtä hyvin kuin tällaiseksi kermaisen pehmeäksi uunikanaksi. Normandialainen kevätkana liekitetään näyttävästi calvadoksella ja maustetaan meheväksi siiderillä, omenalla ja herkkutateilla. Liekki voi olla hieman liiankin näyttävä, korkea ja kuuma, joten varo kulmakarvoja, pidä hollilla tiivis kansi ja sammutuspeitto. Lue loppuun
Yrteistä saa mukavan vihreää makua kevätkanalle. Uunissa paahtamalla kanasta tulee rapeanahkaista ja mehevää.
Black Anguksen Chuck Roll on vähän edullisempaa grillilihaa, mutta yhtä kaikki herkullista.
Ranta, grilli, sauna, keskiyön aurinko. Mahtavaa ruokaa yhdessä ystävien kanssa. Voiko mukavampaa juhannusta olla? Hellesää on jo tilattu, enää pitää tehdä ankarat päätökset mitä grillataan (perinteisen sateisen sään varalle kannatta olla hihassa myös vaihtoehtoja).
Juhannusaaton lounaaksi grillissä tirisee kenties lohta. Ruohonleikkuri on vetäissyt nokkoset uuteen kasvuun, joten tuoreesta kasvustosta saadaan loistolisäke lohelle. Viiniksi maistuu aina luotettava kesäjuoma, alsacelainen riesling reserve.
Match made in heaven. Nokkoslisuke ja grillattu lohi. Jätä lohi hieman punertavaksi, niin kala säilyy mehevänä. Meillä suositaan hyvinkin punertavaa grillilohta.
(Ohimenevän sadekuuron vihmoessa kalasta voikin tehdä lämmittävää lohikeittoa).
Hmm, vai maistuisiko lounaalla isoja katkarapuja ja kalmareita tulisella thaimarinadilla? Ehdoton viini tulisille grillattaville tulee jälleen Alsacesta, gewurstraminer. Tuhdimmat gewurstraminerit käyvät vaikka intialaisittain maustetun lampaan kanssa.
Helteen hellittäessä juhannusiltaan voisi laskeutua alkuruoaksi kylmällä melonikeitolla, johon tulee loraus portviiniä. Toimii riesling reserven tai cavan kanssa.
Viileämmän sään sattuessa kotimaiset parsat grillattuna lämmittävät.
Kevätkananpojat kellivät maustumassa neljän pippurin kanssa. Kevätkana grillattuna kestää yllättävän paljon pippuria ja chiliä, etenkin kun pippurit hiillostuvat kunnolla. Jos grillaat uunissa grillivastuksen alla, käytä hieman vähemmän pippureita.
Meillä pääsiäinen menee vahvasti remontin käynnistämisen ja talkoiden merkeissä maailmanperintökohteessa, jota myös kodiksi kutsutaan. Jälleen yksi huone puretaan ja entisöidään, lisäksi rakennetaan koirankestävä kylpyhuone. Mitähän lattialautojen alta tällä kertaa löytyy eristeen korvikkeena? Aiemmat kaivaukset ovat paljastaneet 20-luvun eristeiksi sahajauhon lisäksi kenkiä, tiilenpalasia, sanomalehtiä, hevosenkenkiä, hiekkaa. Ilmankos vetää.
Talkooruoat ovat nyt ankaran mietinnän alla. Olisiko kanakeitto yhtenä talkoopäivänä hyvä idea? Valmis grillibroileri voisi ainakin olla pölyisen päivän päätteeksi hyvää ja nopeaa. Kasvissyöjätalkoolaisille sosekeittoa ja chickhernekeittoa?
Mutta jos rempalta jää aikaa ja voimia, olisi ihanaa grillata kevätkananpoikaa omenapuun oksilla. Tai käydään katsomassa koirien kanssa onko Douglaskuusi jo aloittanut kasvun. Odotamme hurjasti maistuuko kokonainen jyväbroileri erilaiselta keväisen kasvun havujen kanssa erilaiselta kuin vanhemmat neulaset.
Hyvän ruuan äärellä pääsiäistä viettäville kokosin linturuokia tarjottimelle. Maistuisiko lammasruokien välissä kevennykseksi kevätkananpoikaa, maissikanaa, helmikanaa tai jyväbroileria? Ankkaa, hanhea, sorsaa? Viinisuositukset mukana, tietysti.
Tryffelikoiralla on aina kuono maassa. Omenapuu näyttää keväisin karulta leikkauksen jälkeen, lähes bonsaipuulta. Huopahattu menee kesällä heittämällä läpi oksistosta. Tavoitteena on, että iltapäivän aurinko paistaa terassille latvuston yli.
Omenapuiden keväinen leikkaus lennätti grillatun kevätkananpojan aivan uuteen ulottuvuuteen. Omppupuiden tiukka kurissa pitäminen tuottaa paljon poltettavaa. Katetun takkaterassin ilta-auringon linjalla olevaa omenapuuta pidetään kuosissa bonsai-tyyppisella kurilla.
Vielä tunti pari varsinaisen nuotion jälkeen hiillos oli parhaimmillaan: hiiltynyt, harmaa pinnaltaan, mutta sopivasti pöyhäisemällä alta löytyy hehkuvia oksanpätkiä. Kun tuhkaakin on paljon, hiillos ei pääse liian kuumaksi ja polttamaan grillattavia.
Grilliin päätyi nyt pari maustettua kevätkananpoikaa ja paprikoita. Kertyneellä hiilloksella olisi varmaan voinut grillata vaikka kokonaisen pikkupossun, mutta sitä ei nyt sattunut olemaan. Kevätkananpojan maut pääsivät aivan uuteen ulottuvuuteen omenapuun tuomien aromien ansiosta. Kevätkananpoikaa varsinaisessa merkityksessään.
Omenapuiden kevätperkauksesta kertyy joka vuosi melkoinen kasa risuja ja ihan kunnon puutakin. Sormea paksummat oksat on nyt hartaasti pinottu pihatakan alle kuivumaan.
Aikoinaan kun muutimme tähän taloon oli pihalla 16 omenapuuta. Nyt niitä on jäljellä kolme. Ensimmäiset keväät menivät sahatessa puita kuosiin ja syksyt roudatessa omenoita kompostiin. Puutarharemontti järkevöitti touhua. Mutta ajatella miten paljon hyvää grillausmaustetta on kakluuneissa poltettu pelkkänä lämmitysmateriaalina!
Jos kevään omanapuusavotasta ei koko kesäksi hiillosta saakaan, voivat oksat tuoda oman mausteensa herkemmän makuisiin grilliruokiin. Ja jos rehellisiä ollaan, tavan grillihiilet on ihan käteviä arkigrillaukseen.
Ei mikään ihme, että Italiassa käydään kovaa skabaa maistuuko oliivipuilla vai pyökillä grillattu paremman makuiselta. Suomalainen vastaisku: omenapuu!
Kevätkananpojan grillaus onnistuu kakluunissakin.
EDIT: Tästä löytyy blogista myös paranneltu, uusi resepti.
Meillä grillataan kesät talvet, ainakin kevätkananpoikaa. Pippureiden ja chilin potku kesyyntyy grillissä. Varaa paljon servettejä sormien ja suunpielten pyyhkimiseen!
Vuosia sitten Garda-järvellä pitkän italialaisen päivällisen pääruuaksi tuotiin pannulla kokonaisena paahdettu pieni kana. Maku on jäänyt pysyvästi soimaan suussa.
Kevätkananpoika grillataan yleensä hiilloksella, kesällä ulkona ja talvella kakluunissa. Kakluuni tuo kyllä mukaan myös uuniefektin, jolloin kana hautuu tasaisemmin eikä paahdu yhtä rapeaksi. Grillaaminen onnistuu uunissakin grillivastuksen alla, mutta mausta jää puuttumaan jotain oleellista eli hiilloksen maku.
Vuosi vuodelta suomalainen jouluruoka kiinnostaa vähemmän. Laatikot eivät nappaa. Kinkku on harvoin muuta kuin suolaista sahajauhoa. Joulun alla kauppojen pakastealtaatkin täyttyvät kinkkurullista ja lanttuloorista. Harvinaisemmat herkut pistetään piiloon. Jos haluaa joulupöytäänsä muuta, on alettava silmäillä vaihtoehtoisia hankintoja jo marraskuussa.
Kevätkananpojat kellivät maustumassa. Kevätkana grillattuna kestää yllättävän paljon pippuria ja chiliä. Tavoitteena ei kuitenkaan ole hot chicken wings -tyyppinen tulisuus, vaan antaa vain sopivasti potkua ja makua.
Meidän perheen jouluklassikkoja ovat ankan rintafile rapeaksi paistettuna, viikunakastikkeella ja lammaspataa vuoristolaisen tapaan. Joskus joulupöytään pääsee pippuroitua, grillattua kevätkananpoikaa. Uusin herkku on helmikanaa tryffelivoilastujen kera. Onneksi näiden raaka-aineiden maku ei sanottavasti kärsi pakastamisesta, joten ne voi ja kannattaa hankkia hyvissä ajoin.
Porkkanalaatikon vaihtoehdoksi voi kokeilla porkkana-palsternakka -paistosta, tryffelihunajalla maustettuna.
Joulun maut ja perinteet syntyvät siitä mikä maistuu omassa suussa hyvälle. Monenlaista kalaa graavattuna, suolattuna ja savustettuna mahtuu meidänkin joulupöytään. Mutta, jos jouluksi saisikin tuoreita äyriäisiä ja mustekalaa, maistuísivat nekin jouluiselle. Jos tarjontaa olisi.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Ripaus tryffeliä 