Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.


Jätä kommentti

Ihanan kurkumainen madekeitto kookoskermalla

Tämä made oli polskinut vielä Pyhäjärvessä samana aamuna kuin ostin sen! Että vanhaa kalastajaa voi ilahduttaa oikeasti tuoreen kalan löytäminen kaupasta.

Lisäksi Tampereen kauppahallin kalakaupassa palvellaan. Pyysin nahallisen mateen, vaikka tiskissä oli jo valmiiksi nyljettyjä kaloja. Halusin kuitenkin keittoon kaikki maut mukaan. Sain vielä kaupan päälle mateen mädit. Ja se madekin perattiin Nygrenillä valmiiksi, vain fileointi ruodottomaksi jäi kotikeittiöön.

Koska tammikuu on ollut rakkautta kookoskastikkeisiin ja tuoreeseen kurkumaan, halusin niitä makuja myös madekeittoon. Lisäsin hieman tulta keittoon panang curry -tahnalla. Mausteisuutta pehmentää perinteisen perunan ja porkkanan lisäksi myös riisi, retikka ja paksoi. Tykkäsin myös kovasti herneenpalkojen rapeasta koostumuksesta pehmeiden kasvisten ja kalan vastapainona. Ihan paras erilainen mausteinen madekeitto! Lue loppuun

Mainokset


Jätä kommentti

Kanakeitto grillibroilerista

Kanakeitto on herkkua, lääkettä ja lohturuokaa. Keitto auttaa kriisin kuin kriisin yli, globaalisti. Kanakeittoa kutsutaan jopa juutalaiseksi antibiootiksi. Tämä keitto lääkitsi minun flunssani, joten jotain perää saattaa sanonnassa olla.

Hyvän kanakeiton perusta on kanan luista hitaasti ja hartaasti keitetty liemi. Kanan lisäksi keittoon voi laittaa maun mukaan kasviksia, perunaa, riisiä, pastaa tai näiden yhdistelmiä. Minulla keiton makumaailma vaihtelee perisuomalaisesta aasialaiseen. Tällä kertaa sitruunaruoho antaa kivan säväyksen keittoon.

Joskus teen kanakeiton kokonaisesta tuoreesta luomubroilerista, mutta useimmiten kätevästä kaupan grillibroilerista. Yhdestä grillibroilerista saa samalla monta ruokaa. Koivet syön usein sellaisenaan, rintafileestä teen pastakastikkeen tai salaatin. Luista ja lopusta kananlihasta syntyy ihana, maukas kanakeitto. Lue loppuun


Jätä kommentti

Carluccion kahden tatin kana

Mikä olisi parempi tapa kunnioittaa chef Antonio Carluccion muistoa kuin kaivaa miehen keittokirja hyllystä? Päätin tehdä Intohimona sienet -kirjasta Kahden tatin kanaa. Herkkutatin lisäksi ohjeessa käytetään punikkitatteja. Muskottipähkinä antaa kivan säväyksen tomaattikastikkeeseen ja kanalle.

Pakastimesta löytyi se yksi pieni paketti punikkitatteja, jonka olin sinne jemmannut mustekalapastaa varten. Olin päättänyt vakaasti, että en enää kerää punikkitatteja yhtä tattia enempää. Olen tyhjentänyt pakastimen syömättömistä punikeista niin monta kertaa.

Punikkitatit toivat herkkutatin oheen yllättävän hauskan maun ja koostumuksen. Pyörrän päätökseni, jatkossa huolin punikkitatteja sienikoriin. Ainakin muutaman!

Carluccio käyttää luutonta rintafilettä, mutta minä käytin luomukanankoipia. Luomukanaa myös italialaisen ruoan suuri keittiömestari suosittelee, sahajauhon makuisten tehotuotettujen broilerien sijaan. Lue loppuun


Jätä kommentti

Se oikea hunajabroileri!

Oletko joskus miettinyt miksi kaupassa myydään hunajamarinoituja kanapakkauksia? Tämän takia! Se valmismarinadi ei vain maistu millekään, jos on kerran maistanut aitoa.

Jopa hieman kinuskiseksi tiivistynyt hunajainen ja kermainen kastike, mutta kuitenkin suolaisen puolelle tasapainotettu maku. Muistan tuon maun yli 25 vuoden takaa heinolalaisesta ravintolasta. Se oli aikuisen elämäni ensimmäisiä havahduksia herkulliseen ruokaan ja jätti lähtemättömän muistijäljen. Sitä makua olen yrittänyt toistaa kerran jos toisenkin, onnistumatta.

Kastikkeen maku löytyi kun käytin luomubroileria. Haudutin kanat ja kastikkeet uunissa ja lopuksi keitin hieman kokoon kastiketta paistinpannulla. Niin yksinkertaista. Kun raaka-aine on oikea, onnistuu makukin. Lue loppuun


4 kommenttia

Kanankoipia tryffelikermassa

Ihanan pehmeää, kullankeltaista kanaa ja kermaista tryffelikastiketta. Maku siinsi mielessäni kun heitin kauppakassit kotiin ja lähdin koiran kanssa pikatryffeliin ennen pimeän tuloa. Luomukanan koivet kaipasivat arvoistaan maustetta. Reilussa puolessa tunnissa luotettava tryffelikuononi löysi tarpeeksi tryffeleitä.

Lue loppuun


Jätä kommentti

Luomukanankoipia, pekonia ja kantarelleja uunissa

Makea-arominen valkoviini nostaa luomukanan kantarelleilla uuteen ulottuvuuteen. Sienet, pekonin ja kana karamellisoituvat kastikkeessa umamiseksi herkullisuudeksi.

Kana ja pekonihan maistuvat uunissa paahdettuna myös herkkutattien kanssa, mutta kantarelleille holautin kunnolla valkkaria. Eikä vain mitä tahansa pullopohjaa, vaan hyvää alsacelaista Pinot Gris Reserveä. Lue loppuun


2 kommenttia

Ihanan spelttinen kantarellipiirakka

Speltti antaa piirakan pohjalle makua ja gruyere-juusto mehevyyttä. Nyt kun olen päässyt pois mukavuusalueeltani (kaupan valmispiirakat), olen kokeillut pohjaan eri koostumuksia. Paras maku tuli speltti- ja vehnäjauhojen yhdistelmästä. Mutta kyllä ruisjauhotkin maistuvat vaihteeksi speltin joukossa.

Otin osviittaa ohjeeseen 52 Weeks of Deliciousness -blogista, mutta lisäsin speltin suhdetta ja käytin myös pohjaan suosikkijuustoani gryereä. Totesin, että minun piirakkavuokani 28 cm tarvitsee myös enemmän taikinaa, ettei pohja ole liian ohut. Tykkään runsaasta ja ruokaisasta päällisestä.

Päällisenä käytän suolaisissa piirakoissassa herkuksi kokemaani muna-gruyere-ranskankerma -yhdistelmää.

Piirakka syntyy jo desistä kantarelleja, mutta kerran sain hukattua jopa lähes litran.

Pekoni antaa muuten kivaa suutuntumaa ja makua piirakkaan. Toisella kertaa unohdin koko pekonin ja jäin kaipaamaan. Myös kylmäsavulohi on herkkua piirakassa. Lue loppuun