Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.


2 kommenttia

Mustekalat pesimispuuhissa

Risteytin kaksi vanhaa mustekalaohjetta. Käytin hauduttamiseen Sillä sipulit -blogin mainiota tapaa kypsentää mustekalat omassa liemessään, mutta laitoin joukkoon italialaishenkiset mausteet. Grillasin mustekalat sekä keitetyt uudet perunat ja kokosin mustakalojen yhdyskunnan pesimään papupesään. Lue loppuun


3 kommenttia

Sydänsimpukoita inkiväärillä

Kotimainen inkivääri on niin hyvää, mehukasta ja maukasta! Olen käyttänyt tätä harvinaista herkkua nyt vähän kaikkeen muuhun paitsi aamupuuroon. Sydänsimpukoiden ohjeen etsiminen lähtikin hakusanoista clams ginger garlic.
Lue loppuun


4 kommenttia

Autuaallisen herkulliset tiikeriravut avokadolla

Sydän sykähti. Löysin kauppahallista erittäin terhakan näköisiä tiikerirapuja, puoleen hintaan. Tällaiset löydöt ovat juuri se syy miksi kiepahdan lähes joka perjantai Tampereen kauppahallissa isojen markettien sijaan. Jatkossa vielä ehkä useamminkin, jos kauppahallin aukioloa pidennetään (lobbaus kannattaa!)

Kun tiikeriravuissa on pää ja kuoret jäljellä, kannattaa marinadiin buustata kunnon maut. Kuorettomien jättirapujen mausteet voivat olla hienostuneempia. Nyt laitoin reippaasti tuoretta inkivääriä ja valkosipulia, persiljaa ja vähän harkittuani soijakastiketta. Makuyhdistelmä oli täydellinen! Niin ihana, että oli aivan pakko ottaa toinen kierros kuorien kanssa, tarkistaa oliko jossain kolossa vielä pala rapua, nuolla ja imeskellä kuoret molemmin puolin. Syö hyvässä seurassa, jossa kehtaa ottaa kaiken irti tästä herkusta :). Lue loppuun


2 kommenttia

Täydellistä grillattua mustekalaa ja grillattuja paprikaisia uusia perunoita

Tekee niin hyvää välillä poistua omalta mukavuusalueelta. Olen aina keittänyt mustekalani tietyllä tavalla. Olen vinkannut blogissakin konstit mureuttamiseen, dippausvideoineen kaikkineen. Sillä sipuli -blogissa oli kuitenkin uusi, mullistavan herkullinen konsti.

Halusin grillata mustekalaa koska mieleni teki hyvää Pinot Grisiä murhaavan viikon jälkeen. Aioin normaaliin tapaan keittää ja sitten grillata mustekalat. Onneksi vilkaisin verkkoon, löytyisikö hyviä ideoita. Giorgio Locatellin keittokirjasta poimitussa klassisessa italialaisohjeessa mustekala kypsennetään hauduttamalla omassa liemessään, keittämisen sijaan. Ei mitään kuparilantti- ja pullonkorkkikikkoja, dippaamisrituaaleja. Tietysti innostuin kokeilemaan. Sillä sipuleiden ohjeet ovat osoittautuneet aina päteviksi, niin tälläkin kertaa. Mustekalan koostumuksesta tuli luvatun pehmeän lihainen, maku oli täydellinen. Lue loppuun


Jätä kommentti

Campasimpukan loistavat kampasimpukat ja viinivinkki

Lomanaloituksen kunniaksi kaivoin pakastimesta alkupalaksi kampasimpukoita. Nimi on enne, sillä ihanasta Campasimpukka -blogista löysin niin maistuvan ja helpon tomaattisen paistettujen kampasimpukkaohjeen. Tuoreista superkirsikkatomaateista ja Pinot Gris -viinistä syntyi kampasimpukoille kevyen ihana ja ihanan kevyt kastike. Lue loppuun


2 kommenttia

Mustekalaa ja punajuuria salaatissa sekä täydellistä viiniä

Syyssesonki. Syksyiset raaka-aineet ja pimeän ajan ruokakuvat, kirkasvalolampun kajossa.

Joskus kuuluu vain klang kun viini ja ruoka osuvat yksiin täydellisesti. Tällä kertaa kuului Meinklang.

Pieniä mustekaloja, kirpeää paistettua salaattipohjaa, punajuuria, sipulia ja valkosipulia. En olisi kyllä hoksannut yhdistää punajuurta ja mustekalaa, mutta sehän on taivaallinen yhdistelmä. Klang! Lasillinen itävaltalaista Gruner Veltlingeriä oheen. Klang! Meinklang!

Myönnän että odottanut tältä ruualta paljoakaan, semmoinen sukellus tuntemattomaan se oli. Yhteensattumien summa ja seuraus. Etsin ohjetta mustekalalle, tällä kertaa miniseepioille. Italiankielinen keittokirjani Il Ricettario di Pesce avasi maailman. Seppie in zimino, mustekalaa punajuuren ja vihreiden kasvisten kanssa. Etsin verkosta lisää asiasta. Kävi ilmi, että in zimino tarkoittaa laajaa erilaisten ohjeiden kattokäsitettä. Seepia, kalmari, mustekala käy, vihreitä lehtiä voi vaihdella. Oleellista on punajuuren ja mustekalan ja vihreiden lehtien yhdistäminen. Kuulostaa oudolta, eikö? Juuri siksi oli pakko kokeilla. Lue loppuun


Jätä kommentti

Tryffelikauden komea päätös: kampasimpukkaa tryffelillä

Kävimme kaveriporukalla kokeilemassa onneamme vieläkö tryffeleitä löytyisi. Koirat olivat hyvässä iskussa! Löysimme juuri sopivasti mausteita lohelle ja kampasimpukoille.

Kampasimpukat tryffelillä on tämän syksyn paras tryffeliherkku. Käytin sekä tryffelivoita että tuoretta tryffeliä, mutta jos sinulla ei satu olemaan molempia, saat maustettua herkän kampasimpukan jummalla kummalla. Raastettu tuore tamperelainen tryffeli kyllä kruunasi maut. Lue loppuun


Jätä kommentti

Quick and dirty tuliset kampasimpukat

Minulla oli jääkaapissa ilmattuna edellisenä viikonloppuna avattu gewürstraminer -pullo. Sellaisenaan viini ei tuo maistu, mutta se on aivan mahtava kaveri tulisille äyriäisille. Mutta kampasimpukat olivat vielä pakastimessa.

Päätin tehdä quick and dirty -kampasimpukoita alkupalaksi. Sulatin kampasimpukat kylmässä vedessä ja marinoin niitä vartin verran abadochipotlessa. Alkupala oli pöydässä tunnissa idean syntymisestä. Kylmän gewürst -lasillisen kanssa. Ah!

Jos kampasimpukkasi ovat jäässä, etkä ehdi sulattamaan niitä hellästi jääkaapissa, voit sulattaa ne muovipussissa vedessä. Tämä pieni määrä simpukoita suli puolessa tunnissa. Laita simpukat tiiviiseen muovipuussiin, purista ilma pois. Laita astiaan kylmää vettä ja pussi veteen. Laitan aina jonkin painon päälle, niin että simpukat ovat veden alla. Oliiviöljypullo tai painava muki toimii. Kääntele simpukoita pari kertaa. Avaa pussi, rapsuta irtojäät pois ja kuivaa kampasimpukat paistokuntoon. Lue loppuun


Jätä kommentti

Kampasimpukat ruskistetussa voissa limetirskauksella

Halusin kokeilla ruskistettua voita kampasimpukoiden kanssa. Rasva vaatii happoa vastapainokseen. Valkoviiniä? Ainakin lasissa.

Voin ja sitruunan yhdistäminen on klassikko. Olin vitivarma, että ostin perjantaina kaupasta sitruunan. H-hetkellä kaivoin jääkaapin läpi enkä löytänyt. Lime löytyi ja tirskautin siitä mehua pannulle. Onni onnettomuudessa, sillä kampasimpukoiden, ruskistetun voin ja limen yhdistelmä on ihana! Savustettu valkosipuli antaa mukavan kevyttä potkua yhtälöön. Lue loppuun


2 kommenttia

Hietasimpukkapastaa, muistoja ja tunteita

Pasta alle vongolella on tärkeä paikka sydämessäni. Tytär oppi syömään hietasimpukkapastaa nelivuotiaana Perlan kokin Carlon opastuksella, sormin simpukankuorella pastaa suuhun nostelleen. Ravintolaan palattiin monituisia kertoja ja tytär toivoi aina samaa herkkua.

Onneksi nykyään hietasimpukoita ja sydänsimpukoita saa ihan kohtuullisen usein kauppahallista. Tyttären lapsuuden aikoihin hietasimpukat piti kotikeittiössä korvata sinisimpukoilla. Tietysti söimme sinisimpukkapastankin simpukankuorella. Lue loppuun


Jätä kommentti

Aikas hyvät tamarindiravut

Söin Vietnamin reissulla Phu Quocin saarella unohtumattoman herkullisia merirapuja tamarindikastikkeessa. Kastike oli varmaankin valmistettu ihan alkutekijöistä, tamarindikasvista. Meriravut olivat tietysti tuoreita. En siis odottanut paljoa pakastetuista mutaravuista ja marketin purkkitamarindista tehdystä kastikkeesta. Mutta, jos en vertaa siihen ylimaalliseen rapuannokseen, syntyi tästä aika herkkua. Teen taatusti toistekin! Lue loppuun


Jätä kommentti

Kuumaa ja nopeaa kalmaria grillissä

Mustekala pitää grillata kiihkeän nopeasti kuumilla hiilillä. Oleellista on myös kuivata kalmarit mahdollisimman hyvin, jotta saat mukavan ruskean pinnan ja maun. Se legendaarisen sitkeä, kumimainen mustekala syntyy, jos grillaat kosteita mustekaloja haalealla hiilloksella pitkään. Onneksi tilanteen voi vielä korjata. Lue loppuun


2 kommenttia

Vietnamilaisittain marinoitua mustekalaa grillissä

Mureinta ja maukkainta mustekalaa mitä minä olen itse tehnyt. Johtuiko mureus sitten marinoinnista, suolakäsittelystä vai oikea-aikaisesta grillauksesta, sitä on paha sanoa. Mutta ihanaa ja mureaa tuli!

Hiero mustakalaan suolaa, anna sen vaikuttaa vartti ja huudo suola pois. Marinoi mustekala vasta sen jälkeen. Grillissä ohuet viipaleet viivähtävät vain muutaman minuutin. Lue loppuun


2 kommenttia

Gratinoidut partaveitset (simpukat)

Yllättäen onnistunein tekemäni partaveitsiruoka syntyi pakastetuista simpukoista. Gratinoin simpukat uunissa erinomaisesti sydän- ja sinisimpukoille sopivan kuorrutuksen kera. Partaveitsisimpukoiden koostumuksesta tuli täydellinen: mehevä, kiinteä eikä yhtään sitkeä. Maku oli ihanan merellinen ja valkosipulinen. Flunssan koputellessa etsin hyviä syitä lapioida valkosipulia suuhun.

Pakastimessani odotteli otollista hetkeä kilo partaveitsisimpukoita. Onneksi en aikonut ruokkia kompanjaa, sillä hävikki kilon satsissa partaveitsiä oli varsin suuri. Hylkäsin kylmästi simpukat, joiden kuori oli rikki, kuten tuoreissakin simpukoissa. Pakastetuissa lähes puolet oli rikkinäisiä.

Partaveitsisimpukat alkupalaksi kahdelle tai pääruoaksi yhdelle

  • 1 kg pakastettuja (tai tuoreita partaveitsisimpukoita)
  • ½ dl kuivunutta leipää karkeaksi rouhittuna tai hyvin karkeita korppujauhoja
  • 1 valkosipulin kynsi pilkottuna
  • 2 rkl pilkottua persiljaa
  • reilu loraus oliiviöljyä
  • hyppysellinen sormisuolaa

Sulata partaveitset jääkaapissa. Googlea selatessani jostain tarttui mukaan vinkki, että pakastettuja pitäisi seisottaa jääkaapissa kuivumassa ja tömäköitymässä sulamisen jälkeen. Nostin siis sulaneet simpukat lävikköön lautasen päälle pystyasennossa ja annoin tömäköityä jääkaapissa pari tuntia. Liekö tuo sitten tehnyt taikansa, mutta näistä partaveitsistä tuli täydellisiä koostumukseltaan. Pakastetut irlantilaiset simpukat olivat hieman leveämpiä kuin tuoreena Suomeen tulevat tai Australian kaiken kattavien kalakauppojen valikoimissa olleet.

Hylkää rikkinäiset simpukat. Partaveitsessä on kaksi osaa, kiinteä valkoinen ja höttöisempi vatsaosa. Irrota kiinteä valkoinen osa. Leikkasin myös valkoisen simpukan lihan päässä olevan mustan palan pois.  Huuhtele hiekat pois ja nosta talouspaperille kuivumaan.

Sekoita leipärouhe, pilkottu valkosipuli, persilja. Kaada oliiviöljyä sen verran että leipärouhe kostuu, mutta älä lorottele liikaa. Mausta hyppysellisellä sormisuolaa.

Huuhtaise vedellä muutama partaveitsen kuori ja kuivaa ne. Avaa ne levälleen ja laita uunivuokaan.

Pilko simpukan liha parin sentin pituisiksi suupaloiksi. Laita palat kuoriin ja ripottele päälle maustetut leivänmurut.

Nosta uuniin 200 asteeseen. Kypsensin simpukoita ensin kahdeksan minuuttia, jonka jälkeen laitoin grillivastuksen kiertoilmalla päälle neljäksi minuutiksi. Jos teet tuoreita simpukoita, maista 10 minuutin kohdalla ovatko simpukat jo notkean kypsiä.

Lasiin Adamin tai Ermelin Pinot Grisiä.

Partaveitset tömäköitymässä. Tömäköityminen on tarkka käännös jostain googlen syövereistä ja ehtaa keittiöslangia.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna


Jätä kommentti

Mehevää mustekalaa raikkaalla veriappelsiinisalaatilla

mustekala-veriappelsiini

Pakastimessani on luurannut jo tovin pakastettua mustekalaa. Tai siellä on monenlaista mustekalaa, koska äyriäisfanilla pitää olla. Tämä kalmari on valmiiksi kuorittua ja viilleltyä, erittäin näppärää valmistaa. Huomasin tämän kun tulin perjantaina kaupasta. Perinteinen perjantain huvi, kauppahallin ja Sokoksen kiertämien ei tuottanut tällä kertaa mitään ideaa. Näin käy todella harvoin, joten palasin kotiin kiireesti sulattamaan pakastimesta mustekalaa ja etsimään ohjetta. Sitruksisen mustekalasalaatin ohje löytyi mainiosta Pullon henki -blogista.

Pikaisesti paistettu mustekala oli mehevän herkullista. Veriappelsiinisalaatti maistui ihanan raikkaalta alkupalaksi ja korosti mukavasti mustekalan merellistä makua. Lue loppuun


4 kommenttia

Mustekalaa ja perunamuussia Baskityyliin sekä vinkkejä mustekalan mureuttamiseen

mustekalaa-muussilla

Baskimaan yllättävä mustekalan ja perunasoseen yhdistelmä toimii! Tein tätä kesällä grillaamalla mustekalan. Olen myös paistanut mustekalaan paahteisen pinnan paistinpannulla. Kummastakin tulee ihanaa kun käsittelet mustekalan ensin mureaksi.

Monen kokemukset sitkeästä mustekalasta johtuvat siitä, ettei mustekalaa ole mureutettu oikein. Useissa ohjeissa mustekala ensin keitetään ja sitten grillataan tai paistetaan, miten ohje siitä sitten jatkuukin. Jos keität mustekalan suoraan mureuttamatta sitä, voi se jäädä sitkeäksi.

Listasin tähän erilaisia mureuttamiskonsteja ja kerron mikä yhdistelmä minusta toimii parhaiten. Lue loppuun


Jätä kommentti

Luontoretkellä Melbournessa: Claypots, St Kilda ja pingviinit

kampasipukat-mati

Melbournen eteläisestä lähiöstä St Kildasta löytyy salainen luontoretken kohde, sillä sataman aallonmurtajien kivien suojassa asuu pingviinien kolonna. Pingviinit palaavat illan hämärtäessä mereltä ruokkimaan poikasiaan, jolloin pikkuiset pingut tulevat näkyviin. Päivisin poikaset piilottelevat kivilohkareiden piiloissa.

Äyriäisravintola Claypots St Kildassa toimii periaatteella tuoreita mereneläviä ja kaloja riittää nopeimmille, eikä muuta myydäkään kuin tuoretta. Ravintolassa kannattaa siis olla ajoissa ja pöytävaraus on ehdottomasti suositeltavaa.

Suunnittelin  retkeni St Kildaan niin, että ajelin raitsikalla heti alkuillasta syömään ja aikomuksena oli ehtiä hämärän tullen aallonmurtajalle. Ravintola tarjoili kuitenkin verkkaiseen tahtiin (mikä on minusta aina yleensä loistojuttu), joten pimeys ehti jo asettua ennen kuin pääsin aallonmurtajalle. Lue loppuun


Jätä kommentti

Tuoretta merikorvaa kahdella tapaa

 abalone

Tuore merikorva eli abalone ei ole varmasti se useimmiten Suomessa vastaantuleva äyriäinen. Mutta jos olet onnekas ja löydät reissuillasi tuoreita merikorvia, kannattaa ehdottomasti ostaa! Ostin kaksi elävää merikorvaa Melbournen Queen Victoria -kauppahallista. Tein toisesta sashimia hedelmäsalaatin kanssa. Toisen valmistin kantonilaiseen tapaan höyryttämällä. Kantonilaiseen ohjeeseen voi käyttää myös pakastettua merikorvaa.

Elävän merikorvan valmistaminen vaati hieman sisua ja tekniikkaa. Aika vinkeän näköisiä merikorvat olivat kun ne liikkuivat kuorissaan.

Kalastajana olen tottunut käsittelemään elävää ruokaa ja netistä löytyneillä ohjeilla varsin helppo tekniikkakin selvisi. Sekä hedelmäsalaatin raikkaus että kantonilainen hieman mausteisempi makumaailma sopivat hienosti abalonen merelliseen makuun. Lue loppuun


6 kommenttia

Ihanaa kampasimpukkaa veriappelsiinilla

kampasimpukka-veriappelsiini

Oi, parhaita kampasimpukoita mitä olen ikinä valmistanut! Ehkä se johtuu siitä, että ostin ne Melbournen parhaasta paikasta, Victorian kauppahallista. Tai vieras pannu ja kaasuliesi auttoivat vahingossa onnistumiseen. Uskoisin kuitenkin, että ansio kuuluu kampasimpukoiden tuoreudelle.

Veriappelsiinista ja salottisipulista tuli ihanan maukas pohja kampasimpukoille. Lue loppuun


Jätä kommentti

Terukon yltiöherkulliset taskuravut

taskurapu-wokki

Airbnb-emäntäni sai valtavan taskuravun lahjaksi lihakauppiaaltaan. Niin, lihakauppiaalta, joka oli saanut tuoreita mutataskurapuja suoraan kalastajatutultaan.

Pääsin opiskelemaan taskuravun saloja kun japanilainen Teruko valmisti ravun kiinalaisittain. Olen kehunut Airbnb-kokemuksia Australian matkallani, mutta Terukon luona asuminen oli kyllä erityisen mahtavaa. Löysimme heti yhteisen sävelen rakkaudesta ruokaan.

Olin vain niin innoissani yhteisestä kokkaamisesta, että en kirjoittanut heti ylös tarkkoja määriä. Tämä ohje on suuntaa-antava, määrät ovat noin ja suurin piirtein. Maku sen sijaan oli tarkasti kohdallaan. Meillä oli vieraana myös Terukon alakerran vuokralainen, Townsvillen japanilaisen ravintolan chef Tetsuko. Ammattilainenkin oli sitä mieltä, että emäntäni ohje oli kerrassaan yltiöherkullinen.

Lue loppuun


1 kommentti

Mustekalaa ja karamellisoitua sipulia -pinxtot

pikkumustekalat-sipuli-pinxto

Söin Bilbaossa aivan mahtavan pinxton, pientä mustekalaa ja sipulia. Hehkutin siitä Baskimaan reissun aikana Instragramissa ja jälkeen. Kokeilin tehdä kotona ja se onnistui! Aivan samaa lajia mustekalaa ei tietenkään Suomeen saa, mutta herkulliselta tämäkin Tampereen mainiosta kauppahallista ostettu pikkukalmari maistui.

  • ½ kg mustekalaa eli kalmaria (squid, calamari)
  • reilu loraus oliiviöljyä
  • valkosipulin kynsi
  • sormisuolaa
  • sitruunaviipaleita

Karamellisoitu sipuli

  • 2 keltasipulia
  • 25 g voita
  • 1/2 – 1 rkl ruokosokeria
  • (balsamicoa)
  • sormisuolaa

Aloita sipulin karamellisoinnista. Ohje löytyy täältä.

Pilko mustekala. Leikkaa lonkero-osa erikseen ja leikkaa pussista klassisia mustekalarenkaita. Huuhtaise lima pois ja kuivaa hyvin. Löysin kaupasta biohajoavia keittiöliinoja, niillä on hyvä taputella kalaa, lihaa ja mustekalaa kuivaksi. Voit myös käyttää keittiöpyyhettä.

Tein mustekalat kahdessa erässä ja kahdella tapaa, sillä halusin kokeilla kumpi tapa on parempi. A la plancha -ohjeita löytyy monenlaisia. Puolet paistoin ensin oliiviöljyssä ja sitten siirsin kuivalle kuumalle pannulle saamaan paahtunutta väriä kylkiin. Sekin oli hyvää, mutta minä pidin enemmän toisen satsin paahteisemmasta mausta.

Osan laitoin suoraan tosi kuumalle öljyttömälle pannulle. Tästä satsista tuli ihanan paahtunutta! Painele koko ajan lastalla kippuraan kääntyviä lonkeroita pannua vasten. Pari kolme minuuttia riittää. Maista ja paista lisää jos renkaat tuntuvat vielä sitkeiltä. Lisää sormisuolaa jos kaipaat lisää suolaa.

Laske lämpöä, lisää sitten oliiviöljyä ja pilkottu valkosipuli. Sekoita ja vahdi ettei valkosipuli pala. Kun valkosipuli on kypsää, on mustekalakin valmista.

pikkumustekalat-sipuli

Yhdistä sipuli ja kalamari pieniin kulhoihin. Tästä satsista tulee neljä pinxtoa tai kaksi pääruoka-annosta, jos lisukkeita on runsaasti. Tai kahdelle nälkäiselle alkupala.

Viimeistelen ohjetta Australian tropiikissa, Magnetic Islandilla. Kohta lähden snorklaus- ja kalastusreissulle. Toivottavasti merestä nousee jotain kalaa tai merenelävää, sillä yllättäen saaren kaupoista ei saa tuoretta kalaa. Kalastajat laittavat saaliit merellä suoraan pakkaseen, tuoreet saaliit menevät ravintoloihin. Ei auta muu kuin koettaa itse! En muuten ole koskaan ollut syvän meren kalassa, enkä riutalla kalassa. Mitenkähän tässä käy?!


4 kommenttia

Parsaa, kampasimpukoita ja parmankinkkua

parma-kampa-parsa

En pystynyt vastustamaan kiusausta kun näin espanjalaista luomuparsaa kaupassa. Tunnustan, ei ole sesonki, ei läheskään. Mutta parsan, kampasimpukoiden ja parmankinkun yhdistelmä on niin nerokas, että kirjaan sen nyt tänne ylös. Jotta muistan keväällä varsinaisen parsakauden aikaan – ja siltä varalta jos joku muukin haluaa sortua.

Lue loppuun


Jätä kommentti

Intensiivisten makujen Baan Itsara, Hua Hin

itsara-taskurapu-insta

Piipahdetaan vielä kerran Hua Hinissä, ravintolassa jossa maistelin ehkä Thaimaan reissun autenttisimpian thaikeittilön makuja.

Ravintolan on oltava hyvä, jos thaimaalaiset jonottavat. Baan Itsarassa on sisääntuloon järjestetty pitkä rivi muovituolia jonottajia varten. Eikun jonotuslappu käteen ja paikallisten joukkoon istumaan. Odotus ei kestänyt kauan, mutta ehdin ihailla miten tehokkaasti pöytiä putsattiin seurueiden poistuessa. Pieni armeija hyökkäsi siivoamaan lautaset ja tähteet ja tyhjensi pöydän juoksujalkaa alta aikayksikön. Operaatio näytti balettiesitykseltä, niin hyvin harjoiteltua touhu oli.

Ravintolasta vinkkasi useampi paikallinen: ”Jos haluat syödä kuten thaimaalaiset, mene tänne!” Baan Itsara on hieman syrjässä Hua Hinin keskikaupungin rantaravintoloiden humusta, pari kilsaa pohjoista rantaa ylöspäin.

Maut olivatkin selvästi syvempiä ja ruoka jotenkin rouheaa. Ei keskustan rantaravintoloiden tai yömarkkinoiden ravintolatkaan fine diningia olleet, mutta jotain suoraviivaista tässä lähestymistavassa on. Suosittelijat kehuivat paikkaa autenttiseksi thaikeittiöksi. Lue loppuun


Jätä kommentti

Äyriäistaivas Lung Ja keskellä Hua hinin yömarkkinoiden vilinää

kampasimpukat-huippukastikkeessa

Tämän kampasimpukkakasan kanssa olisin ollut valmis menemään naimisiin! Miten pelkkä valkosipuli ja voi maistua tältä? Jokin salaisuus kokilla oli hihassaan.

Hua hinin yömarkkinoilla käy kuhina. Väkeä on illasta toiseen kunnon tungokseksi asti, ja ravintoloita riittää joka kulmaan.

Markkinakadun länsipäässä sijaitseva paikallisten suosima Lung Ja Seafood -ravintola tarjosi minulle curryvalaistuksen. Olen ollutkin curryjen suhteen varsin noviisi. Keltaisessa curryssä muhinut hevosrapu oli taivaallista! Lue loppuun


4 kommenttia

Hua hin, merenelävien rakastajan thaivas

kalasatama-huahin

Hua hinin kalastajalaivasto on iltaruskon aikaan satamassa.

Valitsin Thaimaan Hua hinin matkakohteeksi tuoreiden äyriäisten vuoksi. Viis turkoosista merestä ja valkoisista palmurannoista, kunhan ravut ovat todella tuoreita!

Hua hinin pikkukaupunki on laadukkaiden merenelävien maineessa, koska se on vaativien bangkokilaisten suosiossa. Tai päinvastoin. Lopputulos kuitenkin on tärkein: söin koko viikon herkullisia äyriäisiä vatsan täydeltä ja vähän enemmänkin. Bangkokin viikolla odottikin toinen todellisuus…

Rantakaupunki on mukavan kompakti paketti ja lähes kaikki on kävelymatkan päässä. Rantaravintolat ovat kätevästi keskittyneitä yhden kadun varrelle ja lähes jokaisesta käymästäni raflasta sai hyvää. Ravintolat eivät näytä peltikattoineen kovin kummoisilta, mutta ihanaa ruokaa niistä löytyy. Nostan ensimmäisenä esiin paikan, jossa söin todella niin hyvää tamarindikastiketta, että palasin ravintolaan ottamaan uutta vuotta vastaan. Lue loppuun


2 kommenttia

Herkulliset gratinoidut sinisimpukat

sinisimpukat-gratinoidut

Simpukoita myydään yleensä isompina satseina kuin simpukkapastaan tarvitsee. Se on vaan hyväksi, sillä simpukoista saa seuraavaksi illaksi herkullisen alkupalan. Kannattaa siis kypsentää isompi satsi kerralla pastakastikkeessa. Lue loppuun


Jätä kommentti

Spaghetti con le cozze

spagetti

Simpukkapasta oli teinin lapsuudenherkku. Pastaa syötiin noina vuosina niin usein, että sinisimpukoihin ehti jo kyllästyä. Mutta pidemmän tauon jälkeen klassikkopasta maistuikin aivan mahtavalta. Etenkin kun otin ohjeeseen uuden niksin suomalais-italialaisen parin Casa Rocchi –blogista.

Perheen alkuperäinen simpukkapastan ohje on peräisin Ihana Italian keittiö –keittokirjasta. Siinä kastike tehdään varsin simppelisti, valkosipulilla ja viinillä. Mieleni teki kuitenkin tehdä kunnon makupohja simpukoille varsiselleristä, porkkanasta ja sipulista. Lue loppuun


4 kommenttia

Grillatut meriravut italialaisittain

meriravut

Meriravun liha maistuu hieman makealle ja pähkinäiselle. Grillaaminen korostaa näitä makuja ihanasti. Olen syönyt tällä tavalla valmistettuja merirapuja Italiassa moneen kertaan. Poskia, korvia ja kyynerpäitä myöten herkullisessa maustekastikkeessa. Varaa runsaasti servettejä oheen ja kylmää, raikasta pinot grisiä lasiin. Lue loppuun


2 kommenttia

Grillattu hummeri + tuplatasting: mikä viini ja mikä majo?

saksi

Suomeen saa enimmäkseen keitettyjä pakastettuja hummereita. Ne ovat vaan useimmiten olleet jo valmiiksi ylikeitettyjä eikä minkäänmoinen kypsennys ole jalostanut niitä, päinvastoin. Laajamittaisen kokemukseni mukaan. Kolmas kerta toden sanoo, uskoin ja laitoin hummerin grilliin. Minuutti grillissä antoi hummerille juuri sopivan hilloksen maun, etenkin sakset jalostuivat mahtaviksi.

Koska hummeri on harvoin tarjouksessa, ajattelin hoitaa kerralla sekä viini- että majoneesitastingin. Kumpi viini maistuu paremmalta, yhden palstan riesling vai pinot gris reserve? Majoneesi vai kermaviili-majoneesi? Lue loppuun


2 kommenttia

Jättikatkaravut vietnamilaisittain

dippiravut1

Tämä ruoka vie suoraan vietnamilaiseen rantabaariin. Varpaat kuumaan hiekkaan ja sormet tahmeaan kastikkeeseen, suut täyteen Vietnamin makuja.

Kuuma hiekka nyt (vielä toistaiseksi) tänä kesänä kotimaasta puuttuu, mutta sulje silmät, dippaa salaattiin käärittyä katkarapua kastikkeeseen ja nauti matkasta Vietnamin rannalle. Lue loppuun


Jätä kommentti

Korealainen bibimbap sydänsimpukoilla ja kasviksilla

korealaiset-simpukat1

Bibimbap. Bibimbap. Se kuulostaa varsin hauskalta avaukselta korealaiseen ruokakulttuuriin. Ensin piti oikein tavata sekä nimeä että reseptiä. Aika erilaisella tavalla tämä ruoka rakentuu kuin mihin olen tottunut, mutta rauhassa etenemällä ruoka valmistui ja mahtavalta maistui.

Kesäkuussa minua odottaa mitä jännittävin työmatka Souliin. Kaupunki elää kuulemma aidosti 24 h vuorokaudessa, joten jos päivät tekee töitä, illat minglaa, niin yöt voi kierrellä katukeittiöitä ja ravintoloita? Juu, nuorempana ehkä olisi viikon noin voinut vetääkin ja niinhän me temmelsimmekin viikon kestäneissä Länsi-Berliinissä muurin murtumisjuhlissa. Lue loppuun


Jätä kommentti

Taistelu mustekalasta

seepia-vietnamilaisittain

Viimeisistä mehevistä seepian paloista meinasi tulla sota! Uhkailimme jopa syömäpuikoilla jos toinen menee toisen osille. Niin hyvää vietnamilaisittain maustetuista mustekaloista tuli. Vietnamilaisen katukeittiön tyyliin ensin pikapaistetaan seepiat, sitten mausteseos ja lopuksi seepiat heitetään takaisin wokille mausteseokseen hetkeksi maustumaan. Lue loppuun


Jätä kommentti

Phu Quocin saari ja aurinkokuivattu turismi

rapu-tamarindi

Kaksi kokonaista rapua, valmiiksi pilkottuna, ihanassa tamarindikastikkeessa. Rantaloman kohokohtia.

Monet lähteet sanovat, että mene Phu Quocin paratiisisaarelle ennen kuin se pilataan. Nyt on huonoja uutisia: saari ei ole enää turmeltumaton. Turismin lieveilmiöt ovat jo luikertaneet rannoille ja kaduille.

ranta

Long beachin eteläisimmässä osassa resortit ovat harvemassa ja paikallistenkin suosimalla rannalla on väljää.

Ihana paikka saari toki on. Ilmasto on tammikuussa mukava mutta ei tukala, 30-35 astetta, meri tyyni ja rannat kohtuullisen puhtaita. Aivan vieri vieressä ei rannoilla tarvitse aurinkokuivata ihoa, väljää rantaa riitti myös resorttialueella. Lue loppuun


Jätä kommentti

Tiikeriravut yrttivoikastikkeessa

tiikeriravut-voissa

Tämä tiikerirapujen ohje on ranskalaisvivahteinen, ihan pelkästään sillä perusteella että oliiviöljyn sijaan paistamiseen käytetään runsaasti voita. Salvia, persilja ja valkosipuli maustavat voin ja voi ravut. Nopea ja herkullinen alkupala.

Tiikeriravut alkupalaksi kahdelle

  • 6-8 jättirapua
  • 20 g voita
  • 1 valkosipulin kynsi
  • 1 rkl persiljaa
  • 2 salvian lehteä
  • sormisuolaa pöytään

Lue loppuun


Jätä kommentti

Sydänsimpukoita Marokon mausteilla

marokkolaiset-simpukat

Brysselin reissulla söin mahtavan simpukka-annoksen ja siitä lähtien mieli on tehnyt kokeilla moista makumaailmaa. Haastetta lisäsi se, että ravintola ei suostunut kertomaan mitä mausteita simpukoihin oli käytetty. Siis eikun kokeilemaan: aloitetaan marokkolaisilla mausteilla ja edetään siitä kohti Lähi-itää.

Eihän siitä saman makuista tullut, mutta erilaisella tavalla erittäin herkullista. Simpukat ja liemi saivat ihanan syvän mutta mukavan miedon mausteisen maun. Mausteet eivät peittäneet simpukoiden omaa makua, vaan loivat sille täyteläisen kauniin taustan. Lue loppuun


2 kommenttia

Sydänsimpukoita gratinoituna

sydansimpukat-gratinoitu

Ihan parhaita simpukoita! Valkoviinissä tehdyistä sydänsimpukoista jäi hieman yli ja päätin gratinoida valmiiksi kypsät simpukat alkupalaksi seuraavana päivänä. Jatkojalostettuna simpukat olivat vielä paremman makuisia, jos suinkin mahdollista. Lue loppuun


2 kommenttia

Vinkkejä ja sydänsimpukoita valkoviinissä

sydansimpukat

Tämä ohje osallistuu ruokabloggaajien marraskuun haasteeseen, jonka aiheena on viini! Osallistujia on vain kaksi, joten kerrankin on 50-60 mahdollisuudet voittaa :D!! Käy äänestämässä Rokkaava kokki -blogin isännöimässä skabassa.

Merenelävät on niin harvinaista herkkua, että valmistan ne mielellään niin että niiden oma maku korostuu parhaiten. Paistoin sydänsimpukat pannulla oliiviöljyssä ja maustoin ne muutamalla kirsikkatomaatilla, valkosipulilla, salottisipulilla ja persiljalla. Kevyt ja makua korostava kastike syntyy valkoviinistä.

Jos et ole simpukoiden kanssa sinut, niin tässä pari vinkkiä. Jos keittelet simpukoita harva se viikko, voit skipata vinkkien yli suoraan ohjeeseen. Lue loppuun


Jätä kommentti

Rosepippurilla maustetut kampasimpukat

kampasimpukat-kastikkeessa

Kampasimpukka saa kevyen, mutta syvän ja täyteläisen makuisen kastikkeen rosepippurin, punaisen paprikan ja valkoviinin maustamana. Kastike on niin hyvää, että hollilla on oltava hyvää vaaleaa leipää jolla saa viimeisetkin rippeet kastikkeesta nautittua. Ja mikä parasta, tämän tekemiseen menee vain muutama minuutti. Lue loppuun


Jätä kommentti

Ravintola Antarctique ja Bryssel kuvin

simpukat

Ravintola Antarctique oli hieman epäselvä tapaus etukäteen. Tripadvisor  pursusi kehuja ravintolasta ja sen tuoreista merenelävistä. Ravintolalla ei ole verkkosivuja. Eri lähteissä olevat kuvatkin paikasta näyttivät enemmän kalatorilta.

Pyörin aikani huvittelemassa Marollesin antiikkimarkkinoilla silmäilemällä kaikkea mitä ei missään nimessä kannattaisi ostaa tuliaisiksi: huonekaluja, auton osia, hienoja itämaisia mattoja, valaisimia, kristallia. Etanapannua hetken harkitsin, mutta väri ei ollut mieleinen.

Antarctique sijaitsi rautatien toisella puolen, vajaan kilometrin päässä Marollesin kaupunginosasta, Stalingrad-nimisellä kadulla. Mietin hetken kirpparitorin vieressä terassilla vehnäoluen äärellä, että kannattaako lähteä hortoilemaan hyvistä ja edullisista ravintoloistaan kuuluisasta Marollesista, jossa etnisiä ravintoloita oli joka kulmalla. Otin riskin ja hankkiuduin sinne. Kyllä kannatti!

Lue loppuun


2 kommenttia

Metsä ja meri kohtaavat: sinisimpukoita ja douglaskuusen neulasia

douglassimpukat1

Douglaskuusen havu antaa hienon maun kanalle. Sami Tallberg mainitsee ohimennen Villiruokakeittokirjassaan, että douglaskuusi sopii myös sinisimpukoille. Tämä tieto jäi korvan taakse odottamaan syksyn simpukkasesonkia ja vähän nakertamaankin ajatuksissa, mitenkähän maku pitäisi yhdistää ja houkutella esiin? Ohjetta Tallbergilla ei ollut, joten sävelsimme sen italialaisen simpukkaohjeen pohjalta.

Italia kohtasi jälleen metsäläissuomalaisen onnistuneesti. Douglaskuusi antaa simpukoille ja valkoviiniliemelle ihanan – silläkin uhalla että sanon aina ihanan – aivan ihanan maun! Metsäinen ja merellinen kohtaavat ja yhtyvät todella hienolla tavalla. Lue loppuun


2 kommenttia

Mixed grill tuoreista merenelävistä

scampit

Lomareissun viimeisen illan ruoan on aina oltava jotenkin erityistä, eikös? Jopa paineita kasautuu. Lomakodin jääkaapin tyhjentäminen ei riitä missään nimessä juhlistamaan matkan päätöstä.

Säästetäänkö parhaaksi arvioitu ravintola viimeiseksi illaksi? Riskaabelia jos se onkin pettymys (niitä pettymyksiä olemme kokeneet jostain syystä juuri näinä viimeisinä iltoina). Vai uusintakäynti reissun parhaassa ristorantessa?

No, Marchen reissulla se paras ravintola Il Tiglio oli erittäin kiemuraisen tien takana kaukana vuoristossa. Itsesuojeluvaisto sanoi, ettei sieltä ajella päivällisen jälkeen takaisin. Ajamista kun oli vielä seuraavana päivänä edessä yli Apenniinien Rooman lentokentälle.

Suuntasimme siis kalasataman kauppahalliin. Halusimme vielä ison haukkauksen meren makua. Kukkuloita ja vuoristoa olimme jo maistelleet kyllin. Lue loppuun


Jätä kommentti

Seepiapasta

seepiapasta1

Ei ollut fusilleja, mutta urapintainen maccheroni al pettine toimii yhtä hyvin.

Tomaattinen mustekalapasta maistuu merelle ja tässä tapauksessa mukavasti grillatullekin, sillä seepiat piipahtivat ensin grillissä. Kilosta seepioita riitti hyvin myös makoisaan pastaan.

Seepia taipuu pastan kastikkeeksi siinä missä kalmarikin. Toki tuoreitakin voi käyttää, jos sellaisia saa käsiinsä. Me suuntaammekin pian tuoreiden äyriäisten toivossa Adrianmeren rannikolle. Lue loppuun


3 kommenttia

Grillattu pikkuseepia

grillattu-seepia

Pakastealtaassa on pikkuruisia seepioita, ihan selvästi haluavat meidän grilliin. Seepioiden grillaamisesta ei ollut aiempaan kokemusta, mutta Eclectic-Domestic –blogi vakuutti että ne käyttäytyvät kiltisti grillissä. Tuleva Marchen loma johdatti maustamaan seepiat italialaiseen tyyliin, mutta kokeilimme sitruunan ja appelsiini kuorta mukaan vaihteen vuoksi. Toimiva yhdistelmä! Lue loppuun


4 kommenttia

Thaivaallinen grillikastike ravuille ja kalmareille

thaimarinadi

Tässä Sriracha -pohjaisessa marinadissa on osaset kohdallaan. Grillatuista kalmareista ja jättiravuista tulee ihanan rapeita pinnalta ja meheviä sisältä. Thaimaalaisittain marinoitu pinta maistuu mahtavan savuiselta – jos grillaat hiiligrillillä. Lue loppuun


8 kommenttia

Äyriäisbileet

ravunpyrstot

Ihme, että kaverit vielä tulevat meille syömään, niin koviin hommiin he joutuvat keittiössä aina ennen kuin saavat syödäkseen.

Uutta vuotta otettiin vastaan äyriäisteemalla. Mitä tehdä kahdella kilolla kalamareja ja kilolla jättiravun pyrstöjä? Rapupastaa, mustekalarenkaita? Erilaisten ajatuskieppien kautta päätimme, että mustekalan lonkerot uppopaistetaan, rapuset marinoidaan ja paistetaan toiseksi alkuruoaksi ja lopuista mustekaloista tehdään chilistä pastakastiketta. Paria salaattia oheen suuta raikastamaan ja mahdollista poltetta helpottamaan.

Kuohuviinilasi käteen ja koko joukko kokkaamaan. Uuteen keittiöön mahtuu hyvinkin kahdeksan kokkia hyörimään. Mustekalan perkauspiste, kalamarin pilkkomispiste ja uppopaistopiste. Salaattipiste ja hengailupiste.

Ruokajärjestys rakentui siten, että alkuvalmistelujen jälkeen vieraat pääsivät istumaan rauhassa pöydän ääressä, eikä itsekään tarvitse pitää mielessä monimutkaisia reseptejä pitkin iltaa. Ensin pastakastike tulille. Se sai  muhia rauhassa melkein tunnin. Lue loppuun


3 kommenttia

Grillattua miekkakalaa ja kalmaria

kalmari-miekkakala

Vaihtokodin iloja: keittiö, grilli ja iso jääkaapit, pakastimet ja kylmälaukku. Aamulla lähikaupungin markkinoilta löytyi mustekalaa, tarkemmin sanottuna kalmareita. Koska mustapippuri oli loppu ja hellejuomiakin piti hakea marketista, päädyimme myös supermarketin kalatiskille: yllättävän raikasta ja tuoretta miekkakalaa.

Markkinakojun kalakauppias oli avannut kalmarit ja irroittanut lonkerot irrotettu erikseen. Päälle vain oliivilöljyä, rouhaisu mustapippuria ja hiilille. Grillissä viitisen minuuttia. Hiillos antoi kalmarille ihanan lisäsävyksen. Lue loppuun


Polpo a Feira eli mustekalaa perunoilla

keitetty-mustekala

Keitetty mustekala muuttuu kauniin violetiksi.

polpon-dippaus

Jos haluat takuumureaa mustekalaa, dippaa aluksi kalaa muutaman kerran kiehuvaan veteen.

tuore-mustekala

Tuoreena mustekala on harmahtavan värinen.

Kokonainen tuore mustekala on Suomessa harvinaisempaa herkkua. Kun kauppahallista löytyy klassinen sarjakuvien mustekala, kokeile espanjalaista Polpo a Feiraa! Se on peräisin merenelävistään kuuluisasta Galician maakunnasta. Ohjeessa on yllättävällä tavalla yhdistetty mustekala ja perunat.

Kun ensimmäisiä kertoja olen itse keittänyt mustekalaa, olen sormi suussa ihmetellyt kaikkia omituisia vinkkejä, joita sen käsittelyssä tarvitaan. Mustekalasta tulee kyllä väärin tai liian vähän aikaa kypsennettynä sitkeää ja kumimaista. Pakastaminen kuulemma auttaa mureuttamaan lihan. Olen kyllä suoraan ilman pakastamista pistänyt kattilaan ilman ongelmia. Samoin joissakin ohjeissa kehotetaan hakkaamaan mustekalaa kivellä tai lihakirveellä lihan mureuttamiseksi! En ole tähän koskaan turvautunut, eikä sitkeysongelmaa ole ollut. Ehkä kyse on eri octopuslajeista?

Jos haluaa takuumureaa polpoa, dippaa mustekala muutaman kerran kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen. Dippaa, nosta taas pois ja kun vesi kiehuu, dippaa uudelleen. Toista kolme neljä kertaa. Samalla mustekalan lonkerot kipristyvät kasaan.

Ellei mustekalaa ole perattu valmiiksi, nokka eli suu ja silmät kannatta poistaa saksilla tai terävällä veitsellä. Samoin vatsaontelo täytyy tyhjätä, ellei sitä ole tehty. Suomessa mustekalat myydään yleensä puhdistettuina.

Polpo a Feira

  • 4 litraa vettä
  • 5 rkl suolaa
  • 1,3-1,5 kg kokonainen mustekala puhdistettuna
  • 1 kg kiinteitä perunoita, esim. siikli tai kesällä uusia perunoita
  • 2 rkl savustettua paprikajauhetta
  • hyvää oliiviöljyä

Savustettua paprikajauhetta ei löydy kauppojen perusvalikoimasta. Sitä on kuitenkin saatavissa vaikka maustekaupasta netissä.

Keitä suolatussa vedessä kunnes se on mureaa. Keittoaika on noin tunti, mutta saattaa venyä siitä jopa kahdeksi tunniksi kalan koosta riippuen. Kun liha tuntuu veitsellä kokeillessa pehmeältä, sammuta levy ja jätä kala noin 10 minuutiksi vetäytymään.

Savustettu paprikajauhe antaa maun perunoille. Tavallinen paprikajauhe toimii myös, paremman puutteessa.

Savustettu paprikajauhe antaa maun perunoille. Tavallinen paprikajauhe toimii myös, paremman puutteessa.

Mustekalan kypsyessä valmistele perunat. Pese, mutta älä kuori. Keitä perunat suolatussa vedessä kypsiksi. Kun perunat on kypsiä, viipaloi ne noin sentin paksuisiksi kiekoiksi, mausta paprikajauheella ja oliiviöljyllä. Tarkista suola.

Kun mustekala on vetäytynyt, nosta se leikkuulaudalle ja leikkaa lonkerot terävällä veitsellä erilleen. Pilko ne kiekoiksi. Pilko vartalopussi sopiviksi kuutioiksi. Asettele mustekalan palat ison tarjoiluvadin keskelle ja kypsät, maustetut perunat astian reunoille.

Englanniksi yksi ohje löytyy täältä: http://www.spain-recipes.com/galician-octopus.html

Paikallinen ruoka, paikallinen viini -periaatteella viiniksi sopii galicialainen Albariño. Alkon Albariñon taitavat olla vaihtuneet sitten viimemaistaman, koska ne eivät nyt näytteneet tutuilta. Muukin hedelmäinen, raikas, mutta ruokajuomaksi tehty valkoviini sopii.

Katso myös ohje kalmarille.

Kiitos Matille, joka aikoinaan vinkkasi kokeilemaan galicialaista mustekalaa!