Kuumaa ja nopeaa kalmaria grillissä

Mustekala pitää grillata kiihkeän nopeasti kuumilla hiilillä. Oleellista on myös kuivata kalmarit mahdollisimman hyvin, jotta saat mukavan ruskean pinnan ja maun. Se legendaarisen sitkeä, kumimainen mustekala syntyy, jos grillaat kosteita mustekaloja haalealla hiilloksella pitkään. Onneksi tilanteen voi vielä korjata.

Vietnamilaisittain marinoitua mustekalaa grillissä

Mureinta ja maukkainta mustekalaa mitä minä olen itse tehnyt. Johtuiko mureus sitten marinoinnista, suolakäsittelystä vai oikea-aikaisesta grillauksesta, sitä on paha sanoa. Mutta ihanaa ja mureaa tuli!

Hiero mustakalaan suolaa, anna sen vaikuttaa vartti ja huudo suola pois. Marinoi mustekala vasta sen jälkeen. Grillissä ohuet viipaleet viivähtävät vain muutaman minuutin.

Gratinoidut partaveitset (simpukat)

Yllättäen onnistunein tekemäni partaveitsiruoka syntyi pakastetuista simpukoista. Gratinoin simpukat uunissa erinomaisesti sydän- ja sinisimpukoille sopivan kuorrutuksen kera. Partaveitsisimpukoiden koostumuksesta tuli täydellinen: mehevä, kiinteä eikä yhtään sitkeä. Maku oli ihanan merellinen ja valkosipulinen. Flunssan koputellessa etsin hyviä syitä lapioida valkosipulia suuhun.

Pakastimessani odotteli otollista hetkeä kilo partaveitsisimpukoita. Onneksi en aikonut ruokkia kompanjaa, sillä hävikki kilon satsissa partaveitsiä oli varsin suuri. Hylkäsin kylmästi simpukat, joiden kuori oli rikki, kuten tuoreissakin simpukoissa. Pakastetuissa lähes puolet oli rikkinäisiä.

Partaveitsisimpukat alkupalaksi kahdelle tai pääruoaksi yhdelle

• 1 kg pakastettuja (tai tuoreita partaveitsisimpukoita)
• ½ dl kuivunutta leipää karkeaksi rouhittuna tai hyvin karkeita korppujauhoja
• 1 valkosipulin kynsi pilkottuna
• 2 rkl pilkottua persiljaa
• reilu loraus oliiviöljyä
• hyppysellinen sormisuolaa

Sulata partaveitset jääkaapissa. Googlea selatessani jostain tarttui mukaan vinkki, että pakastettuja pitäisi seisottaa jääkaapissa kuivumassa ja tömäköitymässä sulamisen jälkeen. Nostin siis sulaneet simpukat lävikköön lautasen päälle pystyasennossa ja annoin tömäköityä jääkaapissa pari tuntia. Liekö tuo sitten tehnyt taikansa, mutta näistä partaveitsistä tuli täydellisiä koostumukseltaan. Pakastetut irlantilaiset simpukat olivat hieman leveämpiä kuin tuoreena Suomeen tulevat tai Australian kaiken kattavien kalakauppojen valikoimissa olleet.

Hylkää rikkinäiset simpukat. Partaveitsessä on kaksi osaa, kiinteä valkoinen ja höttöisempi vatsaosa. Irrota kiinteä valkoinen osa. Leikkasin myös valkoisen simpukan lihan päässä olevan mustan palan pois.  Huuhtele hiekat pois ja nosta talouspaperille kuivumaan.

Sekoita leipärouhe, pilkottu valkosipuli, persilja. Kaada oliiviöljyä sen verran että leipärouhe kostuu, mutta älä lorottele liikaa. Mausta hyppysellisellä sormisuolaa.

Huuhtaise vedellä muutama partaveitsen kuori ja kuivaa ne. Avaa ne levälleen ja laita uunivuokaan.

Pilko simpukan liha parin sentin pituisiksi suupaloiksi. Laita palat kuoriin ja ripottele päälle maustetut leivänmurut.

Nosta uuniin 200 asteeseen. Kypsensin simpukoita ensin kahdeksan minuuttia, jonka jälkeen laitoin grillivastuksen kiertoilmalla päälle neljäksi minuutiksi. Jos teet tuoreita simpukoita, maista 10 minuutin kohdalla ovatko simpukat jo notkean kypsiä.

Lasiin Adamin tai Ermelin Pinot Grisiä.

Partaveitset tömäköitymässä. Tömäköityminen on tarkka käännös jostain googlen syövereistä ja ehtaa keittiöslangia.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Mehevää mustekalaa raikkaalla veriappelsiinisalaatilla

Pakastimessani on luurannut jo tovin pakastettua mustekalaa. Tai siellä on monenlaista mustekalaa, koska äyriäisfanilla pitää olla. Tämä kalmari on valmiiksi kuorittua ja viilleltyä, erittäin näppärää valmistaa. Huomasin tämän kun tulin perjantaina kaupasta. Perinteinen perjantain huvi, kauppahallin ja Sokoksen kiertämien ei tuottanut tällä kertaa mitään ideaa. Näin käy todella harvoin, joten palasin kotiin kiireesti sulattamaan pakastimesta mustekalaa ja etsimään ohjetta. Sitruksisen mustekalasalaatin ohje löytyi mainiosta Pullon henki -blogista.

Pikaisesti paistettu mustekala oli mehevän herkullista. Veriappelsiinisalaatti maistui ihanan raikkaalta alkupalaksi ja korosti mukavasti mustekalan merellistä makua.

Mustekalaa ja perunamuussia Baskityyliin sekä vinkkejä mustekalan mureuttamiseen

Baskimaan yllättävä mustekalan ja perunasoseen yhdistelmä toimii! Tein tätä kesällä grillaamalla mustekalan. Olen myös paistanut mustekalaan paahteisen pinnan paistinpannulla. Kummastakin tulee ihanaa kun käsittelet mustekalan ensin mureaksi.

Monen kokemukset sitkeästä mustekalasta johtuvat siitä, ettei mustekalaa ole mureutettu oikein. Useissa ohjeissa mustekala ensin keitetään ja sitten grillataan tai paistetaan, miten ohje siitä sitten jatkuukin. Jos keität mustekalan suoraan mureuttamatta sitä, voi se jäädä sitkeäksi.

Listasin tähän erilaisia mureuttamiskonsteja ja kerron mikä yhdistelmä minusta toimii parhaiten.

Luontoretkellä Melbournessa: Claypots, St Kilda ja pingviinit

Melbournen eteläisestä lähiöstä St Kildasta löytyy salainen luontoretken kohde, sillä sataman aallonmurtajien kivien suojassa asuu pingviinien kolonna. Pingviinit palaavat illan hämärtäessä mereltä ruokkimaan poikasiaan, jolloin pikkuiset pingut tulevat näkyviin. Päivisin poikaset piilottelevat kivilohkareiden piiloissa.

Äyriäisravintola Claypots St Kildassa toimii periaatteella tuoreita mereneläviä ja kaloja riittää nopeimmille, eikä muuta myydäkään kuin tuoretta. Ravintolassa kannattaa siis olla ajoissa ja pöytävaraus on ehdottomasti suositeltavaa.

Suunnittelin  retkeni St Kildaan niin, että ajelin raitsikalla heti alkuillasta syömään ja aikomuksena oli ehtiä hämärän tullen aallonmurtajalle. Ravintola tarjoili kuitenkin verkkaiseen tahtiin (mikä on minusta aina yleensä loistojuttu), joten pimeys ehti jo asettua ennen kuin pääsin aallonmurtajalle.

Tuoretta merikorvaa kahdella tapaa

 

Tuore merikorva eli abalone ei ole varmasti se useimmiten Suomessa vastaantuleva äyriäinen. Mutta jos olet onnekas ja löydät reissuillasi tuoreita merikorvia, kannattaa ehdottomasti ostaa! Ostin kaksi elävää merikorvaa Melbournen Queen Victoria -kauppahallista. Tein toisesta sashimia hedelmäsalaatin kanssa. Toisen valmistin kantonilaiseen tapaan höyryttämällä. Kantonilaiseen ohjeeseen voi käyttää myös pakastettua merikorvaa.

Elävän merikorvan valmistaminen vaati hieman sisua ja tekniikkaa. Aika vinkeän näköisiä merikorvat olivat kun ne liikkuivat kuorissaan.

Kalastajana olen tottunut käsittelemään elävää ruokaa ja netistä löytyneillä ohjeilla varsin helppo tekniikkakin selvisi. Sekä hedelmäsalaatin raikkaus että kantonilainen hieman mausteisempi makumaailma sopivat hienosti abalonen merelliseen makuun.