Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.


2 kommenttia

Täydellistä grillattua mustekalaa ja grillattuja paprikaisia uusia perunoita

Tekee niin hyvää välillä poistua omalta mukavuusalueelta. Olen aina keittänyt mustekalani tietyllä tavalla. Olen vinkannut blogissakin konstit mureuttamiseen, dippausvideoineen kaikkineen. Sillä sipuli -blogissa oli kuitenkin uusi, mullistavan herkullinen konsti.

Halusin grillata mustekalaa koska mieleni teki hyvää Pinot Grisiä murhaavan viikon jälkeen. Aioin normaaliin tapaan keittää ja sitten grillata mustekalat. Onneksi vilkaisin verkkoon, löytyisikö hyviä ideoita. Giorgio Locatellin keittokirjasta poimitussa klassisessa italialaisohjeessa mustekala kypsennetään hauduttamalla omassa liemessään, keittämisen sijaan. Ei mitään kuparilantti- ja pullonkorkkikikkoja, dippaamisrituaaleja. Tietysti innostuin kokeilemaan. Sillä sipuleiden ohjeet ovat osoittautuneet aina päteviksi, niin tälläkin kertaa. Mustekalan koostumuksesta tuli luvatun pehmeän lihainen, maku oli täydellinen. Lue loppuun

Mainokset


2 kommenttia

Mustekalasalaatti perunoilla ja vihreillä pavuilla

Pehmeästä, mehevästä mustekalasta, vihreistä pavuista ja perunoista syntyy ruokaisa salaatti. Jos mustekalan syöminen ei ole tuttua muualta kuin ravintolan frittirenkaista, on tämä salaatti helppo tutustumistapa kotoisien makujen kautta. Lue loppuun


2 kommenttia

Mustekalaa ja punajuuria salaatissa sekä täydellistä viiniä

Syyssesonki. Syksyiset raaka-aineet ja pimeän ajan ruokakuvat, kirkasvalolampun kajossa.

Joskus kuuluu vain klang kun viini ja ruoka osuvat yksiin täydellisesti. Tällä kertaa kuului Meinklang.

Pieniä mustekaloja, kirpeää paistettua salaattipohjaa, punajuuria, sipulia ja valkosipulia. En olisi kyllä hoksannut yhdistää punajuurta ja mustekalaa, mutta sehän on taivaallinen yhdistelmä. Klang! Lasillinen itävaltalaista Gruner Veltlingeriä oheen. Klang! Meinklang!

Myönnän että odottanut tältä ruualta paljoakaan, semmoinen sukellus tuntemattomaan se oli. Yhteensattumien summa ja seuraus. Etsin ohjetta mustekalalle, tällä kertaa miniseepioille. Italiankielinen keittokirjani Il Ricettario di Pesce avasi maailman. Seppie in zimino, mustekalaa punajuuren ja vihreiden kasvisten kanssa. Etsin verkosta lisää asiasta. Kävi ilmi, että in zimino tarkoittaa laajaa erilaisten ohjeiden kattokäsitettä. Seepia, kalmari, mustekala käy, vihreitä lehtiä voi vaihdella. Oleellista on punajuuren ja mustekalan ja vihreiden lehtien yhdistäminen. Kuulostaa oudolta, eikö? Juuri siksi oli pakko kokeilla. Lue loppuun


4 kommenttia

Mustekalaa ja perunamuussia Baskityyliin sekä vinkkejä mustekalan mureuttamiseen

mustekalaa-muussilla

Baskimaan yllättävä mustekalan ja perunasoseen yhdistelmä toimii! Tein tätä kesällä grillaamalla mustekalan. Olen myös paistanut mustekalaan paahteisen pinnan paistinpannulla. Kummastakin tulee ihanaa kun käsittelet mustekalan ensin mureaksi.

Monen kokemukset sitkeästä mustekalasta johtuvat siitä, ettei mustekalaa ole mureutettu oikein. Useissa ohjeissa mustekala ensin keitetään ja sitten grillataan tai paistetaan, miten ohje siitä sitten jatkuukin. Jos keität mustekalan suoraan mureuttamatta sitä, voi se jäädä sitkeäksi.

Listasin tähän erilaisia mureuttamiskonsteja ja kerron mikä yhdistelmä minusta toimii parhaiten. Lue loppuun


Jätä kommentti

Taistelu mustekalasta

seepia-vietnamilaisittain

Viimeisistä mehevistä seepian paloista meinasi tulla sota! Uhkailimme jopa syömäpuikoilla jos toinen menee toisen osille. Niin hyvää vietnamilaisittain maustetuista mustekaloista tuli. Vietnamilaisen katukeittiön tyyliin ensin pikapaistetaan seepiat, sitten mausteseos ja lopuksi seepiat heitetään takaisin wokille mausteseokseen hetkeksi maustumaan. Lue loppuun


2 kommenttia

Mixed grill tuoreista merenelävistä

scampit

Lomareissun viimeisen illan ruoan on aina oltava jotenkin erityistä, eikös? Jopa paineita kasautuu. Lomakodin jääkaapin tyhjentäminen ei riitä missään nimessä juhlistamaan matkan päätöstä.

Säästetäänkö parhaaksi arvioitu ravintola viimeiseksi illaksi? Riskaabelia jos se onkin pettymys (niitä pettymyksiä olemme kokeneet jostain syystä juuri näinä viimeisinä iltoina). Vai uusintakäynti reissun parhaassa ristorantessa?

No, Marchen reissulla se paras ravintola Il Tiglio oli erittäin kiemuraisen tien takana kaukana vuoristossa. Itsesuojeluvaisto sanoi, ettei sieltä ajella päivällisen jälkeen takaisin. Ajamista kun oli vielä seuraavana päivänä edessä yli Apenniinien Rooman lentokentälle.

Suuntasimme siis kalasataman kauppahalliin. Halusimme vielä ison haukkauksen meren makua. Kukkuloita ja vuoristoa olimme jo maistelleet kyllin. Lue loppuun


Jätä kommentti

Seepiapasta

seepiapasta1

Ei ollut fusilleja, mutta urapintainen maccheroni al pettine toimii yhtä hyvin.

Tomaattinen mustekalapasta maistuu merelle ja tässä tapauksessa mukavasti grillatullekin, sillä seepiat piipahtivat ensin grillissä. Kilosta seepioita riitti hyvin myös makoisaan pastaan.

Seepia taipuu pastan kastikkeeksi siinä missä kalmarikin. Toki tuoreitakin voi käyttää, jos sellaisia saa käsiinsä. Me suuntaammekin pian tuoreiden äyriäisten toivossa Adrianmeren rannikolle. Lue loppuun