Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.


4 kommenttia

Pitkään haudutettu papupata ja miten vähennän arjessa lihansyöntiä

Minulla on ollut lukuisia vuosia tapana tehdä viikonloppuna reilusti ruokaa. Varmaan monessa muussakin huusollissa viikonlopun haudutetut ruoat pelastavat arkipäivät. Mutta siitä on seurannut se, että syön sitä lihapataa moneen kertaan, enemmän kuin mieli ja maha haluaisi. Aina pakastan osan, mutta se ei taas johda tavoitteeseen eli vähennä lihan syöntiä pitkällä juoksulla.

Mutta nyt olen omaksunut uuden tavan! Haudutan sunnuntaina ison kasvispadan. Ehdin sunnuntaina perehtyä uusiin resepteihin, hauduttaa makua rauhassa ja bonuksena viikkoon tulee lisää kasvispäiviä. Entinen Meatless Monday tuntuu nyt höpsöltä idealta, etenkin kun ne mieleiset kasvisruokani vaativat vähän enemmän ajatusta tai aikaa kuin arki-iltana liikenee.

Tein pariin kertaan Chocochilin papu-sienipataa. Ensimmäisellä kerralla käytin herkkutatteja ohjeen herkkusienien sijaan, eikä herkät tatit sopineet chiliseen ja papuiseen makumaailmaan eikä koostumukseenkaan. Toisella kertaa ostin luomuherkkusieniä. Ja päätin kokeilla, tuleeko kasvispataan syvempi maku pitkällä hauduttamisella. Tapahtuisiko sama ihme kuin bolognesekastikkeessa, jonka maku muuttuu parin-kolmen tunnin haudutuksen. Tiedäthän kuinka pitkään tomaattimurskassa ja punaviinissä haudutetun jauhelihakastikkeen maku kasvaa, muuttuu, syvenee. Ja kyllä, sama tomaattikastikkeen ja punaviinin pohja todellakin herkullistui hauduttamalla papuja ja herkkusieniä pitkään ja hartaasti. Tässä on uusi luottopatani pyhään ja arkeen.

Olen nyt etsinyt uusia kasvispataohjeita, sillä monet kasvisruokani eivät tykkää lämmittämisestä vaan maistuvat nuutuneelta jo toisella kierroksella. Onko sinulla hyviä kasvispatojen ohjeita? Vinkkaa ja linkkaa minulle ja samalla muille. Jotain uutta pitää haudutella jo ensi sunnuntaina! Lue loppuun

Advertisement


Jätä kommentti

Ihanaa korealaista naudan etuselkää sekä pinaattia ja vihreitä papuja seesamikastikkeella

Mietin kuinka autenttisen korealaista naudanpadasta mahtaa tulla Martha Stewartin ohjeella. Mutta väliäkös sillä koska siitä tuli aivan mahtavan makuista. Lisukkeetkin osuivat taivaallisesti sekä lihapataan että maistuivat herkulliselta itsestään. Kasvislisukkeiden ohje onkin peräisin Soulista ostamastani keittokirjasta.

Gochujang -chilikastike on etuselän maussa soju-viinin lisäksi se tärkeä makutekijä. En korvaisi sitä srirachalla, sillä gochujang antaa korealaiselle ruoalle sille ominaisen syvän chilisen maun. Se on enemmän kuin tulisuutta ja poltetta. Fermentointi kenties antaa pyöreämmän ja syvemmän maun kuin sriracha. Silti käytän sitä melko varovaisesti verrattuna korealaiseen runsaskätiseen maustamiseen. Soju-viiniäkin löytyy nykyään Alkosta.

Käytä hyvää seesamiöljyä lisukkeisiin, sillä herkullinen maku tulee juuri ihanasta pähkinäisestä kastikkeesta. Lue loppuun


8 kommenttia

Himottavan hyviä härkäpapuja valkosipulilla

harkapavut

Kaupassa oli tuoreita härkäpavun palkoja! En muista koska viimeksi olen hevi-hyllyssä nähnyt härkäpapuja. Viimeksi varmaan riivin ja keittelin niitä opiskelukämpän puutarhan sadosta, parikymmentä vuotta sitten. Oli jo aikakin uudistaa tuttavuus, sillä härkäpavut ovat mahdottoman herkullisia. Papulisuke ei kaipaa italialaiseen tyyliin muuta kuin vähän valkosipulia ja hyvää oliiviöljyä kaverikseen. Lue loppuun


2 kommenttia

Lohduttavaa papupataa savupotkalla

papupata-potkalla

Loppusyksyn koleuden hiipiessä alkaa aina tehdä mieli savuista papupataa. Mikä lohduttaisi Nyytiä paremmin kuin ruskeat pavut, joihin on keitelty hitaasti savupotkan makuja. Tai savupotka, johon on keitelty hartaasti papujen makua.

Tässä papupadassa on oikeastaan vain yksi ongelma. Savupossu tuntuu aina loppuvan kesken ja viimeisistä biiteistä taistellaan. Ratkaisin pulman. Laitetaan kilo savupotkaa puolen kilon papupakettia kohti, jokos riittäisi? Mitä tuota nuukailemaan, etenkin kun savupotka maksaa alle kympin kilolta kauppahallissa. Kaupan päälle kauppias vielä sirkkelöi kilon potkan neljään palaan.

Koska savuinen papupata maistuu niin lohdulliselta, osallistuu se bloggaajien lokakuiseen ruokahaasteeseen. Käy äänestämässä!

Lue loppuun


Kahvihernesoppa eli herkullinen keitto chickherneistä

kahvihernekeitto

Olen allerginen hernekeitolle. Paha allergia, ei pysty. Kahviherneet eli kikherneet eivät aiheuta ollenkaan samanlaisia oireita, jännä!

Toscanalainen kikherneistä tehty keitto on yksinkertaisuuden ylistys. Keitettyjä chikkareita, suolaa ja oliiviöljyä. Jos haluat virittää hieman lisää, paahda tuoretta rosmariinia hetki oliiviöljyssä koristeeksi. Lue loppuun


4 kommenttia

Cowboyn paputortillat

cowboyn-tortilla

Tällä tortillalla cowboy ravitsi itseään iltanuotion äärellä paimennettuaan pitkän päivän karjalaumaa pitkin villiä länttä… juu ei, mutta voisihan tässä tortillassa maistaa vähän nostalgis-romanttista makua.

Tortilla on pelastanut monet remonttipäivät, arkikiireiset illat ja flunssaputket tai juhlistanut kisakatsomoita. Toteutusasteen omatoimisuutta voi säätää tilanteen mukaan:  joko ostaa kaiken kaupasta tai tuunata salsoja ja tortilloja myöten kokonaisuuden itse. Tämä on puolivälin ohje, pavut keitettiin ribollittaa varten (ohje tulossa). Lue loppuun


Päivällinen 22:lle hengelle

Kiihkeä kokoamisvaihe: hauki-rapu –pihvi lämmitetylle lautaselle, kastiketta, parsat ristiin ja tillitupsu päälle. Lautaset pöytään ja kippis!

Kiihkeä kokoamisvaihe: hauki-rapu –pihvi lämmitetylle lautaselle, kastiketta, parsat ristiin ja tillitupsu päälle. Lautaset pöytään ja kippis!

Isot päivälliset luovat isot haasteet. Koska meille ei kaihdeta riskinottoa, alkuruoaksi tehtiin hauki-rapu – pihvejä, parsalla ja rapukastikkeella. Pääruuaksi hauduteltiin uunissa pitkään blondinaudan lapaa, Blonde d’Aquitaine –naudasta.

Vanha kaveriporukka ahtautui pikkuloppiaisena keittiöön  ensin kokkaamaan yhdessä ja sitten syömään. Uusi keittiö veti lähes 20 kokkia kuorimaan, pilkkomaan, pursottamaan, hämmentämään ja hengaamaan viinilasi kädessä. Muodostimme kolme linjastoa: 3 raatoi kuorimassa rapuja, vaihteleva joukko perunateatterissa, loput kuorimassa kasviksia ja pilkkomassa niitä erilaisiin tarpeisiin. Kattila hoiti hauki-rapu –pihvien paistoasemaa, keitteli lihan kastiketta tiiviimmäksi ja Pata pyöritti muita valmisteluja. Kaakaopapu oli kaukaa viisaana koostanut jälkiruoan valmiiksi päivällä.

Pikkuloppiaisen menuu

Hauki-rapu –pihvi, parsaa ja rapukastike

*****

Pitkään haudutettu pihvinaudan lapapaisti

Selleri-peruna –muusi

Tryffelijuureksia

Vihreitä papuja valkosipulilla

Salaattia

*****

Cantuccini –keksi, omenahilloa ja tiukka suklaakastike


Vihreät pavut valkosipulilla 22:lle hengelle

Vihreät pavut on mainio, helppo ja nopea lisäke isollekin joukolle. Käytä vain hyvälaatuisia napakoita palkoja. Kun palko napakasti napsahtaa poiki, se on tuore. Mitä yksinkertaisempi ruoka, sitä tärkeämpää että raaka-aine on hyvää.

  • 800 g tuoreita vihreitä papujapavut
  • 4-5 valkosipulin kynttä ohuina viipaleina
  • maukasta oliiviöljyä
  • suolaa

Leikkaa pavuista molemmat päät pois. Pavut pilkotaan 3-4 sentin pituisiksi ja heitetään kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen. Keitä 7-8 minuuttia, kunnes pavut ovat kypsiä.

Kaada vesi pois ja heitä joukkoon viipaloitu valkosipuli ja loraus oliiviöljyä. Kansi päälle kattilaan. Maut imeytyvät papuihin, joten ei haittaa vaikka pavut odottelevat alkupalan verran tarjoilua.

Mitä muuta tarjottiin pikkuloppiaisen dinnerillä 22:lle hengelle?