Lauantaina on kisakatsomoiden superilta. Sekä Euroviisut että Suomen lätkäpeli. Se vaatii laadukkaat katsomoeväät. Näiden suolaisten ja mehevien parsakierteiden voimalla jaksaa kannustaa.
Voit tehdä vegaanisen version lehtitaikinasta, vaihda vain parmesaani ravintohiivahiutaleisiin. Minä käytin tällä kertaa voitaikinan levyjä. Lue loppuun
Vappumeno voi olla tänä vuonna ihanan vallatonta, patoutuneen karnevaalintarpeen vuoksi. Juhliminen vaatiikin hyvää ruokavaliota. Meidän vappuseurue panostaa herkulliseen ruokaan ja hyviin ruokajuomiin. Lue loppuun
Pääsiäisenä herkutellaan! Kokosin jälleen vinkkejä menujen koostamiseen viinisuosituksineen. Yhtenä päivänä karitsaa, toisena vegaaniherkkuja, kolmantena pääsiäistipuja. Lopuksi tekee ehkä mieli syödä kokeellisemmin? Tai laskeutua arkeen helpolla. Lue loppuun
Valkoinen parsa on aina ollut vähän sivuraiteella keittiössäni, johtuen omasta parsapenkistä. Ja pienestä omasta puutteesta valkoisen parsan kypsennyksessä. Kauppoihin on nyt ilmestynyt eurooppalaista valkoista luomuparsaa, joten päätin antaa valkoiselle parsalle vielä uuden tilaisuuden. Eihän se muuta vaatinut kuin pari lisäystä keitinveteen. Ja lopuksi pannulla paahtamista.
Uusi Riesling-suosikkini osuu tähän parsa-annokseen loistavasti. Saksanpähkinöissä on jotain saman sukuista pientä kirpsakkaa makua. Lue loppuun
Parsarisotto on kevään merkki. Omat parsat lymyävät vielä penkin piilossa, mutta kaupasta saa jo eurooppalaisia luomuparsoja. Vegaanisen parsarisoton tekeminen on helppoa, vaihdat vain parmesaanin vegaaniseen juustoon ja ravintohiivaan.
Säädä risottoaineiden mittasuhteita käyttötarkoitusta varten. Jos teet risoton sellaisenaan syötäväksi, laita enemmän parsaa ja vähemmän valkoviiniä joukkoon. Viinin määrällä voit säätää risoton hapokkuutta maun ja tarpeen mukaan. Jos teet risoton vaikka vegaanisten, ihanien, kohtuullisen rasvaisten kampasimpukoiden kaveriksi, laita reippaammin viiniä leikkaamaan paistettujen kuningasosterivinokkaiden rasvaa.
Herkuttelua ei sentään ole kielletty. Kaiken koronapaineen keskellä on minusta jopa suotavaa hengähtää ja istua omalla pienellä porukalla syömään hyvin ja nauttia ruuasta, viinistä ja seurasta. Olen koonnut jälleen pääsiäispäiville päivällismenut ja muutaman lounasvinkinkin auttamaan suunnittelussa. Listan lopussa on edellisvuosien menut, jos näistä ei löydy kivoja ideoita, sieltä viimeistään nappaa. Viinisuositukset tietysti mukana.
Tänä vuonna pääsiäinen osuus mukavasti kahden sesongin taitekohtaan. Veriappelsiinejä löytyy vielä hyvin ja jopa luomuparsoja alkaa näkyä kaupoissa. Alkupalat rakentuvat mukavasti näistä. Meillä on pääsiäisenä syöty perinteisesti karitsaa, mutta myös tipuja ja pupuja. Viime vuosina vegaaninuorten myötä valikoima on laajentunut myös vegaaniherkkuihin.
Oletko maistanut vegaanin parmesaania eli ravintohiivahiutaleita? Se ovat niin herkkua, että ripottelen ravintohiivaa sinne tänne vaikka en olekaan vegaani. Vietimme pre-äitienpäivää vegaaninuorten kanssa puutarhahommien parissa ja grillailemalla. Grillasimme alkupalaksi parsaa ja kokeilimme maustaa sitä ravintohiivalla. Ja ah, se toimii niin hyvin. Lue loppuun
Tampereen kauppahallissa oli ranskalaista villiparsaa, tavallisen parsan villiä serkkua. Olen aiemmin vain haaveillen katsellut villiparsan kuvia Instagramissa, nyt pääsin maistamaan sitä!
Kapoisia varsia ja pieniä vehreitä kukkanuppuja. Maku on hieman villimpi ja karheampi kuin viljellyssä parsassa. Samalla myös maukkaampi ja intensiivisempi. Ensimmäisen satsin grillasin, sillä minusta parsa on parhaimmillaan grillattuna. Lue loppuun
Raikasta ja ruokaisaa. Kertakaikkisen koukuttavaa. Paistettua parsaa ja tomaatteja, Manouri-juuston muruja kastikkeessa.
Ostin Manouri-juustoa, koska tykkään siitä grillattuna. Ennen kuin juusto ehti grilliin, osui silmiini Kokit ja Potit -blogin uunissa paahdettujen parsojen ohje. Minulla oli ainekset vähän sinne päin, ja uunikin oli varattuna matalassa lämmössä pääruoaksi muhiville karitsan potkille.
Paistoin parsat pannulla ja tein kastikkeen smetanasta ja turkkilaistyylistä Benecol-jogurtista. Erittäin ihanaa tuli näinkin, taidan ottaa tämän parsaohjeen tälläisenaan juhlaruokien repertuaariin. Ensi kerralla teen tuplamäärän kastiketta, sillä siihen voi dipata kaikkea herkkua, vaikka grillattuja kasviksia. Lue loppuun
En takaa että tämä ohje on autenttinen toscanalainen parsaresepti, mutta herkullisuuden takaan. Ohje on helppo, kokoat ainekset vain vuokaan ja käytät uunissa. Lue loppuun
Ensin ahmin tätä silmilläni. Ensimmäinen suullinen oli kuitenkin vähän että nyt ei nappaa. Ei vaikka lautasella on suosikkiainekseni yhdistettynä. Ajattelin, että kaikki ei vaan sovi yhteen. Toinen suullinen oli että WAU. Sen jälkeen pitikin pidätellä, etten ahminut koko lautasellista samaan hengenvetoon. Niin raikasta, vehreää ja ihanaa!
Parsan ja veriappelsiinin sesongit kohtaavat hiuksenhienosti. Pidättelen, ja ostan ensimmäiset parsat vasta kun eurooppalaiset luomuparsat ilmestyvät kauppoihin. Veriappelsiineja löytyy vieläkin kaupoista, mutta nyt kannattaa jo rohmuta jos haluaa jemmata jääkaappiin näitä herkkuja.
Vaimomatskuu -blogin ohjeessa kastikkeeseen käytetään kimchilientä. Minulle kimchi ei napannut Soulin matkalla, enkä oppinut ja tottunut makuun vaikka roudasin pari pakettia Etelä-Koreasta kotiin. Yltiöpäisen hapantulinen ei vaan ole mun makumaailmaa. Säädin kastikkeen ihan perusaineksista: veriappelsiinin mehua, oliiviöljyä ja balsamicoa. Lue loppuun
Kevään kuivuus verotti parsasatoa, vaikka toisaalta sesonki tuntuu tänä vuonna kestäneen pitkään. Maistoin toukokuun Riesling- ja Spätburgunder -kierroksella Deli1909:ssä ihanaa smetanaista kananmunakastiketta. Ilmeisesti kananmunakastike on ihan klassikko, mutta minun ruokaradaarini ei vain ole vain sen kohdalla värähtänyt aiemmin. On se hyvä, ettei tässä maailmassa ole vielä kaikkea maistanut, saati kokannut (tai kokenut).
Smetana on muuten ihan must tähän, kokeilin ranskankermaa ja kermaviiliä (jopa majoneesilla jatkettuna). Ei maistu niin hyvälle kuin täyssmetanaan tehtynä. Lue loppuun
Yksinkertainen on kaunista silloin kun on hyvät raaka-aineet. Voilla maustetussa vedessä keittäminen tekee parsalle yllättävän paljon herkullisuutta. Parsa maistuu kevyesti voille, mutta voi ei dominoi makua. Parsan raikkaus pääsee näin mukavasti esille.
Napsi parsoista kuivat tyvet pois (laita tyvet talteen keittoa tai kasvislientä varten).
Laita paistinpannuun vettä niin että parsat lähes peittyvät. Lisää voi, ripsaus suolaa ja nosta vesi kiehuvaksi. Laita parsat veteen. Keitä parsojen paksuuden mukaan 5-10 minuuttia. Jätä parsat napakoiksi, kokeile haarukalla puolivälissä kypsennystä.
Valuta ja nauti hyvän parsaviinin kanssa alkupalana tai lisukkeena.
Oman parsapenkin parsat nousevat jo ja tänään söimme pre-äitienpäivädinnerillä ensimmäiset. Omien parsojen paksuus vaihtelee ohuen ohuesta pikkurillin paksuiseen. Jos kypsennät eri paksuisia parsoja, lisää ohuimmat myöhemmin, samalla tavalla kuin uusia perunoita keitetään koon mukaan.
Maistoimme tänään erinomaista Château de Riquewihr Riesling Grand Cru Schoenenbourg 2012 -viiniä. Uskoisin, että se osuisi juuri tähän kevyen voisen keitetyn parsan kanssa. Kypsensimme ekat omat parsat grillissä. Viini maistui grillatunkin parsan kanssa.
Tuoretta kuhaa ja valkoista parsaa, ihana keväinen yhdistelmä. Suolasin kalan meheväksi suolakylvyssä. Niin meheväksi ettei kala kaivannut edes oliiviöljyä mausteekseen.
Kokeilin valkoisen parsan grillaamista kahdella tapaa. Ensimmäisellä kerralla esikeitin ensin parsat, toisella kertaa vain grillasin. Grillatusta ilman keittämisiä tuli minusta herkumpaa. Esikeitetty parsa oli myös hieman sitkeämpää. Parsat olivat peräisin samasta nipusta. Suoraan grillaaminen voitti 2-0. Lue loppuun
Omien parsojen aika on ihanaa. Olen jo toista viikkoa kerännyt parsasatoa kolmen, neljän päivän välein. Osa parsoista on paksuja, osa lyijykynän kokoisia, osa kapoisia kuin kynän lyijy. Mahtavan maukkaita ja tietysti tuoreita.
Tuore timjami ja makeaksi kuullotettu salottisipuli komppavat hienosti parsan makuja. Lue loppuun
Parsakaudella syön parsaa paljon ja lopulta kaipaan vaihtelua ja vahvoja makuja. Kunnes omat parsat kasvavat, sitten palaan taas yksinkertaisuuteen. Parsapenkissä ei näy vielä mitään elämää, kevät on niin myöhässä.
Ulkomainen parsa ei ole aina hienostuneimman makuista, joten tällaiset vahvat maut sopivat siihen. Sipuli kuljettaa parsalle anjovista, kaprista ja valkosipulia mintulla höystettynä. Lue loppuun
Aivan mahdottoman koukuttava maku! Älä vaan aliarvioi tarjoiltavaa määrää. Söin tuplamäärän eikä piisannutkaan. Ihana ruskistunut voi, saksanpähkinä ja parmesaani nostavat parsan uuteen herkkuluokkaan. Parsan kausi on niin lyhyt ja kiihkeä, että sitä on syötävä kaikilla mahdollisilla herkuilla.
Tulin ruskistetun voin uskoon vasta hiljan kun paistoin siinä kuhafileitä. Paahtuneen voin ihana maku sopii hienosti parsaan ja pähkinöihin ja korostaa saksanpähkinän makua.
Kokeilin toisella kertaa myös ohjeeseen manteleita. Erilailla herkullista. Molempi parempi. Lue loppuun
Lempeän keväinen ohje, kevätkananpojasta ja parsasta. Manteli antaa mukavaa pähkinäisyyttä ja rapeaa rakennetta muuten pehmeille mauille. Lue loppuun
Parsa ja pekoni toimivat mahtavaksi yksiin. Parsa ja muna ovat klassinen yhdistelmä. Mitä syntyy kun nämä kolme yhdistetään? Herkullinen keväisen hitaan viikonlopun aamiainen tai brunssi!
Höyrytin parsan ja paistoin pekonin. Tein munakokkelin ihanan Suolaa ja hunajaa -blogin vinkeillä. Sain niin kostean mehevää munakokkelia, etten konsaan ole ainakaan itse tehnyt. Salaisuus on kylmä maito tai kerma.
Tee valmistelut ja aloita kaikkien kypsentäminen osapuilleen yhtä aikaa. Aloita kuitenkin pekonista sillä se vie pisimpään.
Pilko pekoni isohkoiksi kuutioiksi ja laita omalle pannulleen keskilämmölle paistumaan rapeaksi. Käännä puolivälissä. Kun pekoni on ihanan ruskeaa ja rapeaa, nosta palat talouspaperin tai biohajoavan pyyhkeen päälle valuttamaan ylimääräinen rasva. Pidä kuumana.
Napsauta parsoista kuivat tyvet pois. Laita kattilaan vettä ja kattilan päälle siivilä. Nosta vesi kiehuvaksi, ja laita parsat siivilään ja kansi päälle. Höyrytä 4-5 minuuttia riippuen paksuudesta, kokeile haarukalla kypsyyttä.
Riko munat kulhoon, sekoita ja mausta sormisuolalla ja mustapippurilla. Älä lisää maitoa vielä tässä vaiheessa, sillä taika tapahtuu vasta lopuksi. Minä olen tottunut sekoittamaan maidon munakokkeliin jo ennen paistamista. Oikein piti keskittyä, etten lorauttanut sitä jo nyt.
Laita keskilämpöiselle paistinpannulle voi, anna sen kuohahtaa ja kaada munaseos pannulle. Hämmennä puulastalla tasaisella liikkeellä, kunnes munat hyytyvät mehevän kosteiksi. Nosta pannu pois liedeltä. Kaada maito tai kerma pannulle, ja sekoita. Kylmä neste lopettaa kypsymisen ja kokkelista tulee ihanan samettisen pehmeää.
Nosta parsat lautasille, laita päälle munakokkelia ja pekonia. Ripottele päälle kevätsipulia. Nauti rapean vaalean leivän kanssa hitaasti ja hartaasti.
Mitä on pääsiäinen ilman pupuja? Siis lautasella! Kokosin vinkit koko pääsiäisen kattaville kaniinimenuille. Ja tietysti parsaa alkupaloiksi.
Huomasitko jo myös karitsamenun ja tipumenun? Viinivinkit jälleen reseptisivuilla.
Kevätkanapoikaa, maissikanaa ja luomukanaa. Siinä on kivat pääsiäistiput mun mieleen. Kokosin koko pääsiäisen kattavan tipumenun. Koska parsakausi käynnistyy, löytyy parsaa sesongin kunniaksi vähän joka päivän menun alkuruoaksi.
Hyvälaatuinen kana maistuu sellaisenaan, sienten kanssa, pekonilla tai valkosipulilla höystettynä. Jos haluat wow-efektiä pääsiäispöytään, liekitä kana calvadoksella.
Jos sittenkin olet kallellaan karitsaan päin, katso täältä karitsamenut koko pääsiäiselle.
Onnea on oma parsapenkki. Ja pihagrillille tuova hiekkatie, jossa kasvaa ahosuolaheinää. Ilman parsapenkkiäkin pääsee tämän kesäisen herkun makuun, sillä kotimaiset parsat ovat täällä. Mitä lyhyempi matka parsalla on pellolta lautaselle, sitä herkummalta se maistuu. Ahosuolaheinän lehdet antavat parsalle mukavan, omanlaisensa raikkaan ja hapokkaan herkullisen vivahteen. Ahosuolaheinää löytyy helposti hiekkateiltä, kedoilta ja rantakallioilta. Lue loppuun
Kevään etenemistä voi seurata monella tapaa, vaikka siten mitä parsoja kaupoista löytyy. Kapoiset espanjalaiset parsat ovat nyt vaihtuneet oikein tanakoihin unkarilaisiin. Ohuet parsat kypsyvät grillissä kuin itsekseen, mutta paksuja kannattaa kiehauttaa hetki ja vasta sitten kääräistä pekonikääreeseen. Lue loppuun
Parsa ja kananmuna ovat klassinen yhdistelmä. Italialaisessa ohjeessa munankeltuaiset vatkataan ihanan kuohkean kevyeksi. Parsa ja valkoviinikastike ovat ehdottomasti paras maistamani makupari tänä keväänä. Tätä kastiketta teen varmasti kun oman penkin parsat nousevat. Lue loppuun
Olen tehnyt parsani vuosikaudet tällä ohjeella, mutta kovasti oikaisten ja soveltaen. Joskus on hyvä palata alkulähteille ja tehdä lähes ohjeen mukaan. Gratinoitu parmesaani maistuu taivaalliselta, hieman pähkinäiseltä ja jopa hieman karamellisoituneelta. Parmesaanin määrässä ei sitten kannata säästellä.
Italialainen klassikko-ohje tosin opastaa keittämään alkuun parsat kypsäksi. Olen tänä keväänä ollut sitä mieltä, että tykkään parsoistani kaikilla mauilla, joten en halua keittää parsaliemiä. Parsa kypsyy hyvin uunissa, höyryssä ja grillissä napakan herkulliseksi ja maku säilyy mukana kokonaan.
Kerron lopuksi myös tuon huolettoman kokin oikotien onneen. Lue loppuun
Parsanippu odotti jääkaapissa, mutta flunssa kutitteli ja valkosipuli maistui parhaalta. Onneksi löysin ratkaisun pulmaan.
Raikas gremolata on hyvää näiden ensimmäisten eurooppalaisten parsojen kanssa. Tiedäthän, niiden eteläisen Euroopan parsojen, joita et voi vastustaa. Mutta eiväthän ne ihan vielä maistu parhaalle, sillä parsa pitäisi syödä pian leikkuun jälkeen. Mutta parsa kantaa hyvin myös vahvempia makuja.
Pilko valkosipuli ja persilja. Raasta sitruunan kuorta varovaisesti niin ettei raasteeseen tule kitkerää valkoista kuorta. Hakkaa valkosipuli, sitruunan kuori ja persilja veitsellä maut sopivasti sekaisin.
Sekoita sitruunan mehu, oliiviöljy, rouhaus mustapippuria ja suola kipossa.
Napsauta parsoista kuiva kanta pois.
Laita kattilaan vettä ja siivilä. Säädä veden määrä siten ettei se ylety kiehuessakaan siivilään. Nosta vesi kiehuvaksi, lisää parsat siivilään ja laita kansi päälle. Höyrytä ohuita parsoja 4-5 minuuttia, paksumpia kauemmin. Tarkista haarukulla, että parsa on napsaksan kypsää.
Laita parsat tarjoilulautaselle. Kaada puolet kastikkeesta parsojen päälle. Ripottele gremolata parsojen päälle ja loput kastikkeesta gremolatalle.
Ohje on peräsin New York Timesin Cooking-sivustolta.
Jos jokin maistuu keväältä, niin kuha, parsa ja sitruuna! Lisäksi tämä herkku on helppo ja nopea tehdä. Kala ja kapoisat parsat paistuvat samalla pannulla muutamassa minuutissa.
Napsauta kuiva kanta pois parsoista.
Kuumenna leveällä paistinpannulla loraus oliiviöljyä ja nokare voita. Kun voin kuohu on laantunut, lisää kuhafileet ja parsat. Paista fileitä 2 minuuttia puoleltaan. Kääntele parsoja samalla. Jos sinulla on paksuja parsoja, paista niitä ensi hetki ennen kuin lisäät kuhafileet pannulle.
Mausta suolalla ja sitruunalla.
Tarjoile raikkaan rieslingin kera, kuten Ermelin Riesling Reserven kanssa.
En pystynyt vastustamaan kiusausta kun näin espanjalaista luomuparsaa kaupassa. Tunnustan, ei ole sesonki, ei läheskään. Mutta parsan, kampasimpukoiden ja parmankinkun yhdistelmä on niin nerokas, että kirjaan sen nyt tänne ylös. Jotta muistan keväällä varsinaisen parsakauden aikaan – ja siltä varalta jos joku muukin haluaa sortua.
Ensimmäiset uuden penkin parsat! Rakensimme ja istutimme toisen parsapenkin kaksi vuotta sitten. Nyt on siis kolmas kevät, eikö olekin? Laskutavasta riippuen satoa voisi kerätä tänä keväänä tai seuraavana. Onhan noita jo odotettu, joten kävin veitsi kädessä parsojen kimppuun. Uunissa paahdetut kapoisat parsat saivat ihanan intensiivisen maun. Pirskautus oliiviöljyä ja ripaus sormisuolaa, ei muuta. Lue loppuun
Parsaa sekä parmankinkkua että parmesaanilastuja. Kumpikin on klassinen kumppani parsalla, mutta entä raa´a parsan kanssa? Yhdistelmä toimii todella hienosti!
Tämä olisi ihan paras ohje oman maan parsoille. Meillä niitä saa odottaa vielä tovin – kenties vuodenkin. Vanha penkin kasvuvoima saattaa olla jo uupunut ja uuden penkin pitää kenties vahvistua vielä ennen sadonkorjuuta. Kevään omaa satoa jännittäessä tein sheivattuja parsoja espanjalaisista luomuparsoista. Lue loppuun
Tänä keväänä kaikenlaisten uusien parsaohjeiden kokeileminen on ollut erityisen kivaa. Sormia ja makunystyröitä on kutkuttanut tovin etenkin parsapesto. Kun ensimmäiset eurooppalaiset luomuparsat vilkuttivat kaupan hyllyllä pääsin tekemään pestoa.
Mitä enemmän vanhoja parsankantoja keittoveteen on laittaa, sitä parempaa pestosta tulee. Kuituisia kantoja ei kannata käyttää pestoon, mutta ne antavat hyvää makua keitinliemessä parsan latvuksille. Parsakaudella kannattaa siis säästää jääkaappiin kannat ja käyttää seuraavalla kerralla antamaan lisämakua. Lue loppuun
Keitä, höyrytä tai grillaa parsat. Kääri kylmäsavulohta parsojen ympärille. Voilá, alkupala on valmis. Nauti rapsakan rieslingin kanssa.
Mietin hetken, että tuossahan tuo resepti jo olikin, eikös tämä riittänyt. Mutta varmuuden maksimoimiseksi tässä suuntaa antava ainekset.
Keittoa pelkästään parsasta. Mausteeksi hieman oliiviöljyä ja pekoninmuruja. Parsakeittokin on parempaa pekonilla.
Tähän parsakeittoon tulee vain parsaa ja hippuset pekonia. Ei kermaa, ei erillisiä liemiä, vain sitä itteään – kevään vihreää makua. Säästän edellisten parsaruokien kannat ja joskus myös vanhan keitinliemen keiton pohjaksi, jolloin keitosta tulee intensiivisemmän makuista. Parsakeitto maistuu kevään viileimmilläkin keleillä. Samettinen, sammalenvihreä keitto on myös sopivaa parsaruokaa Pohjois-Euroopan parasta parsakautta odotellessa. Lue loppuun
Tässä pastaohjeessa kevät kättelee syksyä. Laadukkaampia ja maukkaampia pohjoiseurooppalaisia parsoja saa vielä odottaa, mutta espanjalaiset parsat maistuvat jo parsoilta. Kotimaista lähiparsaa saanee vuottaa kesäkuulle.
Koska en näköjään kuitenkaan malta odotella parasta parsasesonkia (tahi tuntea huonoa omaatuntoa siitä), on kiva tehdä sellaisia parsaruokia, joissa parsa ei ole aivan päätähtenä. Herkkutatti tuo mukavan täyteläistä taustaa pastaan ja parsa raikkautta ja keväistä makua. Lue loppuun
Sairaalassa haaveilin raikkaasta, ruokaisasta salaatista. Kotisairaalaan pääsyn kunniaksi teimme kevään ensimmäisen parsasalaatin. Koska ulkona leijaili vielä muutama satunnainen huhtikuinen lumihiutale, tuli salaatista lämmin. Espanjalaiset uudet perunatkaan eivät vielä kesää tee makunsa puolesta, joten ne voi hyvin paahtaa uunissa kuorineen ja niiden maku vain paranee.
Salaattipohja syntyy vuonankaalista ja paistetusta lehtikaalista. Cashewpähkinä tukee vuonankaalin pähkinäistä makua. Makeutta salaattiin tuo paistettu kevätsipuli. Lämpimiä osia ovat paahdetut perunat, paistettu lehtikaali ja kevätsipuli sekä parsa. Lämminsavulohi on lämmintä vain nimensä puolesta, mutta lohi sai lämmetä huoneenlämpöiseksi sen aikaa kun muut ainekset valmistuivat. Tällä kertaa lohi on kirjolohta. Lue loppuun
Grillipihvien kuningas, t-luupihvi ja hyvää Candiallen chiantia.
Vappuna syödään hyvin ja nautitaan hyvistä ruokajuomista. Kokosin vappuvalintoja pähkäileville muutamia vinkkejä, grillikelien yllättäessä suomalaisen juhlijan. Juomasuositukset usein mukana.
Viiriäisen munat odottivat kauppahallissa, siinä silmien korkeudella, vähän alaviistossa. Niillä oli vähän asiaakin: parsakausi on aluillaan. Ohje vaatii muutamaa shottilasia ja jäitä.
Viiriäisen munat olivat kotoisin Pirkanmaalta, joten yhtälö on puoliksi lähiruokaa. Tuontiparsat ovat jo eurooppalaisia. Ehdottomasti kannattaa kokeilla tätä viimeistään kun kotimaiset parsat ehtivät pöytään. Lue loppuun
Valkoinen parsa ei ole aiemmin oikein kisannut tasapäisesti vihreän kanssa, mutta nyt löytyi yhtälö, joka räjäytti pankin: tryffelivoita ja valkoista parsaa.
Voisula on yksinkertaisin klassisista parsan kastikkeista. Keitetty vihreä parsa pyöräytetään usein pienessä voinokareessa ja vasta raastetussa parmesaanissa. Kumpaakaan ei löytynyt jääkaapista, joten jouduimme turvautumaan pakastimen tryffelivoivarantoihin. Yhdistelmä oli aika passeli vihreälle parsalle, joten päätimme kokeilla sitä valkoiseen parsaan. Sen pähkinäisyys saa kotimaisen tryffelin ja voin maun svengaamaan. Lue loppuun
Asparagus offencialis var pseudoscaber eli etelänparsa.
Olen suunnitellut juurimaton asentamista kasvimaalle vuohenputkia vastaan jo hyvän tovin. Vuohenputket viihtyvät erityisen hyvin naapurin pensasaidan alla, ja kasvimaalla ja aidalla on yhteiseloa 30 metriä. Etsikkoaika tuli nyt, kun naapuri leikkasi aidan alas. Operaatiosta sukeutuikin kasvimaan remontti ja uuden parsapenkin rakentaminen. Penkki tehtiinkin jykevämmästä tavarasta, pohjalaisen riihen lattialankuista.
Vanhan, kymmenvuotiaan parsapenkin ovat vallanneet vuohenputket (sieltä pensasaidan alta, kuinkas muutenkaan…). Mitenkäs pidät parsapenkin puhtaana noista ryökäleistä, kun penkkiä et voi kääntää etkä ruohonleikkurilla tai siimaleikkurilla pöristää?? Vuohenputkien kitkeminen on tuhoon tuomittu juttu, minulla ei riitä pitkäjänteisyys eikä kärsivällisyys siihen puuhaan. Enkä halua myrkkyjä syötävän sapuskan kulmille. Lue loppuun
Suomalainen vastine parmankinkulle: Ilmo. Toimii parsan kanssa. Ilmakuivatusta porsaanniskasta tehty Ilmo ponnisti vastikään vuoden 2013 tähtituote-kisassa viiden finaalistin joukkoon.
Kiehauta parsat, asettele uunivuokaan, sipaise ripaus voita, kääri parsat Ilmoon tai vain peittele parsat hellästi petiin. Raasta parmesaania pinnalle.
Juhlajuomaksi cavaa tai hyvää rieslingiä.
Kevättä lautasella! Kevyt, mutta runsaan makuinen emulsiokastike valkoviinistä ja luomumunista parsalle.
Vappuillan kekkerien tai wappubrunssin menu syntyy raikkaan ja ruokaisan lohisalaatin ympärille. Kevään juhlaan sopii hyvin parsa ja latva-artisokka. Perunalastujen sijaan maistuvat kotitekoiset sipsit punajuuresta, selleristä, maa-artisokasta ja lehtikaalista. Meillä sipaistaan sämpylän päälle vielä tryffelivoita. Juomaksi juhlan kunniaksi shampanjaa tai kuohuviiniä. Jos kuplat eivät nappaa, rapea riesling kantaa tämän menun mainiosti.
Parsaa valkoviini-munakastikkeessa
Latva-artisokkia kylmällä mantelikastikkeella
Lohisalaattia luomumunilla ja pähkinöillä
Lehtikaalisipsit Chocochilin tapaan
Juuressipsejä Soul Kitchenin tapaan
Sämpylöitä ja tryffelivoita
Kapoiset luomuparsat vastaan pulleammat tavalliset parsat. Riesling vastaan muscat – mikä pari vie voiton?
Ah, parsakausi alkaa todenteolla! Espanjalaisia parsoja löytyy jo sekä tavallisena että luomuna, lähes samaan hintaan (3,29/3,99). Kumpi on parempaa? Parhaaksi parsaviiniksi tällä kertaa on kisaamassa on Alsacen klassinen riesling ja haastaja muscat. Tuottaja on sama, vuosikerta ja hinta sama, rypäle eri.
Mikä viini toimii parhaiten parsan kanssa? Sehän riippuu reseptistä. Yksi suosikkilisukkeistamme parsalle on herkänvahva emulsiokastike. Tässä kaksintaistelussa mitataan myös mikä viini sopii tälle combolle. Lue loppuun
Eihän niitä parsoja nyt näin keitetä! Parsat pistetään ruotuun kattilaan, kiehuvaan veteen niin että nuput jäävät veden pinnan yläpuolelle, höyryyn kypsymään.
Olen katsellut kaupoissa parsakattilaa sillä silmällä monena keväänä. Keittiötavaroiden määrä päätettiin kuitenkin pitää järkevissä määrissä ennen tulevaa keittiöremonttia. Keittiö uusiintui perusteellisesti viime kesänä ja siellä on nyt ihanaa kokata – ja odotella parasta parsakautta.
Hullujen päivien parsakattilan tarjous osui nyt vastustamattomaan saumaan.
Paketista paljastui hienon kiiltävä kattila, keittoritilöineen ja kansineen. Pieni kuhmu kyljessä kyllä oli, mutta Hullut päivien hankinnat ovat hulluja?
Nyt vain hyviä, laadukkaita parsoja odottamaan! Missä vaiheessa kevättä niitä saa? Oman kasvimaan parsaprojekti on viheliäisten vuohenputkien valtaama (hyviä vinkkejä ikuiseen taisteluun vuohenputkia vastaan otetaan vastaan!!).
Kotimaisia parsoja saa vielä odotella tovin, sulaisi edes nuo lumet! Minkämaalaiset parsat alkavat maistua jo parsoilta, mitä mieltä olette? Italiassa maistoimme helmikuun lopussa aivan ihania uuden sadon parsoja Etelä-Italiasta. Miksei niitä saa täällä – menevätkö ne laatutietoisempien kulinaristien kotimaihin?
Kiihkeä kokoamisvaihe: hauki-rapu –pihvi lämmitetylle lautaselle, kastiketta, parsat ristiin ja tillitupsu päälle. Lautaset pöytään ja kippis!
Isot päivälliset luovat isot haasteet. Koska meille ei kaihdeta riskinottoa, alkuruoaksi tehtiin hauki-rapu – pihvejä, parsalla ja rapukastikkeella. Pääruuaksi hauduteltiin uunissa pitkään blondinaudan lapaa, Blonde d’Aquitaine –naudasta.
Vanha kaveriporukka ahtautui pikkuloppiaisena keittiöön ensin kokkaamaan yhdessä ja sitten syömään. Uusi keittiö veti lähes 20 kokkia kuorimaan, pilkkomaan, pursottamaan, hämmentämään ja hengaamaan viinilasi kädessä. Muodostimme kolme linjastoa: 3 raatoi kuorimassa rapuja, vaihteleva joukko perunateatterissa, loput kuorimassa kasviksia ja pilkkomassa niitä erilaisiin tarpeisiin. Kattila hoiti hauki-rapu –pihvien paistoasemaa, keitteli lihan kastiketta tiiviimmäksi ja Pata pyöritti muita valmisteluja. Kaakaopapu oli kaukaa viisaana koostanut jälkiruoan valmiiksi päivällä.
Hauki-rapu –pihvi, parsaa ja rapukastike
*****
Pitkään haudutettu pihvinaudan lapapaisti
Vihreitä papuja valkosipulilla
Salaattia
*****
Cantuccini –keksi, omenahilloa ja tiukka suklaakastike
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Ripaus tryffeliä 