Täydellistä grillattua mustekalaa ja grillattuja paprikaisia uusia perunoita

Tekee niin hyvää välillä poistua omalta mukavuusalueelta. Olen aina keittänyt mustekalani tietyllä tavalla. Olen vinkannut blogissakin konstit mureuttamiseen, dippausvideoineen kaikkineen. Sillä sipuli -blogissa oli kuitenkin uusi, mullistavan herkullinen konsti.

Halusin grillata mustekalaa koska mieleni teki hyvää Pinot Grisiä murhaavan viikon jälkeen. Aioin normaaliin tapaan keittää ja sitten grillata mustekalat. Onneksi vilkaisin verkkoon, löytyisikö hyviä ideoita. Giorgio Locatellin keittokirjasta poimitussa klassisessa italialaisohjeessa mustekala kypsennetään hauduttamalla omassa liemessään, keittämisen sijaan. Ei mitään kuparilantti- ja pullonkorkkikikkoja, dippaamisrituaaleja. Tietysti innostuin kokeilemaan. Sillä sipuleiden ohjeet ovat osoittautuneet aina päteviksi, niin tälläkin kertaa. Mustekalan koostumuksesta tuli luvatun pehmeän lihainen, maku oli täydellinen.

Advertisement

Mustekalasalaatti perunoilla ja vihreillä pavuilla

Pehmeästä, mehevästä mustekalasta, vihreistä pavuista ja perunoista syntyy ruokaisa salaatti. Jos mustekalan syöminen ei ole tuttua muualta kuin ravintolan frittirenkaista, on tämä salaatti helppo tutustumistapa kotoisien makujen kautta.

Campasimpukan loistavat kampasimpukat ja viinivinkki

Lomanaloituksen kunniaksi kaivoin pakastimesta alkupalaksi kampasimpukoita. Nimi on enne, sillä ihanasta Campasimpukka -blogista löysin niin maistuvan ja helpon tomaattisen paistettujen kampasimpukkaohjeen. Tuoreista superkirsikkatomaateista ja Pinot Gris -viinistä syntyi kampasimpukoille kevyen ihana ja ihanan kevyt kastike.

Tryffelikauden komea päätös: kampasimpukkaa tryffelillä

Kävimme kaveriporukalla kokeilemassa onneamme vieläkö tryffeleitä löytyisi. Koirat olivat hyvässä iskussa! Löysimme juuri sopivasti mausteita lohelle ja kampasimpukoille.

Kampasimpukat tryffelillä on tämän syksyn paras tryffeliherkku. Käytin sekä tryffelivoita että tuoretta tryffeliä, mutta jos sinulla ei satu olemaan molempia, saat maustettua herkän kampasimpukan jummalla kummalla. Raastettu tuore tamperelainen tryffeli kyllä kruunasi maut.

Luomukanankoipia, pekonia ja kantarelleja uunissa

Makea-arominen valkoviini nostaa luomukanan kantarelleilla uuteen ulottuvuuteen. Sienet, pekonin ja kana karamellisoituvat kastikkeessa umamiseksi herkullisuudeksi.

Kana ja pekonihan maistuvat uunissa paahdettuna myös herkkutattien kanssa, mutta kantarelleille holautin kunnolla valkkaria. Eikä vain mitä tahansa pullopohjaa, vaan hyvää alsacelaista Pinot Gris Reserveä.

Kuumaa ja nopeaa kalmaria grillissä

Mustekala pitää grillata kiihkeän nopeasti kuumilla hiilillä. Oleellista on myös kuivata kalmarit mahdollisimman hyvin, jotta saat mukavan ruskean pinnan ja maun. Se legendaarisen sitkeä, kumimainen mustekala syntyy, jos grillaat kosteita mustekaloja haalealla hiilloksella pitkään. Onneksi tilanteen voi vielä korjata.

Spaghetti con le cozze

Simpukkapasta oli teinin lapsuudenherkku. Pastaa syötiin noina vuosina niin usein, että sinisimpukoihin ehti jo kyllästyä. Mutta pidemmän tauon jälkeen klassikkopasta maistuikin aivan mahtavalta. Etenkin kun otin ohjeeseen uuden niksin suomalais-italialaisen parin Casa Rocchi –blogista.

Perheen alkuperäinen simpukkapastan ohje on peräisin Ihana Italian keittiö –keittokirjasta. Siinä kastike tehdään varsin simppelisti, valkosipulilla ja viinillä. Mieleni teki kuitenkin tehdä kunnon makupohja simpukoille varsiselleristä, porkkanasta ja sipulista.

Grillattu hummeri + tuplatasting: mikä viini ja mikä majo?

Suomeen saa enimmäkseen keitettyjä pakastettuja hummereita. Ne ovat vaan useimmiten olleet jo valmiiksi ylikeitettyjä eikä minkäänmoinen kypsennys ole jalostanut niitä, päinvastoin. Laajamittaisen kokemukseni mukaan. Kolmas kerta toden sanoo, uskoin ja laitoin hummerin grilliin. Minuutti grillissä antoi hummerille juuri sopivan hilloksen maun, etenkin sakset jalostuivat mahtaviksi.

Koska hummeri on harvoin tarjouksessa, ajattelin hoitaa kerralla sekä viini- että majoneesitastingin. Kumpi viini maistuu paremmalta, yhden palstan riesling vai pinot gris reserve? Majoneesi vai kermaviili-majoneesi?

Tiikeriravut yrttivoikastikkeessa

Tämä tiikerirapujen ohje on ranskalaisvivahteinen, ihan pelkästään sillä perusteella että oliiviöljyn sijaan paistamiseen käytetään runsaasti voita. Salvia, persilja ja valkosipuli maustavat voin ja voi ravut. Nopea ja herkullinen alkupala.

Tiikeriravut alkupalaksi kahdelle

• 6-8 jättirapua
• 20 g voita
• 1 valkosipulin kynsi
• 1 rkl persiljaa
• 2 salvian lehteä
• sormisuolaa pöytään

Yksinkertaisen herkullista vasikan potkaa

Vasikanpotkat köllivät pöydällä ja hirmuinen kiire. Potkia pitäisi kypsentää uunissä vähintään kaksi tuntia. Mitään ohjeita tässä ehdi etsimään, intuitiolla mennään. Paistoin pinnat kiinni, kaadoin makea-aromista valkoviiniä pataan ja heitin päälle vähän mausteita. 2,5 tunnin päästä söimme loistavan makuista vasikkaa.

Vinkkejä ja sydänsimpukoita valkoviinissä

Tämä ohje osallistuu ruokabloggaajien marraskuun haasteeseen, jonka aiheena on viini! Osallistujia on vain kaksi, joten kerrankin on 50-60 mahdollisuudet voittaa :D!! Käy äänestämässä Rokkaava kokki -blogin isännöimässä skabassa.

Merenelävät on niin harvinaista herkkua, että valmistan ne mielellään niin että niiden oma maku korostuu parhaiten. Paistoin sydänsimpukat pannulla oliiviöljyssä ja maustoin ne muutamalla kirsikkatomaatilla, valkosipulilla, salottisipulilla ja persiljalla. Kevyt ja makua korostava kastike syntyy valkoviinistä.

Jos et ole simpukoiden kanssa sinut, niin tässä pari vinkkiä. Jos keittelet simpukoita harva se viikko, voit skipata vinkkien yli suoraan ohjeeseen.

Grillattuja täplärapuja Välimeren tyyliin

Merroissa mönki mukavasti rapuja rapujuhlia varten. Tillivedessä keitetty rapu ei monen ravustusvuoden jälkeen enää nappaa, joten ravut pääsivät välimerelliseen marinadikylpyyn ennen grilliä. Marinadissa on reippaasti valkosipulia.

Seepiapasta

Ei ollut fusilleja, mutta urapintainen maccheroni al pettine toimii yhtä hyvin.

Tomaattinen mustekalapasta maistuu merelle ja tässä tapauksessa mukavasti grillatullekin, sillä seepiat piipahtivat ensin grillissä. Kilosta seepioita riitti hyvin myös makoisaan pastaan.

Seepia taipuu pastan kastikkeeksi siinä missä kalmarikin. Toki tuoreitakin voi käyttää, jos sellaisia saa käsiinsä. Me suuntaammekin pian tuoreiden äyriäisten toivossa Adrianmeren rannikolle.

Grillattu pikkuseepia

Pakastealtaassa on pikkuruisia seepioita, ihan selvästi haluavat meidän grilliin. Seepioiden grillaamisesta ei ollut aiempaan kokemusta, mutta Eclectic-Domestic –blogi vakuutti että ne käyttäytyvät kiltisti grillissä. Tuleva Marchen loma johdatti maustamaan seepiat italialaiseen tyyliin, mutta kokeilimme sitruunan ja appelsiini kuorta mukaan vaihteen vuoksi. Toimiva yhdistelmä!

Äyriäisbileet

Ihme, että kaverit vielä tulevat meille syömään, niin koviin hommiin he joutuvat keittiössä aina ennen kuin saavat syödäkseen.

Uutta vuotta otettiin vastaan äyriäisteemalla. Mitä tehdä kahdella kilolla kalamareja ja kilolla jättiravun pyrstöjä? Rapupastaa, mustekalarenkaita? Erilaisten ajatuskieppien kautta päätimme, että mustekalan lonkerot uppopaistetaan, rapuset marinoidaan ja paistetaan toiseksi alkuruoaksi ja lopuista mustekaloista tehdään chilistä pastakastiketta. Paria salaattia oheen suuta raikastamaan ja mahdollista poltetta helpottamaan.

Kuohuviinilasi käteen ja koko joukko kokkaamaan. Uuteen keittiöön mahtuu hyvinkin kahdeksan kokkia hyörimään. Mustekalan perkauspiste, kalamarin pilkkomispiste ja uppopaistopiste. Salaattipiste ja hengailupiste.

Ruokajärjestys rakentui siten, että alkuvalmistelujen jälkeen vieraat pääsivät istumaan rauhassa pöydän ääressä, eikä itsekään tarvitse pitää mielessä monimutkaisia reseptejä pitkin iltaa. Ensin pastakastike tulille. Se sai  muhia rauhassa melkein tunnin.

Partaveitsisimpukat yrttivoissa

Huuhtaise simpukat kylmässä vedessä ennen paistamista.

Partaveitsisimpukoita ei ihan joka päivä kauppahallista löydä. Kun näet tuoreita partaveitsisimpukoita, tartu tilaisuuteen! Ne ovat ihanan maukkaita ja kauniita. Yrttivoi maustaa simpukat ja merellinen kastike on niin herkullista, että tarvitset leipäpaloja saadaksesi kaavittua kaiken kastikkeen suuhun.

Alsacessa tasting on helppoa, valinta vaikeaa

Alsacen viinilaakso koostuu pittoreskien viinikylien helminauhasta Reinjoen ja Vogeesien kukkuloiden välissä. Viinitalojen tarjonta tuntui välillä ylitsepursuavalta, mutta onneksi olimme tehneet kotiläksyjä ja lähdemateriaali oli mukana. Hyviä viinejä on moneen makuun. Kyse onkin siitä miten löydät hämmentävän laajan tarjonnan joukosta omat mieliviinit kotiin vietäväksi?

Lyhyellä, parin viikon lomalla ei kovin kattavaa vertailua parhaista viinitaloista voi tehdä, eikä meillä amatööreillä moiseen olisi kykyjäkään. Nostan tässä esille muutaman viinitalon, joiden viinit osuivat kohdalle ja joista pidimme.

Suutuntuman alueen monipuolisuuteen saa käymällä Alkosta tutun tuottajan cavessa ja vertailemalla viinejä muihin. Itse kokeilimme Dopff & Irionia Riquewihrissä. Viinit olivat varsin keskinkertaisia, eikä hintakaan ollut muihin verrattuna hyvä.

Rapu se tykkää valkosipulista ja persiljasta!

Halkaistut ravut maustetaan ja grillataan uunissa.

Suomalaisia rapuja voi käyttää mainiosti välimerelliseen tyyliin. Uskallanpa jopa sanoa, että perinteisiin tillirapuihin kyllästyneet innostuvat ravuista uudelleen näin! Sitä paitsi askartelu rapusten kanssa on puolta helpompaa, koska halkaistujen rapujen makuun pääsee suoraan käsiksi. Rapuveitsille jää kyllä vielä puuhaa saksien kanssa.

Tuoretta kuoretta

Kuore tai norssi toiselta nimeltään on lohensukuinen pikkukala. Kuoretta on vierastettu sen oudon tuoksun takia. Oikeastaan kuore ei tuoksu kalalle, vaan tuoreelle kurkulle. Ehkä outous tulee siitä.  Kaupoista sitä on turha kysyä. Muutaman kerran olen Tampereen kauppahallissa sattunut näkemään ja heti ostanut. Ensimmäisellä kerralla maksoi markan kilo, toisella kerralla euron, eli kyllä senkin rahallinen arvo oli noussut.

Kuoreita nousee säännöllisesti verkoilta, etenkin talvella. Pakkohan niille on reseptejä hakea tai keksiä.

Monet kalat ovat loistavia aivan tuoreeltaan syötyinä, ilman kypsennystä. Pentti Linkola kertoi 80-vuotishaastattelussa Ylelle nauttivansa kuoreet suoraan verkosta välipalaksi. Tässä on vähän jalostetumpi versio. Kypsennys tapahtuu sitruunahapolla.

Kuoreet fileoidaan terävällä veitsellä, poistetaan kylkiruodot, mutta nahka voidaan hyvin jättää. Fileet asetetaan laakeaan astiaan ja päälle puristetaan tuoretta sitruunamehua, maustetaan suolalla ja mustapippurilla. Vähän vuodenajan tai jääkaapin tilanteen mukaan tarvitaan jotakin vihreää: ruohosipuli, rucola tai persilja toimivat hyvin. Tai jos pitää korianterista, se tuo vahvempia sävyjä.