Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.


2 kommenttia

Rapeita ankankoipia kasvispedillä

ankankoivet-pata

Laita ankankoivet kypsymään kasvispedille, saat tehtyä yhdessä padassa samalla rapeat koivet ja herkullisessa ankanrasvassa kypsyneet kasvikset. Saat samalla nyt (yhä?) niin muodikkaita ankanrasvalla maustettuja perunoita. Lue loppuun

Mainokset


4 kommenttia

Etkoille Kööpehaminaan? Kyllä!

save-water

Le Petit –bistron löytäminen Kööpenhaminan kauppahallissa Nørreportissa oli sattumaa. Ostoskatujen möyhentämänä ja janoisena oikaisin kauppahallin läpi majapaikkaan. Pöhinä Le Petitin ympärillä houkutteli lasilliselle ja millaiselle! Californialaista pinot noiria – uskomattoman hyvää. Juuri sitä Sideways –viiniä. Nyt viimeistään vanhan maailman ystävän on uskottava, että jenkit osaavat tehdä hyvää viiniä.pinot1

Hartley Ostini Hiching Post Hometown 2010  on kauniin konsentroitunutta, kuulasta ja hapokasta pinot noiria, juuri sellaista mistä pidän. Mukana on myös marjaisuutta, joka tekee lasillisesta helposti lähestyttävää.

Erinomainen lauantai-illan etkopaikka. Melkoinen funkybiitti soi ja luo yllättävän intiimin tunnelman keskelle kauppahallia. Baari on tungokseen asti täynnä.

Vieressä tiskillä lasillisella seisoskeleva herrasmies osoittautuu bistron toisen omistajaksi, Ole Mejlby Jørgenseniksi.  Toinen omistaja Sylvain Codron hyörii ja tanssahtelee tiskin keskellä minimaalisessa keittiössä kolmen muun kokin/tarjoilijan kanssa. Tarjolla on ilmakuivattua kinkkua ja muuta viinin kanssa naposteltavaa.

Ole on pitänyt aiemmin ravintolaa tanskalaisella Bornholmin lomasaarella. Kaupungin ravintolascenen tunteva Ole hyväksyy seuraavan päivän lounasravintolani, mutta varauksella. ”Pidän heidän ruoastaan, mutta en ymmärrä viinilinjaa”. Erinomaisen pinot noirin valinneen miehen suusta tullut arvio saa jännittämään, mitä Manfred´s & Vin oikein tarjoaa. Ravintoloista ja viineistä jutustelun lomassa maistuu toinenkin lasillinen Kalifornian pinot noiria.

Kööpenhamista lisää:
  Mukava ja maistuva Manfred´s & Vin
– Geist, jännän äärellä
Layover Copenhagen: kulinaarikaupunki
– Sushi Lovers, Kööpenhamina

 


8 kommenttia

Neljän pippurin grillattu kevätkananpoika

Kevätkananpojan grillaus onnistuu kakluunissakin.

Kevätkananpojan grillaus onnistuu kakluunissakin.

Meillä grillataan kesät talvet, ainakin kevätkananpoikaa. Pippureiden ja chilin potku kesyyntyy grillissä. Varaa paljon servettejä sormien ja suunpielten pyyhkimiseen!

Vuosia sitten Garda-järvellä pitkän italialaisen päivällisen pääruuaksi tuotiin pannulla kokonaisena paahdettu pieni kana. Maku on jäänyt pysyvästi soimaan suussa.

Kevätkananpoika grillataan yleensä hiilloksella, kesällä ulkona ja talvella kakluunissa. Kakluuni tuo kyllä mukaan myös uuniefektin, jolloin kana hautuu tasaisemmin eikä paahdu yhtä rapeaksi. Grillaaminen onnistuu uunissakin grillivastuksen alla, mutta mausta jää puuttumaan jotain oleellista eli hiilloksen maku.

Lue loppuun


Jätä kommentti

Ankanrintaa viikunakastikkeella

ankkaa

Rapea pinta, juuri sopivan punaiseksi paistettu ankanliha, kuivattujen viikunoiden, hunajan ja balsamicon ryydittämä kastike. Yksi herkullisimmista ja herkimmistä resepteistä kotikeittiössä.

Ankan fileessä tärkeintä on oikea kypsyys. Ravintoloista saa luvattoman usein läpikypsää ja sitkeää ankanrintaa. Isoin pettymys saralla on joissain piireissä Tampereen parhaana ravintolana pidetty Salud, jonka ankanrinta muistutti harmahtavaa kengänpohjaa. Silloisen seurueen koostumus pidätteli palauttamasta annosta keittiöön.  

Meillä käytetään useimmin Stockmannin ransalaista ankanfilettä (n. 400 g/kpl), jossa kypsymisen tavat tunnemme. Jos käytät pienempää suomalaista ankanfilettä paistoaikaa täytyy vähentää ainakin viidellä minuutilla.

Ankanrintaa kolmelle

  • 2 ankan rintafilettä leikkaus
  • 6 kuivattua viikunaa
  • 1 tl voita
  • vettä
  • 1+ 1 tl hunajaa
  • 2 rlk balsamicoa
  • suolaa
  • pippuria

Lue loppuun


Jätä kommentti

Helmikana, joulupöydän kaunotar

Helmikanan kaverina herkkutattirisottoa ja tryffelijuureksia. Kauniin ruskean pinnan file saa tryffelivoissa paistamalla.

Helmikanan kaverina herkkutattirisottoa ja tryffelijuureksia. Kauniin ruskean pinnan file saa tryffelivoissa paistamalla.

Helmikana on oma rotunsa ja makunsa puolesta kaunotar. Lihassa on pieni riistainen vivahde, vaikka tarhattu onkin. Helmikanan rinta siipiluulla on suosikkimme tryffelinkantajista ja siksi valtaa paikkansa jouluherkkuna.

Helmikana ruskistetaan pannulla tryffelivoissa ja lopuksi päälle höylätään muutama tryffelilastu – jos on tuoreen tryffelin aika. Joulua varten on pakastimessa odottamassa tryffelivoilastuja.

Lue loppuun