Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.


2 kommenttia

Hasselbackatut tryffeliset punajuuret

Tänä syksynä juuri punajuuri ollut suuri suosikkini. Olen paahtanut sitä kokonaisena ja maustanut vuohenjuustolla, olen tehnyt pyreetä ja maustanut speltin keitinvettä. Jouluna punajuurta on varmasti pöydässä jossain muodossa.

Hannan Sopassa oli maustettu punajuuria tryffeliöljyllä. Miten hyvä idea! Kotitekoinen tryffeliöljykin oli ehtinyt tekeytyä sopivasti.

Halusin myös kokeilla miten hasselbackaus toimisi punajuurelle. Myskikurpitsan kanssa se on mainio tekniikka uittaa makuja kasvikseen.

Tein tryffelipunajuuria kahdella eri tapaa. Ensimmäisellä kertaa maustoin ne pelkällä tryffeliöljyllä. Toisella kertaa viipaloin siivujen väliin myös tuoretta tryffeliä. Molemmat olivat ihanaa herkkua! Kotimainen tryffeli sopii punajuureen niin hyvin.

Kotimaisesta tryffelistä itse tehdyällä tryffeliöljyllä maustettu oli hienostuneen makuista. Tuore tryffeli tryffeliöljyn lisäksi toi punajuurelle tietysti vahvemman maun ja hieman maanläheisemmät maut nousivat punajuuresta esiin. Lue loppuun

Mainokset


Jätä kommentti

Ankanfile, punajuuri, balsamico, speltti, Matua Pinot Noir

Miten ideat ruoan ja viinin yhdistelmistä syntyvät? Kotikokin inspiraatio löytyy aiemmista kokemuksista, makuyhdistelmistä, ravintoloista ja keittokirjoista. Netistä tietysti, aina vain enemmän. Kokemukset (ja kommellukset) tiivistyvät uusiksi ideoiksi.

Tällä kertaa prosessi meni niin, että tipattoman kuukauden jälkeen mietin mitä viini-ruoka -yhdistelmää tekisi mieli nautiskella. Punajuuren, vuohenjuuston ja Matuan Pinot Noirin yhdistelmä alkoi soimaan suussa. Pyörittelin mielessäni myös ideaa punajuuren ja ankan yhdistämisestä.

En kuitenkaan uskonut, että vuohenjuusto sopii ankanfileelle. Lisäksi ankan rasva tarvitsee vankkaa hapokasta vastinetta, kuten viikunakastikkeessa. Mutta entä balsamicolla maustettu punajuuripyree, toimisiko se? Tai jos tekisin spelttipuuroa punajuurella. Mutta balsamicoa spelttirisottoon?

Ajatus jalostui. Päätin tehdä ankanfileen kaveriksi balsamicolla höystettyä punajuuripyrettä ja keittää speltin punajuurien keitinvedessä. Ja paahtaa sipulia uunissa. Rapea, hieman makeutunut sipuli osoittautuikin välttämättömäksi lisukkeeksi.

Matua suorastaan rakasti punajuurta. Pinot noir kantaa yleensä hyvin hapokkaitakin ruokia, joten se pärjäsi balsamicolle komeasti. Ankkakin on sen kanssa parhaita kavereita. Lue loppuun


2 kommenttia

Uunissa kuorineen paahdetut punajuuret vuohenjuustolla

Eikös sellaiset ruoat olekin parasta, jotka melkein laittavat itse itsensä? Etenkin lisukkeet, jolloin voit keskittyä pääruoan laittamiseen.

Kun raaka-aineet ovat parhaita, tulee ruuasta hyvää helpollakin. Ostin Rekosta luomupunajuuria. Ne ovat niin huippuja, että ne voi syödä kuorineen päivineen, kun ne vaan kypsentää uunissa pitkään. Voit myös tehdä punajuuret etukäteen ja vain lämmittää hetken ennen tarjoilua. Lue loppuun


Jätä kommentti

Ihanan raikas veriappelsiini-juuressalaatti

veriapplesiinit-kokonainen-kuorittu

Voivottelin somessa salaatinkaipuuta ja talvisten salaattiainesten kelmeyttä. Sylvi-lehden toimittaja ja armoitettu puutarhuri  Ville kehotti tekemään juuressalaatin. Niinpä tietysti, itsestäänselvyys, joka oli päässyt minulta unohtumaan. Hesarin Kielenvievää -blogissa yhdistettiin porkkanasalaattiin vielä veriappelsiinia. Salaatin kuvakin oli niin kaunis, että sitä oli pakko tehdä heti tuoreeltaan.

Tein hieman säätöjä ohjeeseen ja unohdin nälissäni marinoidut sipulit jääkaappiin. Onneksi, sillä niistä tuli kovin makeita minun makuuni. Jos sinulle maistuu makeutetut punasipuleista, tee toki niitä. Jätin myös ohjeen hunajan pois juureksista, koska siinä kohtaa hokasin, etten tykkäisi niin makeista uunijuureksista salaatissa. Hunaja toki sopii lisukejuureksiin, etenkin tryffelihunaja.

Lisäsin ohjeeseen punajuuria ja palsternakkaa, sillä tarvitsin uunijuureksia illallisen lisukkeeksi. Maistelin oikein mikä juureksista maistuu parhaalle veriappelsiinin kanssa ja väittäisin että punajuuri. Ehkäpä ensi kerralla pelkkää punajuurta ja veriappelsiinia salaattiin? Lue loppuun


4 kommenttia

Spelttipuuro punajuurella Pork and moren tapaan

spelttipuuro

Söin aivan mahtavaa punajuurella maustettua spelttipuuroa, kuten sitä Pork and moressa kutsutaan. Mahtavan väristä risottomaista maukasta spelttiä. Tietysti kysyin kuinka se on tehty. Tarjoilija ja kokki juttelevat hetken.. ja toisen. Ja sitten sainkin käsin kirjoitetun ohjeen!

Olin ihan täpinöissäni! Suosikkiravintolani ja suoraan kokilta saatu puuro-ohje. Marssin siitä suoraan spelttikauppaan.

Pikaisesti kirjoitettu ohje oli suuntaa-antava, mutta pääsin näillä mittasuhteilla mielestäni varsin lähelle oikeaa makua. Berthan ja Porkin pojat voivat oikaista, jos olen tulkinnut ohjeen jotenkin vinoon. Lue loppuun


2 kommenttia

Lämmin juhlava salaatti punajuurilla

punajuurisalaatti1

Meheväksi paahdettuja punajuuria ja keltajuuria, salaattia ja fetaa.

Sain inspiraation juurevaan salaattiin Australian Master Chef All Stars –ohjelmasta. Kilpailijalla loppui aika fiinimmän toteutuksen suhteen, joten hän heitti vain viinisuolaheinät ja punajuuret keskenään lautaselle ja keskittyi muihin kiireisiin.

Uunissa paahdetut punajuurien ja viinisuolaheinän värit sopivat niin kauniisti yhteen, että inspiraatio alkoi itää. Salaatista syntyi maistuva, raikas ja juureva salaatti juhlavien ruokien oheen. Keltajuuri tuo lisää iloista väriä salaattiin ja hyvä feta sopii aina yksiin punajuurten kanssa. Lue loppuun


4 kommenttia

Haltioituneita punajuuria Inezistä

punajuuri-turkkilainen-t

Olen haltioitunut varas. Kävin syömässä todella erinomaisen lounaan Inezissä. 10 eurolla sai valikoida loistavasta maurilaisesta salaattipöydästä herkkuja sekä lautasellisen keittoa. Salaattipöydän antimet olivat jopa niin hyviä, että keitolle ei jäänyt henkistä tilaa. Vankasti kasvispainotteisen noutopöydän osaset olivat hienovaraisen herkullisia, mutta kaksi osasta nousi yli muiden. Hummus on taivaallista. Punajuuri ja sen kastike oli hurmoksellisen hyvää, silläkin uhalla että nyt ylisanat lähtevät lapasesta.

Punajuurien kastikkeena oli turkkilaistyylistä jugurttia, joka oli maistettu kevyesti kaardemummalla. Minulle uusi ja ihmeen herkullinen yhdistelmä.

Hummusta en ole vielä ehtinyt testaamaan, mutta punajuuriohjeen varkaalle kävi ohraisesti. Punajuuret olivat jo uunissa kun vetäisin maustelaatikon auki. Kaardemumma oli loppu. Eihän se koskaan lopu, eihän sitä juuri koskaan kulu! Ottaisin kyllä heti käyttöön semmoisen appsin, joka tietää mitä mun keittiössä on, paljonko sitä on ja kertoo mulle kaupassa mitä pitää ostaa. Vink, vink sovelluskehittäjät! Lue loppuun