Täplärapu
Perinteinen suomalainen ja skandinaavialainen tapa keittää ravut ei vaadi muuta kuin rohkeutta tiputtaa elävä rapu kiehuvaan veteen. Rapu kuolee välittömästi.
Jos et halua keitetyn ravun makua, voit myös halkaista ravun ja jatkojalostaa sen mieleiseksi. Tapa on yksinkertainen, mutta vaatii tietysti päättäväisyyttä. Näin pääset maustamaan pyrstön näppärästi ja joko paahtamaan sen uunissa, grillissä tai pannulla, vaikka tähän tyyliin:
Siis a i v a n t a j u t t o m a n hyviä rapuja. Varoitus: cajuntyyliin tehdyt ravut ja liemi addiktoivat vaarallisesti. Tulista, mutta tulisuus kerrostuu juuri sopivasti. Ja kerrankin myös sakset maustuivat kunnolla.
Myös tomaattinen ja sellerinen liemi on järjettömän hyvää. Varaa reilusti hyvää leipää, että saat kaavittua liemen viimeiseen tippaan asti suuhusi. Liemessä on umamia, täyteläisyyttä, yrttisyyttä, tulisuutta, makeutta ja vaikka mitä.
Merroissa mönki mukavasti rapuja rapujuhlia varten. Tillivedessä keitetty rapu ei monen ravustusvuoden jälkeen enää nappaa, joten ravut pääsivät välimerelliseen marinadikylpyyn ennen grilliä. Marinadissa on reippaasti valkosipulia. Lue loppuun
Rapusaalis ei aina ole suuri, mutta muutamasta ravusta syntyy raikas salaatti valkoisen persikan keralla. Täplärapujen sijaan voit tietysti käyttää katkarapuja ja tiikerirapuja.
Sitruksinen kastike rakentuu puolikkaan appelsiinin kuoresta ja mehusta, lorauksesta sitruunan mehua ja oliiviöljyä. Tämä salaatti on sopiva kahdelle lounaaksi.
Huuhtaise salaatit ja kuivaa ne vaikka pyyhekikalla: salaatti keittiöpyyhkeen keskelle, kulmista kiinni ja muutama reipas pyöräytys. Huuhtele appelsiiniä kuuman veden alla ennen kuoren raastamista, etenkin ellei se ole luomuappelsiini. Raasta puolet kuoresta, pelkkä oranssi pinta, valkoinen osuus on kitkerää. Halkaisen appelsiini ja purista puolikkaan appelsiinin mehu kuppiin. Järjestys kannattaa ollaa tämä, sillä halkaistun appelsiinin raastaminen on muuten sotkuista hommaa – been there, done that! Lue loppuun
Halkaistut ravut maustetaan ja grillataan uunissa.
Suomalaisia rapuja voi käyttää mainiosti välimerelliseen tyyliin. Uskallanpa jopa sanoa, että perinteisiin tillirapuihin kyllästyneet innostuvat ravuista uudelleen näin! Sitä paitsi askartelu rapusten kanssa on puolta helpompaa, koska halkaistujen rapujen makuun pääsee suoraan käsiksi. Rapuveitsille jää kyllä vielä puuhaa saksien kanssa. Lue loppuun
Kiihkeä kokoamisvaihe: hauki-rapu –pihvi lämmitetylle lautaselle, kastiketta, parsat ristiin ja tillitupsu päälle. Lautaset pöytään ja kippis!
Isot päivälliset luovat isot haasteet. Koska meille ei kaihdeta riskinottoa, alkuruoaksi tehtiin hauki-rapu – pihvejä, parsalla ja rapukastikkeella. Pääruuaksi hauduteltiin uunissa pitkään blondinaudan lapaa, Blonde d’Aquitaine –naudasta.
Vanha kaveriporukka ahtautui pikkuloppiaisena keittiöön ensin kokkaamaan yhdessä ja sitten syömään. Uusi keittiö veti lähes 20 kokkia kuorimaan, pilkkomaan, pursottamaan, hämmentämään ja hengaamaan viinilasi kädessä. Muodostimme kolme linjastoa: 3 raatoi kuorimassa rapuja, vaihteleva joukko perunateatterissa, loput kuorimassa kasviksia ja pilkkomassa niitä erilaisiin tarpeisiin. Kattila hoiti hauki-rapu –pihvien paistoasemaa, keitteli lihan kastiketta tiiviimmäksi ja Pata pyöritti muita valmisteluja. Kaakaopapu oli kaukaa viisaana koostanut jälkiruoan valmiiksi päivällä.
Hauki-rapu –pihvi, parsaa ja rapukastike
*****
Pitkään haudutettu pihvinaudan lapapaisti
Vihreitä papuja valkosipulilla
Salaattia
*****
Cantuccini –keksi, omenahilloa ja tiukka suklaakastike
Takaoven haarukka ohjaa etuovelle.
Kävimme aikoinaan häämatkalla Malcesinessa ja ihastuimme Vecchia Malcesine –nimiseen ravintolaan. Huolellista, varmaa ja nautittavaa ruokaa. Minulle erityisesti jäi mieleen 12 vuoden takaa gorgonzola dolcesta tehty jäätelö. Ravintossa piti käydä toisenkin kerran samalla reissulla, mutta se oli täyteen buukattu. Muutaman vuoden kuluttua toinen yritys risteillen Gardajärven toiselta puolen, mutta päivä oli väärä, sattui ravintolan virallinen ja italialaisen käytännön mukaan pakollinen vapaapäivä. Sittemmin näitä on niin paljon helpompi tarkistaa netistä…
Ensimmäiseen reissuun Malcesineen voi myös merkata vakavamman viiniharrastuksen alkupisteen. Vecchia Malcesinen ravintoloitsijaperheellä on vanhassa kaupungissa Enoteca Hippopotamus. Isäntä esitteli meille viinejä, availi pulloja ja kertoi innoissaan rypäleistä, tuottajista ja viinin yhdistämisestä ruokaan. Ostimme pullon tai pari ja lähdimme siinä harhaluulossa, että kaikki enotecat toimivat samalla. Avataan asiakasta kiinnostava pullo -periaatteella. Ei tosiaankaan.
Vecchia Malcesine on vuosien aikana huomattu ja meritoitunut yhdellä Michelin -tähdellä. Olisi hienoa sanoa, että tiesimme tämän jo silloin vuosia sitten, muttei nyt sentään. Tämä nyt kuitenkin on ensimmäinen Michelin -tähtiravintola, jossa olemme käyneet.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.
Ripaus tryffeliä 