Viikunapiirakka

Rakastan viikunoita ja viikunasesongin aikana niitä on syötävä paljon ja monella tapaa. Kokeilin tehdä makean suolaista, juustoista viikunapiirakkaa. Mietojen, kermaisten makujen ystävälle tämä piirakka on varmasti herkullista. Minä jäin kaipaamaan pikkusen enemmän boostia makuihin, joten ensi kerralla laitan vähän kaikkea enemmän, niin viikunoita ja kuin mausteitakin. Tykkäsin kuitenkin valmiin juustokerman makean vivahteisesta mausta, vaikka etukäteen suhtauduin aitojen makujen ystävänä hieman epäillen.

Laiskana leipurina käytin kaupan valmista suolaiseen leivontaan tehtyä pakastetaikinaa.

Advertisement

Viikunoita, chevreä, pinjansiemeniä ja Matuaa lasissa

Tämä on ihanan helppo, nopea ja herkullinen ohje. Muuta haastavaa ohjeessa ei ole kuin pinjansiemenien paahtaminen pannulla. Sekin on helppoa kun et päästä huomiota herpaantumaan. Löysin myös loistavan viinin tälle alkupalalle.

Alkupala kahdelle

• 2-3 kypsää viikunaa
• 50 g chevreä
• 2 rkl (vajaa) pinjansiemeniä

Kuumenna paistinpannu kuumaksi ja kaada pinjansiemenet pannuun. Heiluta pannua välillä. Kun siemenet ovat saaneet ruskeaa pintaa ja ilmassa alkaa leijua ihana paahtuneen pinjansiemenen tuoksu, kaada pinjat pois pannusta. Järeä valurautapannu pysyy kuumana pitkään, joten sellaiselle ei kannata siemeniä unohtaa jäähtymään. Pannun kuumentaminen ennen pinjansiementen lisäämistä on minusta parempi tapa kuin laittaa siemenet kylmälle pannulle. Minulla ainakin huomio ehtii herpaantua kuumenemista odottaessa ja sitten käy käry.

Pilko viikunat pitkittäin renkaiksi. Laita ne alkupalalautasille, murenna cherve päälle ja ripottele pinjansiemenet.

Nauti Matuan Pinot Noirin kanssa. Ostin tätä uusiseelantilaista Marlboroughin alueen Pinot Noiria, koska se sopii mainiosti punajuuren kanssa. Ostin chevrenkin punajuuria varten, mutta onneksi siitä riittiä kokeiltavaksi myös viikunoille. Oi mikä sinfonia soi suussa! Lämmin suositus.

Ohje on bongattu The Spruce -sivustolta.

Tiedätkö miten valita hyvän viikunan kaupassa? Minä kopeloin aina perusteellisesti (mutta varovaisesti) kunnes löydän hyvältä kädessä ja silmässä tuntuvat viikunat. Tarkempia ohjeita löytyy toissapäiväisestä viikunaohjeesta. Nyt on sesonki!

Viikunoita twistillä

Oi, jos joskus voisi asua viikunapuun alla.

Viikunoiden sesonki on nyt! Olen syönyt niitä posket pullollaan ja aloin jo kaivata vaihtelua vanhoihin resepteihin. Sehän löytyi lähempää kuin uskoinkaan.  Omaan rakkaaseen italoklassikkoon, viikunoihin parmankinkulla, oli Sillä Sipulit -blogissa jo tovi sitten tehty pientä twistiä.

Crostini viikunoista, vuohenjuustosta ja Ilmosta

Tuoreet viikunat ja ilmakuivattu kinkku on kesäisten alkupalojen suosikki. Viikunoiden paras sesonki kuitenkin osuu Suomessa viileämmälle keleille. Kauniita viikunoita tuoksutellessa kaipasinkin lämmintä antipastia. Tytär bongasi Tumblrista herkullisen näköisen kuvan ja ihanaa paistettu viikuna leivällä onkin!

Ohje onkin kiva twistiversio klassiseen parmankinkku-mozzarella –crostinista. Karamellisoitu sipuli ja vuohenjuusto antavat hienoa vastapainoa ilmakuivatulle kinkulle ja makeille viikunoille.

Ankanrintaa viikunakastikkeella

Rapea pinta, juuri sopivan punaiseksi paistettu ankanliha, kuivattujen viikunoiden, hunajan ja balsamicon ryydittämä kastike. Yksi herkullisimmista ja herkimmistä resepteistä kotikeittiössä.

Ankan fileessä tärkeintä on oikea kypsyys. Ravintoloista saa luvattoman usein läpikypsää ja sitkeää ankanrintaa. Isoin pettymys saralla on joissain piireissä Tampereen parhaana ravintolana pidetty Salud, jonka ankanrinta muistutti harmahtavaa kengänpohjaa. Silloisen seurueen koostumus pidätteli palauttamasta annosta keittiöön.  

Meillä käytetään useimmin Stockmannin ransalaista ankanfilettä (n. 400 g/kpl), jossa kypsymisen tavat tunnemme. Jos käytät pienempää suomalaista ankanfilettä paistoaikaa täytyy vähentää ainakin viidellä minuutilla.

Ankanrintaa kolmelle

• 2 ankan rintafilettä
• 6 kuivattua viikunaa
• 1 tl voita
• vettä
• 1+ 1 tl hunajaa
• 2 rlk balsamicoa
• suolaa
• pippuria

Rakkaudesta viikunoihin ja parman kinkkuun

Joskus elämässä on päästävä asumaan viikunapuun alle. Sitä odotellessa on nautittava ihania viikunoita kaupan tarjonnan ehdoilla. Tässä helpossa ohjeessa vaikeinta on löytää sopivan kypsiä viikunoita (ja kukkaron kestävällä hinnalla).

En osaa haistamalla päätellä milloin viikuna on kypsä, mutta hellävarainen nyrkkituntuma on aika hyvä tapa päätellä kypsyyttä. Kypsä viikuna on painava ja raaka kevyt. Eri puolilla maailmaa kasvavat viikunat ovat vielä vähän eri sävyisiä, joten vihreän ja punaisen värin suhde kuoressa ei anna kypsyydestä varmaa vihjettä.

Kovin kolhuista hedelmää ei kannata ostaa, koska herkkä viikuna pilaantuu kolhujen kohdalta helposti. Viikunoita voi kypsyttää huoneenlämmössä (ota pois muovipussista!), mutta tarkkana kannattaa olla, ettei käy ohraisesti. Jääkaapissa viikunat säilyvät kypsymättä muutaman päivän, jos niitä säilyttää kasvisosastossa.

Tässä erässä kaikki viikunat olivat sopivan painavia, mutta hedelmiä pilkkoessa paljastuikin ikävä yllätys: 2 viikunaa oli jo sisältä pilaantuneita. Kurjaa, etenkin kun kilohinta huitelee tässä vaiheessa vuotta jo 16 euron tietämillä.

Maailman helpoin viikunaresepti

• 6 viikunaa
• 8 viipaletta parman kinkkua
• mustapippuria

Viikunat pilkotaan kuuteen osaan ja mustapippuria rouhaistaan myllystä sopiva määrä, ei paljoa. Parman kinkut kääräistään taitehikkaasti viikunoiden päälle – riippuu omasta taiteellisesta silmästä tykkääkö mytyistä, ruusukkeista vai viikunoiden päällä aaltoilevista viipaleista. Nautitaan alkupalana, suurella mielihalulla. Siitä sopiva alkuruoka, että se mukautuu aika kiltisti pääruoan viinivaihtoehdon mukaan.