Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.

Yrttinen peuran ulkofile [paras]

13 kommenttia

peuranulkofile

Tähän aikaa vuodesta tekee mieli kaikkea vihreää, olkoonkin vaikka tuoreita yrttejä peuran ulkofileen mausteena. Yrteissä kylpenyt peuran ulkofile on ihan parasta lihaa. [Taas vaihteeksi väitän näin. Se minkä aineksen ihminen on viimeksi kesyttänyt, minkä kanssa hän viimeksi onnistunut, on hänelle parasta, sillä hetkellä.]

Marinoin lihan yrttikylvyssä, paistoin voissa, kypsensin loppuun uunissa. Pihvistä tuli mehevän punaista. Mureaa ja pehmeää kuin vaan parhaan pihvin kuuluukin olla.

Peuran ulkofile kahdelle

  • 400 g ulkofilettä
  • voita paistamiseen (käytin tryffelivoita)

 Yrttimarinadi

  • 1 rkl oliiviöjyä
  • 1 iso oksa tuoretta timjamia
  • 2 oksaa tuoretta rosmariinia
  • mustapippuria
  • sormisuolaa

Valkoviinikastike

  • paistoliemi
  • 1,5 dl valkoviiniä
  • 1 pieni oksa tuoretta timjamia
  • 1 pieni oksa tuoretta rosmariinia
  • ½ tl punaviinietikkaa
  • sormisuolaa

peuranulkofile1

Poista fileestä kalvot. [jos tiedät hyvän tekniikan, linkkaa kommenttikenttää video tms. Tässä kohtaa tunsin taas jälleen niin amatöörikokiksi]

Pilko yrtit ja sekoita ne oliiviöljyyn. Rouhaise mustapippuria päälle ja sekoita. Hiero marinadi lihan pintaan. Suolaa liha vasta pannulla.

Marinoi lihaa jääkaapissa muutama tunti. Ota pihvi huoneenlämpöön tuntia ennen paistamista.

Kuumenna hyvällä kovaa lämpöä kestävällä pannulla voi kuumaksi. Ruskista reippaalla lämmöllä kumpikin puoli lihasta. Ripauta sormisuolaa. Nosta pihvi pihdeillä pystyyn ja kääntele reunat ruskeaksi tai kaavi kuumaa voita lihan reunoille, jotta nekin pinnat ruskistuvat ja saavat makua.

Nosta liha uunivuokaan ja laita paistimittari paksuimmalle kohdalle filettä. Me halusimme punaista pihviä, joten paistoin lihaa 200 asteessa kunnes lihamittari näytti 56 astetta. Jos haluat hieman kypsempää, mutta punaista odota 58 asteeseen.

Tee paistinpannulla valkoviinikastike sillä välin kun pihvi on uunissa. Kaada pannulle valkoviiniä ja kaavi tarmolla pannulta kaikki maut mukaan kastikkeeseen. Mausta kastike oksalla timjamia ja rosmariiniä. Anna porista hetki. Maista ja mausta lisää tarpeen mukaan, rouhaise hieman mustapippuria ja hippunen sormisuolaa jos kastike kaipaa makua redusoiduttuaan. Lisäsin hieman happoa vielä punaviinietikasta, koska kastike tuntui sitä kaipaavan voin vastapainoksi.

Kun uunin häly soi, ota file pannulta ja laita se folioon lepäämään 10-15 minuutiksi. Jos uunipannulla on lihasta irronnutta nestettä, kaada ne mukaan kastikkeeseen. Jos lihasta irtoaa nestettä sen vetäytyessä, kaada se foliosta kastikkeeseen – kaikki maut mukaan!

Tarjoa pihvi hyvän toscanalaisen brunellon tai rosson kanssa, vaikkapa Bariccin Rosson kanssa. Fenkoli-veriappelsiinisalaatti on aivan täydellinen raikas lisuke pihville. Lisäksi maistuvat vaikka uunissa paahdetut punajuuret ja palsternakat sekä pannulla pikaisesti paistettu pinaatti.

Tämä peura on peräisin Pirkanmaalta, joten se on luomua lähiruokaa.

Seuraa blogia InstagramissaFacebookissa ja Twitterissä!

13 thoughts on “Yrttinen peuran ulkofile [paras]

  1. Jäätävän hyvä resepti! Kiitos.
    Yrttien kanssa ei kannata arastella, antaa hyvän maun.

    Itse korvasin valkkarin punkulla sekä lisäsin kastikkeeseen yhden murskatun valkosipulin kynnen, aivan törkeen hyvää!

    Ite oon sen verran jäärä, että kala=valkoinen ja liha=punainen mutta varmaan valkkarillakin toimii!

    Peura ei vaadi kovin kauaa aikaa uunissa.

  2. Itse otan kalvon pois niin, että lähden keskeltä kalvoa liikkeelle. Siihen kun saa veitsen kalvon alle, pystyy vetämään kalvot todella hyvin veitsen kanssa pois. Toisella kädellä kalvosta kiinni ja veitsi samassa asennossa kuin kalan fileroinnissa. Ei selkein selitys, mutta toimii.. Vielä kohmeisena, eli pakkasesta otettuna lähtee helpoiten, mutta minun on kylmästä lihasta vaikea pitää kiinni, joten harvemmin tuota tulee käytettyä

    • Kiitoksia vinkistä, täytyy ryhtyä harjoittelemaan tuolla konstilla! Keskeltä käsin!

  3. Juuri valmistettiin ohjeen mukaan (noin suunnilleen) ja tuli erinomaista !

    Kalvot saa terävällä fileerausveitsellä näppärästi pois, vähän samaan tyyliin kun kalaa fileerais… Varo kuitenkin hukkapaloja.

    • Kiitos Tumppi, mahtavaa kuulla! Täytyy harjoitella noiden kalvojen kanssa. Kalaakin fileeratessa tinkii tulemaan hukkapaloja (paistan ne vaan hiljaa siinä ohessa ;).

  4. Tuista kalvon poistosta kuten tuolla jo mainittiin, että keskeltä ulospäin ja paras veitsi on kalan fileointiin tarkoitettu kapeateräinen ja joustava veitsi.

    • Kiitos vinkistä! Tuota kokeilen seuraavaksi! Olen alkanut nyrhäämään kalvoja reunalta, se voi selittää :). Ja eikun kalaveitsi teräväksi!

  5. Semmonen juttu pitää mainita että ”pinnat kiinni” on myytti. Lihan pinta ei voi mennä kiinni, se on fyysisesti täysin mahdotonta. Mitä se pintojen ruskistus tekee on Gaillard-reaktio (voit wikipediasta lukea enemmän aiheesta), joka tuo lihaan enemmän makua. Lihasnesteitä se ei sulje sisälleen, ne tulee ulos jokatapauksessa. Paras metodi mehevään lihaan (oli se sitten kalaa, lintua tai peuraa) on sous vide – kypsennys, mutta se vie aikaa ja on hieman vaivalloisempaa kuin tämä perinteinen valmistustapa.

    • Kiitos Joulupukki, että ehdit joulukiireiltäsi kommentoimaan :)! Korjasin tekstiin, että reunatkin kannattaa ruskistaa.

  6. Voi varmaankin käytetään lihan pinnan ruskistamiseen. Voin mainitseminen marinadin ainesten yhteydessä aiheuttaa hämmennystä tietämättömälle.
    Paistamisvaiheessa puhut pihveistä (aivan kuin liha olisi leikattu pihveiksi), mutta uuniin menee sitten taas liha??? Uskoisin että uuniin laitetaan kuitenkin koko filee.
    Tarkkuutta sanamuotoihin, kiitos.

    • Hei make 49 ja kiitos kommentista. Pahoittelut, että ohjeessa voi oli todellakin väärässä kohtaa ainesluettelossa. Korjasin asian.
      Ulkofileestä käytän ohjeessa synyymininä sanoja pihvi ja liha, jotta teksti ei menisi toistoksi. Minusta ulkofile on pihviä ja lihaa, eikä hämmennä lukijaa toivottavasti liikaa :).

  7. Olen tällainen kielipoliisi ja välillä itseäkin häiritsee, kun takerrun pikkuseikkoihin.
    Tuli peurasta oikein hyvää ohjeellasi. Kiitoksia.

    • Mahtavaa, että ohje toimi! Minä olen vähän liiankin suurpiirteinen kielen suhteen näin nettiammattilaisena, aina saa kielivirheitä korjattua :). Mutta oleellinen on tärkeintä, ruuasta pitää tulla hyvää!