Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.


Jätä kommentti

Persimonia ja pekonia alkupalaksi

Suolaista ja makeaa. Hedelmäistä, pehmeää ja rapeaa. Terveellistä ja syntistä. Juuri sopivassa suhteessa.

Persimonviipaleita pekonikääreessä on helppoakin helpompi alkupala. Sopii myös aamiaiseksi tai brunssiherkuksi.

Lue loppuun

Mainokset


Jätä kommentti

Paahdettu inkiväärinen kurpitsakeitto

Samettista, höyryävää, mausteista, paahteista. Kurpitsakeitto on syksyn herkkua. Tainnuttaa flunssan ja pimeät sadekelit.

Keiton makumaailma rakentui löytämäni kotimaisen tuoreen inkiväärin ympärille. Ostin myös Rekon kautta kotimaista luomuvalkosipulia. Siinä ihanat päämausteet.

Kurpitsapalojen paahtaminen uunissa tuo lisää syvyyttä keiton makuun. Kuoriminen myös helpottuu, kun vain kaavit pehmenneen kurpitsan irti kuoristaan. Kesytin myös valkosipulin uunissa paahtamalla.

Lue loppuun


6 kommenttia

Sammakonreidet pannulla

Rakastan sammakoita! Syön sammakkoa aina kun siihen mahdollisuus tulee. Olen kalunnut sammakon pieniä luita niin Ranskassa, Italiassa kuin Vietnamissakin. Tampereella Tuulensuun Gastropubissa. Saigonissa grillasimme sammakoita itse keskellä pöytää olevilla grilleillä.

En ollut uskoa silmiäni, kun näin sammakon koipia Tampereen kauppahallin kalakaupassa. Ne olivat valmiiksi marinoituja, mutta minun oli pakko ostaa pieni satsi alkupalaksi. Lue loppuun


Jätä kommentti

Syksyn paras kyssäkaalikeitto persiljaöljyllä

Syksyn paras lounaskeitto. Maistuu myös kevyenä alkuruokana. Jos haluat ruokaisempaa, lisää vähän sulatejuustoa. Persiljaöljy kruunaa keiton. Lue loppuun


Jätä kommentti

Kuningattaren keittoa leppärouskuista

Oranssit leppärouskut ovat niin herkullisia, että niistä tehtyä soppaa kutsutaan kuningattaren keitoksi. Jos löydät muutamankin napakan, madottoman leppärouskun, saat keittoainekset. Maustoin keiton itse keitetyllä herkkutattiliemellä. Kananmunan keltuaisen lisääminen lopussa keittoon kohottaa sopan lopullisesti kuninkaalliselle tasolle.

Nämä ei ole niitä leppärouskuja, joiden perässä täräytin reiteni juoksusienessä. Sattui pirusti kun astuin ojaan joka oli 15 senttiä syvempi kuin luulin. Säikähdin, tässäkö meni syksyn sienireissut, juokseminen, tryffelöinti? Keräsin reisilihakseni kouralla kiinni ja linkutin puoli kilometriä autolle. Leppärouskut pussissa toisessa kädessä, tietysti. Koirat hiukka tiukan käskyn alla.

Onneksi selvisin säikähdyksellä, fysioterapialla ja levolla. Viikon päästä jo olin seuraavia leppärouskuja poimimassa. Napakoita, ihanan oransseja.

Sienipaljouden keskellä vain siivosin leppärouskut, pilkoin ja keitin paistinpannulla nopeasti nesteet pois ja tyrkkäsin jääkaappiin. Herkkutattiruuhkan jälkeen muistin leppärouskut ja nuuhkin mitä niille kuuluu. Hyvin olivat säilyneet ja maistuivat raikkailta. Lue loppuun


2 kommenttia

Horsmaporkkanat

Renttuporkkanat ovat sesongissa nyt ja niin kauan kuin horsma kukkii! Ei tarvitse ostaa syötäviä kukkia kaupasta ruokapöydän koristeeksi. Lue loppuun


Jätä kommentti

Viimeiset omat parsat kananmunakastikkeen kera

Kevään kuivuus verotti parsasatoa, vaikka toisaalta sesonki tuntuu tänä vuonna kestäneen pitkään. Maistoin toukokuun Riesling- ja Spätburgunder -kierroksella Deli1909:ssä ihanaa smetanaista kananmunakastiketta. Ilmeisesti kananmunakastike on ihan klassikko, mutta minun ruokaradaarini ei vain ole vain sen kohdalla värähtänyt aiemmin. On se hyvä, ettei tässä maailmassa ole vielä kaikkea maistanut, saati kokannut (tai kokenut).

Smetana on muuten ihan must tähän, kokeilin ranskankermaa ja kermaviiliä (jopa majoneesilla jatkettuna). Ei maistu niin hyvälle kuin täyssmetanaan tehtynä. Lue loppuun