Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.


Jätä kommentti

Unelmien juhannusmenut 2020

Upea grillijuhannus luvassa. Tarjoa vieraille alkujuomaksi jäistä vesimelonidrinksua roseviinillä terästettynä ja kuumenna grilli hehkuvaksi. Mistä on ihanat juhannusmenut tehty? Uusista perunoista, hölskytettynä, grillattuna, keitettynä. Raikkaista salaateista ja sesongin kasviksista. Ja ihanista grillipihveistä!

Syön nykyään vähemmän lihaa, mikä näkyy siinä että vuoden 2019 juhannusmenun jälkeen en ole julkaissut montaakaan pihviohjetta. Toisaalta, blogista löytyy, jos ei nyt ihan kaikki grillattavien pihvien ohjeet, mutta paljon: t-luupihvi, porterhouse, tomahawk, brisket, maminha, peruspihvi, jauhalihapihvi. Possua, peuraa, karitsaa. Käytä blogin hakua tai klikkaa tämän postauksen lopusta sen seitsemän edellisen vuoden juhannusmenuja. Niistä löytyy myös mitä olen suositellut oheen ja lasiin. Viinisuositus löytyy useimmiten reseptin lopusta. Viime vuoden juhannusmenusta löytyy myös tarjoiluvinkkejä vegaanivieraille. Lue loppuun


Jätä kommentti

Kotimainen alkupala vitello tonnatoa mukaellen: haikku lonnato

Savusaunan lauteilla syntyy parhaat ideat. Tai tavallinenkin sauna käy, eikä edes järveä näköjään välttämättä tarvita. Lauteilla pehmeissä löylyissä pälkähti päähän versioida kotimainen vitello tonnato. Ilman sitä vasikkaa ja tonnikalaa. Jääkaapissa oli jo marinoitumassa grillattavaksi petit tender -pihvi, joka on semmoinen pitkulainen päistä kapeneva erityisen murea biitti.

Idean juuret ovat Italiassa, mutta ainekset ovat parhaita kotimaisia: Tahlon luomutilan Highlander-karjan petit tender -pihviä ja Luonnonkala -säilykettä. Päätin leikata petit tenderin ohuet päät alkupalaa varten ja grillata tasapaksun osan (ohje myöhemmin tulossa).

Tonnikala majoneesissa, kapriksien ja anjovisten maustamana, sehän on taivaallisen koukuttavaa tavaraa. En ollut tietysti mökille pakannut kapriksia ja anjoviksia, vaikka paljon kaikkea turhanpäiväistä keittiöainesta mukana olikin. Tämä oli onni, sillä Luonnonkala -säilykkeen oma maku pääsi näin oikeuksiinsa. Ensi kerralla voisin maustaa sitten tuhdimmin, mutta tämä mieto versio oli aivan ihanaa täydellisen laadukkaan lihan kanssa.

En ole koskaan päässyt Järkisärkien makuun, vaikka särkikalojen kalastamista ja ruuaksi jalostamista suuresti kannatankin. Tässä Luonnonkala -purkissa on kaikki kohillaan. Särkikalat rypsiöljyyn tonnikalamaisittain säilöttynä on miedon herkullista.

Aivan crudona en lihaa tällä kertaa laittanut, paistoin nopean ja pienen rusketuksen pinnoille pannulla. Tarjoan usein perustonnaton crudon eli raa´an lihan kanssa, perinteisen keitetyn vasikanpaistin sijaan.

Valmistelut kannattaa tehdä ajoissa, jotta että liha ehtii marinoitua, paistua ja jäähtyä. Myös lonnato kannattaa tarjoilla kylmänä. Lue loppuun


2 kommenttia

Villiruokaa ja vielä vegaania: horsmaa ravintohiivassa kierriteltynä

Lenkkipolun vieressä odotti nuoria horsmia. Keräsin taskut täyteen ja jatkoin juoksua miettien miten horsmat laittaisin. Ruskistetulla voilla Tallbergin tapaan, vai kokeilisinko mitä suunnittelin viimeksi parsalle? Uuni oli jo valmiiksi kuumana, joten päädyin jälkimmäiseen: kierittelin horsmat reippaassa oliiviöljyssä ja ravintohiivassa ja paahdoin ne nopeasti uunissa.

Horsmassa on oma kiva vehreä parsamainen vivahteensa. Pari minun horsmistani oli jo liian lehteviä, ja ne maistuivat vähän karvaammilta. Kerää mahdollisimman siis nuoria horsmia. Lue loppuun


Jätä kommentti

Grillattua parsaa vegaanin parmesaanilla

Oletko maistanut vegaanin parmesaania eli ravintohiivahiutaleita? Se ovat niin herkkua, että ripottelen ravintohiivaa sinne tänne vaikka en olekaan vegaani. Vietimme pre-äitienpäivää vegaaninuorten kanssa puutarhahommien parissa ja grillailemalla. Grillasimme alkupalaksi parsaa ja kokeilimme maustaa sitä ravintohiivalla. Ja ah, se toimii niin hyvin. Lue loppuun


2 kommenttia

Vappumenut vegaaneille, kalan ja lihan syöjille

Tänä vuonna vappua vietetään monessa suunnassa pienemmällä porukalla. Vappumenun suunnittelun kannalta se voi olla hyväkin asia. Monesti vappuaaton ja -päivän ruoat ja juomat mietitään määrän ja helppouden kautta. Pienemmälle joukolle voi satsata eri tavalla, suunnitella hallitun päivällisen noutopöydän sijaan. Kokosin menut vegaaneille, kalan rakastajille ja lihan syöjille. Lue loppuun


2 kommenttia

Pääsiäisen menuissa parsaa, karitsaa, kevätkananpoikaa ja vegaaniruokia

Poikkeuksellinen pääsiäinen vaatii poikkeuksellisen herkullisia ruokia. Koronaeristyksessä pääsiäistä vietetään pienemmällä porukalla, mutta voihan sitä vaikka sopia virtuaaliset dinneritreffit puhelimen tai videonsoftan välityksellä.

Tämän vuoden pääsiäismenut koostuvat parsasta, karitsasta, kevätkananpojista ja kaniinista. Vegaaneille tarjolla on mausteista kikhernepataa, tomaattista papupataa tai kasviscurrya. Sunnuntaina jo helpotetaan ja hellitään kaikkien vatsaa lempeän terveellisellä avokadopastalla.

Olen nyt oikein odottanut eurooppalaisen parsan sesonkia. Yleensä pidättelen itseäni siihen saakka, että italialaiset luomuparsat ilmestyvät kauppoihin. Parsasesonkini jatkuu juhannukseen saakka oman parsapenkin parsoilla ja ajattelen, että parempi keskittyä laatuun kuin kyllästyä parsaan ennen aikojaan. Mutta poikkeusaikana saa antaa itselleen vähän löysää ja nauttia, eikös vaan?

Lue loppuun


2 kommenttia

Porkkalaa kolmella tapaa sekä savustettuja punajuuria (vegaaninen)

Teimme joulupöytään porkkalaa sattumalta useammalla tavalla. Minä halusin kokeilla savustuspönttöä, mutta tein vertailun vuoksi myös porkkalaa savustusaromilla. Sattumoisin Vilja oli tehnyt myös ja vielä samalla Vaimomatskuu -blogin suolaa säästävällä ohjeella (”perinteinen” porkkala tehdään kai suolakuoressa).

Koordinointi on ihan yliarvostettua, eikös. Olimme kuitenkin käyttäneet erilaista viinietikkaa. Lisäksi savustin pöntössä punajuuria. Mikä oli parasta? Voittajan etsiminen vaati jatkojalostusta.

Minä tykkäsin aidon savun makuisesta savuefektin puolesta, mutta Viljan käyttämä riisiviinietikka oli lempeämmän ja raikkaamman makuista kuin minun porkkalassani valkoinen balsamico. En ensin marinoinut savustuspöntöstä noussutta porkkanaa, mutta jouludinnerin jälkeen päätin kokeilla mitä riisiviinietikka tekisi aidosti savustetulle porkkanalle. Siitä syntyikin ihan parasta porkkalaa, raikasta ja syvemmän makuista kuin savuaromilla maustetut. Aito on tässäkin aitoa, vaikka savuaromi onkin (yllättävän) hyvää.

Ensi kerralla yhdistän näistä kokemuksista parhaat puolet, listasin ne tähän. Ohje porkkalalle ja punajuurelle lopussa.

Jos kaivat savustuslaatikon porkkanoita varten, savusta samalla vaivalla myös punajuuria. Ne vasta ihania ovatkin savulla aateloituna, kaardemummakastikkeella. Lue loppuun


Jätä kommentti

Unelmien vaihtoehtoiset joulumenut (myös vegaanille)

Perinteitä voi ravistella tai soveltaa omaan makuun. Perinteisintä meidän joulussa on puuro, eikä siinäkään tarvitse valita ottaako sen voisilmällä vai kanelilla. Vegaani valitsee kasvisrasvan ja aattoillan pöytään seitania tai savustettua tofua. Me valitsemme tällä kertaa molemmat, seitania burgundin tapaan ja spelttiä vegaanin pekonilla, rapealla savutofulla.

Jouluna herkutellaan, mutta mieleisellä ruoalla. Kokoan jo kahdeksatta kertaa vaihtoehtoisen joulumenun aatosta tapaninpäivään viinisuositusten kera. Meillä ei ole pöydässä kinkkua eikä laatikoita, graavikaloja kyllä joskus. Tänä vuonna aatto on kokonaan vegaaninen, vegaaniviinejä myöten. Joulupäivänä ja tapaninpäivänä pöytään katetaan riistaa, luomukaritsaa ja äyriäisiä, mutta nostan tarjolle myös vegaaneille sopivia herkkuja. Lue loppuun


2 kommenttia

Pahuksen hyvät munat

Paholaisen muniin eli deviled eggseihin on monia ohjeita. Tämä ei ole klassisin, mutta perushelppo ja pahuksen hyvä.

Heräsin sunnuntaiaamuna miettimään, miten kerrankin herkuttelisin aamiaisella. Letut unohtuivat, kun päässä alkoi pyöriä ajatuksia savulohesta ja kananmunista. Sitten muistin, että on olemassa klassikko-ohje, jossa keitetyn kananmunan keltuaiseen sekoitetaan majoneesia ja mausteita. Lue loppuun


Jätä kommentti

Kulhollinen hyvyyttä: samettinen keitto tuoreista härkäpavuista

Tein oman kasvimaan härkäpavuista ihanaa, raikkaan vihreää sosekeittoa. Palkojen verkkainen perkaus vei tunnin telkkaria katsellessa, keiton tekeminen vartin. Ei pikaruokaa, jos alkutekijöistä lähdet liikkeelle. Valmiiksi peratuista, pakastetuista pavuista keitto syntyy nopeasti. Lue loppuun


4 kommenttia

Autuaallisen herkulliset tiikeriravut avokadolla

Sydän sykähti. Löysin kauppahallista erittäin terhakan näköisiä tiikerirapuja, puoleen hintaan. Tällaiset löydöt ovat juuri se syy miksi kiepahdan lähes joka perjantai Tampereen kauppahallissa isojen markettien sijaan. Jatkossa vielä ehkä useamminkin, jos kauppahallin aukioloa pidennetään (lobbaus kannattaa!)

Kun tiikeriravuissa on pää ja kuoret jäljellä, kannattaa marinadiin buustata kunnon maut. Kuorettomien jättirapujen mausteet voivat olla hienostuneempia. Nyt laitoin reippaasti tuoretta inkivääriä ja valkosipulia, persiljaa ja vähän harkittuani soijakastiketta. Makuyhdistelmä oli täydellinen! Niin ihana, että oli aivan pakko ottaa toinen kierros kuorien kanssa, tarkistaa oliko jossain kolossa vielä pala rapua, nuolla ja imeskellä kuoret molemmin puolin. Syö hyvässä seurassa, jossa kehtaa ottaa kaiken irti tästä herkusta :). Lue loppuun


Jätä kommentti

Järkyttävän herkulliset grillatut misoherneet

Kun olet ahminut tarpeeksi tuoreita herneitä, kokeile grillata palot misomarinoituna. Aivan järrrkyttävän herkullista! Mikä parasta, herneet ovat kahmittavissa suihin huuhtaisuhetkestä laskien alle kymmenessä minuutissa.

Bongasin misomarinoitujen herneiden ohjeen Instagramista ja innostuin koska minähän grillaan ihan kaikkea, lehtikaaliakin. Koska misotahnan kanssa minusta maistuu seesamiöljy, laitoin Mari Moilasen ohjeesta poiketen puolet pähkinäisen makuista paahdettua luomuseesamiöljyä, puolet oliiviöljyä. Käytin selvästi myös vähemmän öljyä. Minun makuuni öljyisyys oli nyt just sopivassa suhteessa misoon ja herneisiin. Nyt kun olen seesami-misoherneiden makuun päässyt, en usko että siitä on paluuta – niin täydellinen makuyhdistelmä se on! Lue loppuun


2 kommenttia

Unelmien juhannusmenut 2019

Kokosin menut aatosta juhannussunnuntaihin, lounaat, päivälliset ja yöttömän yön välipalat. Mukana on myös ideoita mitä voit tarjota vegaanivieraille. Viinivinkit löytyvät pääruoan ohjeen yhteydestä. Lue loppuun


Jätä kommentti

Ottolenghin meloni-mozzarellasalaatti

Ihan parasta helleruokaa! Helteillä ei jaksa syödä paljon, mutta jaksamiseen tarvitaan raikasta, mehukasta, hippusen suolaista salaattia.

Näin tämän salaatin kuvan Yotam Ottolenghin Instagramissa ja innostuin. Kaunista kuvaa katsellessani alkoi vesi kihota kielelle. Vesimeloni toimii todistetusti fetan ja mintun kanssa, hunajameloni parmankinkun kanssa. Mozzarella ja kahden sortin meloni ovat ihania yhdessä. Etenkin kun joukkoon pirskotellaan pikapikkelöityjä sipulinvarsia.

Mitä yksinkertaisempi ruoka, sitä laadukkaampia raaka-aineita. Valitse kypsiä meloneja ja hyvälaatuista mozzarellaa. Etenkin laadukasta puhvelinmaidosta tehtyä mozzarellaa. Mikään ei ole niin tylsää kuin huono mozza. Tai no tiedän muutaman jutun, mutta ne pelaavat ihan eri liigassa. Lue loppuun


11 kommenttia

Ihanaa villiparsaa grillissä

Tampereen kauppahallissa oli ranskalaista villiparsaa, tavallisen parsan villiä serkkua. Olen aiemmin vain haaveillen katsellut villiparsan kuvia Instagramissa, nyt pääsin maistamaan sitä!

Kapoisia varsia ja pieniä vehreitä kukkanuppuja. Maku on hieman villimpi ja karheampi kuin viljellyssä parsassa. Samalla myös maukkaampi ja intensiivisempi. Ensimmäisen satsin grillasin, sillä minusta parsa on parhaimmillaan grillattuna. Lue loppuun


2 kommenttia

Äitienpäivämenu vegaanille ja sekasyöjälle + cashewhollandaise parsalle ja mausteiset seitanribsit

Savupaprikaiset seitanribsit fenkolinsiemenillä ja appelsiinilla.

Vietimme tänä vuonna hiukan etuottoisesti äitienpäivää. Nuoret pakkaavat jo rinkkojaan Interrailia varten. Ai että, muistoja sen seitsemästä Interrailista tulvii mieleen.

Perheen nuoret ovat nykyään vegaaneja, joten äitienpäivän dinneri rakentui parsalle Chocochilin vegaanisella cashewkastikkeella ja tyttären jatkokehittelemälle seitanreseptille. Tytär poimi seitanin mausteet vanhasta suosikistamme grillatun possunkyljen ohjeesta. Seitan on siitä ihana aines, että se kantaa mukavasti mausteisia makuja.

Kokosin menun äitienpäivälle myös sekasyöjille. Parsaa pekonilla ja karitsan karetta grilliin (tai kelien sattuessa jälleen, pannun kautta uuniin). Vegaaniset viinit sopivat molempiin menuihin, parsoille Meinklang ja seitanille tai karitsalle alkuviini Pietra. Samat ihanat keväiset lisukkeet sopivat molempiin menuihin. Lue loppuun


Jätä kommentti

Helppo piirakka broccoliinista

Ihanan keväinen broccoliinipiirakka syntyy helposti valmiista voitaikinalevyistä. Ricotta antaa piiraalle mukavaa täyteläisyyttä. Lue loppuun


Jätä kommentti

Vappubileiden parhaat menut

Tahmeita, ah niin tahmeita kanansiipiä korealaisittain.

Parsaa, horsmaa, salaatteja ja kanansiipiä – niistä on parhaat vappubileet tehty. Kokosin ideoita vappuaaton kekkereihin ja vappupäivän tasoittavaan tai nostattavaan menoon. Juomasuositukset löytyvät ruokaohjeiden lopusta. Lue loppuun


2 kommenttia

Parsaa ja Manouri-juustoa

Raikasta ja ruokaisaa. Kertakaikkisen koukuttavaa. Paistettua parsaa ja tomaatteja, Manouri-juuston muruja kastikkeessa.

Ostin Manouri-juustoa, koska tykkään siitä grillattuna. Ennen kuin juusto ehti grilliin, osui silmiini Kokit ja Potit -blogin uunissa paahdettujen parsojen ohje. Minulla oli ainekset vähän sinne päin, ja uunikin oli varattuna matalassa lämmössä pääruoaksi muhiville karitsan potkille.

Paistoin parsat pannulla ja tein kastikkeen smetanasta ja turkkilaistyylistä Benecol-jogurtista. Erittäin ihanaa tuli näinkin, taidan ottaa tämän parsaohjeen tälläisenaan juhlaruokien repertuaariin. Ensi kerralla teen tuplamäärän kastiketta, sillä siihen voi dipata kaikkea herkkua, vaikka grillattuja kasviksia. Lue loppuun


Jätä kommentti

Uunissa paahdettua parsaa, tomaattia ja pinjansiemeniä ”Toscanan tyyliin”

En takaa että tämä ohje on autenttinen toscanalainen parsaresepti, mutta herkullisuuden takaan. Ohje on helppo, kokoat ainekset vain vuokaan ja käytät uunissa. Lue loppuun


Jätä kommentti

Pääsiäisen 2019 mahtavat menut

parsa-munakastike-pysty

OIen koonnut monena vuonna pääsiäiselle menuideoita. Niitä juttuja luetaan paljon, joten muutkin kuin minä pähkäilevät mitä herkkua laittaisi pitkinä pyhinä. Kerrankin on aikaa haudutella ruokia, herkutella, kestitä vieraita ja sukua. Tässä on vuoden 2019 menut aina pitkästä perjantaista pääsiäismaanantaihin. Viinivinkit löytyvät alkuruoan ja pääruoan ohjeista.

Tänä vuonna erityiskierteenä minulla on keksiä vegaaninen päivällinen. Olen luvannut tarjota ruokaa ja juomaa kiitokseksi ihanille, ahkerille opiskelijanuorille, jotka tekivät järjettömän kovan duunin uuden makuuhuoneen remontin purkuhommissa, kaivoivat kaksi päivää alapohjan vanhoja eristeitä pois. Toimisiko härkiksestä tehty mureke? Miten kannattaisi korvata kananmunat? Toimisiko chickherneiden liemi sidosaineena? Tehdään vaihtarit, poimi tästä vinkit pääsiäiseen ja vinkkaa minulle hyvät ideat vegaanien ja sekasyöjien päivälliselle! Vegaaninen viinivinkki kelpaa myös!

Meillä on monena pääsiäisenä syöty kaniinia, karitsaa ja luomubroileria. Alkupaloissa dominoi parsa, koska pääsiäinen on usein parsahulluuden alkupiste. Lue loppuun


Jätä kommentti

Veriappelsiinia, parsaa ja avokadoa

Ensin ahmin tätä silmilläni. Ensimmäinen suullinen oli kuitenkin vähän että nyt ei nappaa. Ei vaikka lautasella on suosikkiainekseni yhdistettynä. Ajattelin, että kaikki ei vaan sovi yhteen. Toinen suullinen oli että WAU. Sen jälkeen pitikin pidätellä, etten ahminut koko lautasellista samaan hengenvetoon. Niin raikasta, vehreää ja ihanaa!

Parsan ja veriappelsiinin sesongit kohtaavat hiuksenhienosti. Pidättelen, ja ostan ensimmäiset parsat vasta kun eurooppalaiset luomuparsat ilmestyvät kauppoihin. Veriappelsiineja löytyy vieläkin kaupoista, mutta nyt kannattaa jo rohmuta jos haluaa jemmata jääkaappiin näitä herkkuja.

Vaimomatskuu -blogin ohjeessa kastikkeeseen käytetään kimchilientä. Minulle kimchi ei napannut Soulin matkalla, enkä oppinut ja tottunut makuun vaikka roudasin pari pakettia Etelä-Koreasta kotiin. Yltiöpäisen hapantulinen ei vaan ole mun makumaailmaa. Säädin kastikkeen ihan perusaineksista: veriappelsiinin mehua, oliiviöljyä ja balsamicoa. Lue loppuun


Jätä kommentti

Campasimpukan loistavat kampasimpukat ja viinivinkki

Lomanaloituksen kunniaksi kaivoin pakastimesta alkupalaksi kampasimpukoita. Nimi on enne, sillä ihanasta Campasimpukka -blogista löysin niin maistuvan ja helpon tomaattisen paistettujen kampasimpukkaohjeen. Tuoreista superkirsikkatomaateista ja Pinot Gris -viinistä syntyi kampasimpukoille kevyen ihana ja ihanan kevyt kastike. Lue loppuun


2 kommenttia

Rautainen veriappelsiinisalaatti

Väriä, makua, raikkautta, rautaa ja c-vitamiinia. Mitä muuta salaatilta voi vielä toivoa? Kevään raikkaimmassa salaatissa on veriappelsiinia, mozzarellaa ja babypinaattia. Hesarissa salaattia kutsutaan sitruscapreseksi, mutta vaihdoin basilikan babypinaattiin, koska en ehdi koskaan käyttämään basilikaa talvella ennen kuin se mustuu omia aikojaan. Babypinaatti toi sen kaivatun vihreän värin salaatille ja maistuikin herkulliselle. Muista käyttää sitruksia kuoriessa irtoava mehu salaatinkastikkeeseen! Lue loppuun


Jätä kommentti

Persimonia ja pekonia alkupalaksi

Suolaista ja makeaa. Hedelmäistä, pehmeää ja rapeaa. Terveellistä ja syntistä. Juuri sopivassa suhteessa.

Persimonviipaleita pekonikääreessä on helppoakin helpompi alkupala. Sopii myös aamiaiseksi tai brunssiherkuksi.

Lue loppuun


Jätä kommentti

Paahdettu inkiväärinen kurpitsakeitto

Samettista, höyryävää, mausteista, paahteista. Kurpitsakeitto on syksyn herkkua. Tainnuttaa flunssan ja pimeät sadekelit.

Keiton makumaailma rakentui löytämäni kotimaisen tuoreen inkiväärin ympärille. Ostin myös Rekon kautta kotimaista luomuvalkosipulia. Siinä ihanat päämausteet.

Kurpitsapalojen paahtaminen uunissa tuo lisää syvyyttä keiton makuun. Kuoriminen myös helpottuu, kun vain kaavit pehmenneen kurpitsan irti kuoristaan. Kesytin myös valkosipulin uunissa paahtamalla.

Lue loppuun


6 kommenttia

Sammakonreidet pannulla

Rakastan sammakoita! Syön sammakkoa aina kun siihen mahdollisuus tulee. Olen kalunnut sammakon pieniä luita niin Ranskassa, Italiassa kuin Vietnamissakin. Tampereella Tuulensuun Gastropubissa. Saigonissa grillasimme sammakoita itse keskellä pöytää olevilla grilleillä.

En ollut uskoa silmiäni, kun näin sammakon koipia Tampereen kauppahallin kalakaupassa. Ne olivat valmiiksi marinoituja, mutta minun oli pakko ostaa pieni satsi alkupalaksi. Lue loppuun


Jätä kommentti

Syksyn paras kyssäkaalikeitto persiljaöljyllä

Syksyn paras lounaskeitto. Maistuu myös kevyenä alkuruokana. Jos haluat ruokaisempaa, lisää vähän sulatejuustoa. Persiljaöljy kruunaa keiton. Lue loppuun


Jätä kommentti

Kuningattaren keittoa leppärouskuista

Oranssit leppärouskut ovat niin herkullisia, että niistä tehtyä soppaa kutsutaan kuningattaren keitoksi. Jos löydät muutamankin napakan, madottoman leppärouskun, saat keittoainekset. Maustoin keiton itse keitetyllä herkkutattiliemellä. Kananmunan keltuaisen lisääminen lopussa keittoon kohottaa sopan lopullisesti kuninkaalliselle tasolle.

Nämä ei ole niitä leppärouskuja, joiden perässä täräytin reiteni juoksusienessä. Sattui pirusti kun astuin ojaan joka oli 15 senttiä syvempi kuin luulin. Säikähdin, tässäkö meni syksyn sienireissut, juokseminen, tryffelöinti? Keräsin reisilihakseni kouralla kiinni ja linkutin puoli kilometriä autolle. Leppärouskut pussissa toisessa kädessä, tietysti. Koirat hiukka tiukan käskyn alla.

Onneksi selvisin säikähdyksellä, fysioterapialla ja levolla. Viikon päästä jo olin seuraavia leppärouskuja poimimassa. Napakoita, ihanan oransseja.

Sienipaljouden keskellä vain siivosin leppärouskut, pilkoin ja keitin paistinpannulla nopeasti nesteet pois ja tyrkkäsin jääkaappiin. Herkkutattiruuhkan jälkeen muistin leppärouskut ja nuuhkin mitä niille kuuluu. Hyvin olivat säilyneet ja maistuivat raikkailta. Lue loppuun


2 kommenttia

Horsmaporkkanat

Renttuporkkanat ovat sesongissa nyt ja niin kauan kuin horsma kukkii! Ei tarvitse ostaa syötäviä kukkia kaupasta ruokapöydän koristeeksi. Lue loppuun


Jätä kommentti

Viimeiset omat parsat kananmunakastikkeen kera

Kevään kuivuus verotti parsasatoa, vaikka toisaalta sesonki tuntuu tänä vuonna kestäneen pitkään. Maistoin toukokuun Riesling- ja Spätburgunder -kierroksella Deli1909:ssä ihanaa smetanaista kananmunakastiketta. Ilmeisesti kananmunakastike on ihan klassikko, mutta minun ruokaradaarini ei vain ole vain sen kohdalla värähtänyt aiemmin. On se hyvä, ettei tässä maailmassa ole vielä kaikkea maistanut, saati kokannut (tai kokenut).

Smetana on muuten ihan must tähän, kokeilin ranskankermaa ja kermaviiliä (jopa majoneesilla jatkettuna). Ei maistu niin hyvälle kuin täyssmetanaan tehtynä. Lue loppuun


Jätä kommentti

Ny rillataan! Unelmien juhannusmenu 2018

Pitkää ja harrasta tai nopeaa ja tulista. Epäsuoraan tai suoraan. Juhannuksena grillataan vaikka mikä olisi keli! Kokosin grillimenut kanan, kalan, lihan ja vegen ystäville. Possua, härkää, karitsaa. Ja varmuuden vuoksi vielä bonusohje, jonka grillaaminen onnistuu kiven kolossa tai pienellä peltigrillillä – eikä se ole makkaraa! Kunhan ruokaan saa vain sen viimeisen herkkumausteen, hiiligrillin maun!

Pääruoan ohjeen lopusta löytyy myös viinisuositus.  Lue loppuun


Jätä kommentti

Vihreää parsaa vesi-voissa kypsennettynä

 

Yksinkertainen on kaunista silloin kun on hyvät raaka-aineet. Voilla maustetussa vedessä keittäminen tekee parsalle yllättävän paljon herkullisuutta. Parsa maistuu kevyesti voille, mutta voi ei dominoi makua. Parsan raikkaus pääsee näin mukavasti esille.

  • puoli nippua (luomu)parsaa
  • paistinpannu tai leveä kattila
  • 1-2 rkl voita
  • suolaa

Napsi parsoista kuivat tyvet pois (laita tyvet talteen keittoa tai kasvislientä varten).

Laita paistinpannuun vettä niin että parsat lähes peittyvät. Lisää voi, ripsaus suolaa ja nosta vesi kiehuvaksi. Laita parsat veteen. Keitä parsojen paksuuden mukaan 5-10 minuuttia. Jätä parsat napakoiksi, kokeile haarukalla puolivälissä kypsennystä.

Valuta ja nauti hyvän parsaviinin kanssa alkupalana tai lisukkeena.

Oman parsapenkin parsat nousevat jo ja tänään söimme pre-äitienpäivädinnerillä ensimmäiset. Omien parsojen paksuus vaihtelee ohuen ohuesta pikkurillin paksuiseen. Jos kypsennät eri paksuisia parsoja, lisää ohuimmat myöhemmin, samalla tavalla kuin uusia perunoita keitetään koon mukaan.

Maistoimme tänään erinomaista Château de Riquewihr Riesling Grand Cru Schoenenbourg 2012 -viiniä. Uskoisin, että se osuisi juuri tähän kevyen voisen keitetyn parsan kanssa. Kypsensimme ekat omat parsat grillissä. Viini maistui grillatunkin parsan kanssa.

 


Jätä kommentti

Menut erilaisille äideille: villeille, kalaisille, lihaisille tai kasveille

Onneksi äitienpäivää juhlitaan toukokuussa kun kevään parhaat raaka-aineet ovat tarjolla. Kokosin vinkit kasvissyöjä-äideille, villeille äidille, lihan ystäville ja kalojen kaverille. Mix and match! Viinivinkit löytyvät pääruoan reseptin yhteydestä.

Lue loppuun


Jätä kommentti

Höyrytetty broccoliini, paras broccoliini

Broccoliinista tuli nopeasti vakituinen vieras ruokapöytääni. Heitän usein sitä uuniin viimeiseksi muutamaksi minuutiksi siellä kypsyvän ruoan kaveriksi. Grilliin kesällä, ehdottomasti. Pannulle, munakkaaseen, salaattiin. Niin helppo lisuke, valmistuu lähes itsekseen.

Mutta kun haluat houkutella varsiparsakaalista parhaat maut, höyrytä se. Ihanaa, maukasta vihreää! Lue loppuun


5 kommenttia

Grillattua varsikukkakaalia

Lopulta löysin kauppahallista kevään uutuutta, varsiKUKKAkaalia. Lähestyin, niin kuin aina, uutta raaka-ainetta mahdollisimman yksinkertaisella tavalla ja mauilla. Hiiligrilli ja perusmausteet, niin maistan parhaiten kasviksen omat maut.

Ja oi, kuinka ihanaa tämä alienbroccoliinin näköinen kasvis onkaan! Ihanaa, rouskavaa, raikasta. Herkkua grillattuna vain sellaisenaan, mausteena hieman hyvää oliiviöljyä, sormisuolaa ja hiilloksen makua. Lue loppuun


2 kommenttia

Ihanaista parsapiirakkaa

Parsaa, kananmunaa, voitaikinaa. Niistä syntyy näyttävää naposteltavaa juhlapöytään. Tai helppoa ja ruokaisaa alkupalaa. Tai mahtavaa herkkua brunssille.

Katselin kevään edetessä ihania parsapiirakan kuvia somessa. Ajattelin, että tuollaista teen kun minun parsasesonkini alkaa. Kun aloin niitä ohjeita etsimään, niin enhän minä niitä tämän kevään piirakkaohjeita löytänyt. Mutta löysin useamman vuoden vanhoja. Ja loistavan idean, piirakan voi tehdä valmiille voitaikinapohjalle! Niitä olikin sopivasti joululta vielä pakastimessa jemmassa.

Tämä piirakka on fuusiosynteesi useammasta ohjeesta parin kokeilun kautta. Mallia katselin ainakin Maistuis varmaan sullekinSillä sipulia ja Tiskivuoren emäntä -blogeista.  Lue loppuun


Jätä kommentti

Kevään keltaiset kananmunat, mateen mätiä ja persiljakreemiä

Ostin kauppahallista kaksi madetta pari kuukautta sitten. Maderouvat olivat täynnä upeaa oranssia ja punaista mätiä. En ollut koskaan nähnyt sen väristä mätiä! Kalakauppias selitti, että Pyhäjärven kalarouvat olivat enemmän kuin valmiita kutemaan. Oranssi mäti oli kypsää ja punainen mäti vielä kypsempää.

Kerta se on ensimmäinenkin kun tehdään mätitasting! Kaivoin pakastimesta mädit ja tarjosin pääsiäisvieraille kananmunia persiljakreemillä, Puolet koristelin oranssilla mädillä, toisen puolen punaisella. Punainen mäti sai meidän tastingryhmämme jakamattomat äänet. Mitä kypsempää, sitä täyteläisempää ja maukkaampaa. Lue loppuun


Jätä kommentti

Pääsiäistipujen menut

Vaikka karitsa (tsekkaa menuehdotukset potkalle, kareelle, kyljyksille ja patalihoille!) kuuluu pääsiäiseen, eihän sitä lihaa jaksa koko pyhiä syödä, läheskään. Kokosin muutaman pääsiäistipuisen menun vaihteluksi. Luomukanaa, ankanfilettä, maissikanaa, kevätkananpoikaa, valitse mieleinen pääsiäistipu ja lisuke tästä!  Lue loppuun


Jätä kommentti

Bääsiäisen karitsamenut 2018

Tänä pääsiäisenä lähestyn vinkkimenuja hieman eri tavalla kuin edellisinä pääsiäisinä, raaka-aineen kautta. Kokosin menuehdotukset karitsapadoille, karitsan kareelle, kyljyksille ja karitsan potkille. Yhteensä 10 eri karitsaruokaa lisukkeineen. Viinisuositukset löytyvät reseptin yhteydestä.

Jutun lopusta löydät pääsiäismenut 2014-2017. Poimi valmiit suunnitelmat tarjottavaksi koko pääsiäiselle tai sovella mielesi mukaan. Lue loppuun


4 kommenttia

Graavattu kala pakastimen kautta

Joulun alla mietin usein ostanko joulukalat valmiina vai teenkö itse. Viime jouluna tilasin kalat valmiina. Kun kävin hakemassa tilatun paketin, nosti hinta tukan pystyyn pitkäksi aikaa. Siksi tänä vuonna palasin graavaushommien pariin. En kuitenkaan jaksa jonottaa jouluruuhkassa, joten päätin testata mikä tapa graavata pakastimen kautta on paras. Pakastin osan kalafileistä graavattuna. Toisen satsin graavaan, kun otan kalat sulamaan pakastimesta.

Molekyyligastronomiaa -blogissa oli tehty tasting. Testiryhmä päätyi siihen, että pakastettu ja sulattaessa graavattu kala maistui lähes yhtä hyvälle kuin tuoreena graavattu kala. Jännityksellä odotan mitä meidän jouluraati on tykkää, löytyykö makueroja.

Hintatietoisena ostin siian ja lohen kokonaisena. Kauppahallissa lohi fileoitiin samaan hintaan. Marketista ostamani siian fileoin itse. Se ei ole kovin vaikeaa. Tarvitaan vain terävä fileointiveitsi ja päättäväinen ote. Lue loppuun


Jätä kommentti

Tryffelikauden komea päätös: kampasimpukkaa tryffelillä

Kävimme kaveriporukalla kokeilemassa onneamme vieläkö tryffeleitä löytyisi. Koirat olivat hyvässä iskussa! Löysimme juuri sopivasti mausteita lohelle ja kampasimpukoille.

Kampasimpukat tryffelillä on tämän syksyn paras tryffeliherkku. Käytin sekä tryffelivoita että tuoretta tryffeliä, mutta jos sinulla ei satu olemaan molempia, saat maustettua herkän kampasimpukan jummalla kummalla. Raastettu tuore tamperelainen tryffeli kyllä kruunasi maut. Lue loppuun


2 kommenttia

Menu 100-vuotiaalle Suomelle!

Onnea Suomi! Onnea me suomalaiset, kaikessa moninaisuudessamme! Juhlavuoden itsenäisyyspäivänä nautitaan parhaita suomalaisia herkkuja. Pehmeän punertavaa peuran paistia, kotimaisten kasvisten kanssa. Kokosin juhlavan neljän ruokalajin menun lisukkeineen ja viineineen sekä vinkit, jotta valmistelu onnistuu helposti.

Lue loppuun


Jätä kommentti

Quick and dirty tuliset kampasimpukat

Minulla oli jääkaapissa ilmattuna edellisenä viikonloppuna avattu gewürstraminer -pullo. Sellaisenaan viini ei tuo maistu, mutta se on aivan mahtava kaveri tulisille äyriäisille. Mutta kampasimpukat olivat vielä pakastimessa.

Päätin tehdä quick and dirty -kampasimpukoita alkupalaksi. Sulatin kampasimpukat kylmässä vedessä ja marinoin niitä vartin verran abadochipotlessa. Alkupala oli pöydässä tunnissa idean syntymisestä. Kylmän gewürst -lasillisen kanssa. Ah!

Jos kampasimpukkasi ovat jäässä, etkä ehdi sulattamaan niitä hellästi jääkaapissa, voit sulattaa ne muovipussissa vedessä. Tämä pieni määrä simpukoita suli puolessa tunnissa. Laita simpukat tiiviiseen muovipuussiin, purista ilma pois. Laita astiaan kylmää vettä ja pussi veteen. Laitan aina jonkin painon päälle, niin että simpukat ovat veden alla. Oliiviöljypullo tai painava muki toimii. Kääntele simpukoita pari kertaa. Avaa pussi, rapsuta irtojäät pois ja kuivaa kampasimpukat paistokuntoon. Lue loppuun


Jätä kommentti

Helppo alkupala persimonista

Ihana, värikäs alkupala, joka tarvitsee vain koota, ei kypsennystä eikä piperrystä. Ainoa vaikeus on löytää sopivan kypsiä persimoneja ja oikeanlaista, pehmeänmakuista vuohenjuustoa.

Satokausikalenterissa on hyviä vinkkejä kypsän persimonin tunnistamiseen: Kypsän persimonin verhiö irtoaa nyppäisemällä. Kevyesti puristettaessa hedelmä on melkein yhtä pehmeä kuin tomaatti. Sen hedelmäliha on muuttunut osittain hyytelömäiseksi ja leikatessa siitä tulee irrota hieman mehua. Banaanin tavoin persimonin kuoreen tai hedelmälihaan voi ilmaantua ruskeita kohtia, jotka ovat hedelmän sisältämiä sokereita.

Persimonin makuun sopii parhaiten pehmeä vuohenjuusto. Kokeilin myös murisevaa, kovempaa vuohenjuustoa mutta se teki yhdistelmästä kitkerän makuista. Esimerkiksi Chavroux sopii persimonin makeuteen parhaiten. Sitä löytyy onneksi monista kaupoista, kuten myös persimoneja nykyään. Lue loppuun


Jätä kommentti

Kampasimpukat ruskistetussa voissa limetirskauksella

Halusin kokeilla ruskistettua voita kampasimpukoiden kanssa. Rasva vaatii happoa vastapainokseen. Valkoviiniä? Ainakin lasissa.

Voin ja sitruunan yhdistäminen on klassikko. Olin vitivarma, että ostin perjantaina kaupasta sitruunan. H-hetkellä kaivoin jääkaapin läpi enkä löytänyt. Lime löytyi ja tirskautin siitä mehua pannulle. Onni onnettomuudessa, sillä kampasimpukoiden, ruskistetun voin ja limen yhdistelmä on ihana! Savustettu valkosipuli antaa mukavan kevyttä potkua yhtälöön. Lue loppuun


8 kommenttia

Tryffelinen vasikan picanha, menu sekä vinkit 10 hengen päivällisen valmisteluihin

Miten valmistella yksin isot päivälliset kotioloissa? Hyvin suunniteltu on tässäkin enemmän kuin puoliksi tehty. Otin opiksi aiemmista kerroista, jolloin olen muka itseäni säästääkseni pistänyt vieraat hommiin. Kotikeittiömestarin työnjohtotaidoilla en pysty koordinoimaan yhtä aikaa useampaa ruokaa ja kokkia kovin taidokkaasti. Tein kahdeksan ruoan valmistelut aikataulutuksen turvin ja näin dinneri valmistui lähes ennen vieraiden tuloa. Ja tarkemmin laskien kokonaisuudessa olikin 11 ruokalajia.

Kirjasin tähän ylös mikä valmisteluissani toimi ja mikä vaatii vielä kehittämistä. Alussa on tarinaa suunnitelmista ja niiden toteuttamisesta, sitten vasikan picanhapaistin ohje. Lisäsin loppuun vielä tekemäni muistilistat: ostoslista, tsekkauslista ja preppausaikataulu. Jospa niistä olisi iloa muillekin. Lue loppuun


Jätä kommentti

Isänpäivän 2017 menut lihamiehelle ja kasvissyöjälle

Nostatko juhlapöytään rapeanahkaista possunkylkeä vai höyryävän kukkakaalin? Molemmat saavat varmasti isän sanomaan wow!

Tarjoa lihanrakastajalle syntisen hyvää porsaan kylkeä. Rapeaa nahkaa leikatessa kuuluu reipas rusaus. Nahan alla liha hajoaa haarukalla vain vähän levittelemällä ja sulaa suuhun. Pannulle itsekseen tiivistynyt kastike on taivaallista.


Lue loppuun


Jätä kommentti

Ihan kotimaiset crostinit

Gorgonzolaa ja parman kinkkua, klassinen yhdistelmä italialaisten alkupalaleipien päälle. Olen nyt kuitenkin tykästynyt kotimaisiin Peltola blue -juustoon ja Tammisen Crudoon, ilmakuivattuun sianniskaan. Peltolan sinihomejuusto on minun makuuni sopivan lempeää. Kun vielä sattui oikeanlainen leipä alle, syntyi ihan paras kotimainen crostini. Lue loppuun


2 kommenttia

Viikunoita, chevreä, pinjansiemeniä ja Matuaa lasissa

Tämä on ihanan helppo, nopea ja herkullinen ohje. Muuta haastavaa ohjeessa ei ole kuin pinjansiemenien paahtaminen pannulla. Sekin on helppoa kun et päästä huomiota herpaantumaan. Löysin myös loistavan viinin tälle alkupalalle.

Alkupala kahdelle

  • 2-3 kypsää viikunaa
  • 50 g chevreä
  • 2 rkl (vajaa) pinjansiemeniä

Kuumenna paistinpannu kuumaksi ja kaada pinjansiemenet pannuun. Heiluta pannua välillä. Kun siemenet ovat saaneet ruskeaa pintaa ja ilmassa alkaa leijua ihana paahtuneen pinjansiemenen tuoksu, kaada pinjat pois pannusta. Järeä valurautapannu pysyy kuumana pitkään, joten sellaiselle ei kannata siemeniä unohtaa jäähtymään. Pannun kuumentaminen ennen pinjansiementen lisäämistä on minusta parempi tapa kuin laittaa siemenet kylmälle pannulle. Minulla ainakin huomio ehtii herpaantua kuumenemista odottaessa ja sitten käy käry.

Pilko viikunat pitkittäin renkaiksi. Laita ne alkupalalautasille, murenna cherve päälle ja ripottele pinjansiemenet.

Nauti Matuan Pinot Noirin kanssa. Ostin tätä uusiseelantilaista Marlboroughin alueen Pinot Noiria, koska se sopii mainiosti punajuuren kanssa. Ostin chevrenkin punajuuria varten, mutta onneksi siitä riittiä kokeiltavaksi myös viikunoille. Oi mikä sinfonia soi suussa! Lämmin suositus.

Ohje on bongattu The Spruce -sivustolta.

Tiedätkö miten valita hyvän viikunan kaupassa? Minä kopeloin aina perusteellisesti (mutta varovaisesti) kunnes löydän hyvältä kädessä ja silmässä tuntuvat viikunat. Tarkempia ohjeita löytyy toissapäiväisestä viikunaohjeesta. Nyt on sesonki!