Kuumaa ja nopeaa kalmaria grillissä

Mustekala pitää grillata kiihkeän nopeasti kuumilla hiilillä. Oleellista on myös kuivata kalmarit mahdollisimman hyvin, jotta saat mukavan ruskean pinnan ja maun. Se legendaarisen sitkeä, kumimainen mustekala syntyy, jos grillaat kosteita mustekaloja haalealla hiilloksella pitkään. Onneksi tilanteen voi vielä korjata.

Halstratut ahvenet persiljatahnalla ja lapsuudenmuistoilla

Ahvena on herkkua! Iso meriahven saa hiililtä hienon maun. Halsteri auttaa kääntelemään kalaa, niin ettei nahka jää kiinni grilliritilään. Tein kaloille vaihteen vuoksi simppelin persiljatahnan mausteeksi.

Grillattu hummeri + tuplatasting: mikä viini ja mikä majo?

Suomeen saa enimmäkseen keitettyjä pakastettuja hummereita. Ne ovat vaan useimmiten olleet jo valmiiksi ylikeitettyjä eikä minkäänmoinen kypsennys ole jalostanut niitä, päinvastoin. Laajamittaisen kokemukseni mukaan. Kolmas kerta toden sanoo, uskoin ja laitoin hummerin grilliin. Minuutti grillissä antoi hummerille juuri sopivan hilloksen maun, etenkin sakset jalostuivat mahtaviksi.

Koska hummeri on harvoin tarjouksessa, ajattelin hoitaa kerralla sekä viini- että majoneesitastingin. Kumpi viini maistuu paremmalta, yhden palstan riesling vai pinot gris reserve? Majoneesi vai kermaviili-majoneesi?

Kohtuuhintaiset rieslingit tastingissä

Vappuna maistelimme Alkon kohtuuhintaisia rieslingejä. Taistingin viineistä kolme tuli Ranskan Alsacesta sekä yksi saksalainen Rheingausta. Hintaluokka on 11-13 euroa, mistä on nykyhinnoilla jo aika haastavaa löytää hyvää viiniä. Selvä suosikki kuitenkin löytyi.

Sokkotastingiin valikoitui viinejä, jotka Juha Berglundin ja Antti Rinta-Huumon Viinistä viiniin -palvelussa on rankattu hyvin hintaluokassaan. Ensi alkuun on tunnustettava väriä, sillä viiniharrastukseni alkoi aikoinaan Viinistä viiniin -kirjoja opiskelemalla ja Viini-lehteä tilaamalla.

Grillattu pikkuseepia

Pakastealtaassa on pikkuruisia seepioita, ihan selvästi haluavat meidän grilliin. Seepioiden grillaamisesta ei ollut aiempaan kokemusta, mutta Eclectic-Domestic –blogi vakuutti että ne käyttäytyvät kiltisti grillissä. Tuleva Marchen loma johdatti maustamaan seepiat italialaiseen tyyliin, mutta kokeilimme sitruunan ja appelsiini kuorta mukaan vaihteen vuoksi. Toimiva yhdistelmä!

Kylmä melonikeitto portviinillä

Hellepäivän keitto syntyy soseuttamalla verkkomeloni ja lorauttamalla siihen portviiniä. Ohje on oikeastaan siinä. Voiko olla helpompaa? Jos haluan hieman hienostella, paahdan pannulla ilmakuivattua kinkkua – mielellään Ilmoa – ja sirottelen sitä keiton päälle lautaselle. Paahtamattakin ilmakuivattu kinkku on hyvää keitossa.

Tämä ohje on tuliainen viime kesän Alsacen matkalta.

Alsacen makuja

Kylmäsavustettua ankanfilettä ruokaisassa salaatissa. Paras lounasannos!

Vielä kerran Alsace – nyt ravintolat ja makumaailmat. Viinilaakson ruokakulttuuri nojaa vahvasti saksalaiseen ruokaperinteeseen. Herkullisia aineksia listoilla oli paljon: ankkaa, sammakkoa, etanoita, äyriäisiä, etenkin kampasimpukkaa.

Alsacen ja Vosgesin seudut suorastaan kuhisevat Michelinin BIB-gourmand –suosituksen saaneita paikkoja, tähdistä puhumattakaan. En nostaisi kuitenkaan Alsacea ruokamatkaajan ykköskohteeksi. Toki hyvien viinien takia  kannattaa seudulle hakeutua.

Michelinin suositus on ollut yleensä monessa maassa hyvä ohjenuora, mutta tällä reissulla se tuotti yllättäviäkin pettymyksiä. Esimerkiksi Eguisheimin La Grangeliere tarjosi aivan mitäänsanomattoman makuista haudutettua porsaan poskea. Turckheimin Restaurant l’Abreuvoir, ilman mitään Michelin-mainintoja pystyi hauduttamaan posket pinot noirissa täyteläisen maukkaiksi. Kummankin possuannoksen kera tarjottiin paikallista erikoisuutta, pastataikinasta tehtyjä mykyjä, jotka ensin keitetään ja sitten nopeasti paistetaan – ei mikään kotiin varastettava mykyohje.

Alsacessa tasting on helppoa, valinta vaikeaa

Alsacen viinilaakso koostuu pittoreskien viinikylien helminauhasta Reinjoen ja Vogeesien kukkuloiden välissä. Viinitalojen tarjonta tuntui välillä ylitsepursuavalta, mutta onneksi olimme tehneet kotiläksyjä ja lähdemateriaali oli mukana. Hyviä viinejä on moneen makuun. Kyse onkin siitä miten löydät hämmentävän laajan tarjonnan joukosta omat mieliviinit kotiin vietäväksi?

Lyhyellä, parin viikon lomalla ei kovin kattavaa vertailua parhaista viinitaloista voi tehdä, eikä meillä amatööreillä moiseen olisi kykyjäkään. Nostan tässä esille muutaman viinitalon, joiden viinit osuivat kohdalle ja joista pidimme.

Suutuntuman alueen monipuolisuuteen saa käymällä Alkosta tutun tuottajan cavessa ja vertailemalla viinejä muihin. Itse kokeilimme Dopff & Irionia Riquewihrissä. Viinit olivat varsin keskinkertaisia, eikä hintakaan ollut muihin verrattuna hyvä.

Rapu se tykkää valkosipulista ja persiljasta!

Halkaistut ravut maustetaan ja grillataan uunissa.

Suomalaisia rapuja voi käyttää mainiosti välimerelliseen tyyliin. Uskallanpa jopa sanoa, että perinteisiin tillirapuihin kyllästyneet innostuvat ravuista uudelleen näin! Sitä paitsi askartelu rapusten kanssa on puolta helpompaa, koska halkaistujen rapujen makuun pääsee suoraan käsiksi. Rapuveitsille jää kyllä vielä puuhaa saksien kanssa.

Fenkolia, chevreä ja appelsiiniä

Fenkolisalaatti särki sydämeni sienalaisessa ravintolassa muutama vuosi sitten. Niin ihanaa, mutta niin saavuttamatonta kotimaassa. Italian reissuilla pääsee käsiksi hyvään, tuoreeseen Pienzan pecoriinoon, hennon makuisiin fenkoleihin ja meheviin, makeisiin appelsiineihin. Ohjetta on koetettu toistaa erinäisiä kertoja kotimaassa, mutta jokin ainesten yhdistelmässä ei natsaa. Pecorino on liian kypsytettyä, fenkoli väkevää. Alsacen reissulla kokeilin paikallista chevreä salaattiin ja ah, kuinka hyvältä se maistuikaan!

Hanhenrintaa ja kirsikkakastiketta

Sitä löytyi lopultakin, hanhenfilettä. Markkinakojun viimeinen file!

Vaihtokodin terassilta näkyy naapuritilla tepastateleva hanhilauma. Hanhen maksa on Vosgesin ja Alsacen alueella yleinen herkku, joka kuuluu jokaisen ravintolan listalle. Foie grasia purkissa löytyy sekä artesaanien käsityönä että tehdastuotteena. Loppua linnusta on kuitenkin pitänyt metsästää yli puolet lomasta. Maalaismarkkinoiden lihatiskillä pilkotti kolme rintafilettä. Hetken kiertelyn jälkeen jäljellä oli enää yksi!  Se riitti kuitenkin hyvin kolmelle lihanystävälle.

Pannulla hanhi käyttäytyy hyvin samalla tavalla kuin ankka. Filettä ei kannata kypsentää liikaa. Se vaatii jotakin makeaa ja hapokasta seuraksi. Markkinoilta tarttui mukaan kypsiä makeita kirsikoita ja samalla muistui mieleen, että vuosi sitten Italiassa söin ankan rintaa happamista kirsikoista tehdyllä kastikkeella. Makeat kirsikat vaativat hieman happoa, mutta balsamicolla ja ruokosokerilla kastikkeen makumaailmasta tuli sävykäs. Samaa makean, suolaisen ja happamen yhdistelmää on käytetty blogimme kestosuosikissa Ankanrintaa viikunakastikkeella.

Vosgesin maalaismarkkinoiden satoa

Grillattua miekkakalaa ja kalmaria

Vaihtokodin iloja: keittiö, grilli ja iso jääkaapit, pakastimet ja kylmälaukku. Aamulla lähikaupungin markkinoilta löytyi mustekalaa, tarkemmin sanottuna kalmareita. Koska mustapippuri oli loppu ja hellejuomiakin piti hakea marketista, päädyimme myös supermarketin kalatiskille: yllättävän raikasta ja tuoretta miekkakalaa.

Markkinakojun kalakauppias oli avannut kalmarit ja irroittanut lonkerot irrotettu erikseen. Päälle vain oliivilöljyä, rouhaisu mustapippuria ja hiilille. Grillissä viitisen minuuttia. Hiillos antoi kalmarille ihanan lisäsävyksen.

Kylätasting: 60 Alsacen viiniä rivissä

Mathieu Deiss kertoo tilan viineistä. Keskellä kuppi, johon sentin lasillisesta kaadetaan loput pois.

Entiseen synagogaan on katettu Bergheimin kylän yhdeksän tuottajan 60 viiniä maisteltavaksi. On sunnuntai, klo 11 ja kaksi tuntia aikaa. Vähän hirvittää, miten viineistä saa selvää. Miten kannattaa edetä niin, että ainutlaatuisesta tilaisuudesta saa kaiken irti?

Olen päättänyt etukäteen, että en yritäkään maistaa kaikkia viinejä. Ammattilaiset voivat maistaa viinimessuilla sataakin viiniä, ja suun erottelukyky toimii. Olen usein maistanut tastingeissä kuutta viiniä kerrallaan ja joskus viinimatkoilla päivän aikana 20-30 viiniä. Tämä tulee vaatimaan jämäkkää otetta ja keskittyneisyyttä.

Ovella saan käteen maistelulasin ja esitteen, jossa on lueteltu tuottajat ja maisteltavat viinit. Viinit on järjestetty palstoittain. Kultakin palstalta on tarjolla eri tuottajien viinejä. Näin pääsee käsiksi palstan erityispiirteisiin ja haasteisiin paremmin. Samalla korostuu tuottajan taito toteuttaa omaa näkemystään rypälelajikkeiden luonteesta. Tuottajien välillä onkin yllättävän isoja eroja.

Vaihtokoti Vosgesin rinteillä

Ranskalaisilla viiriäisneideillä on jalat sievästi ristissä.

Vosgesin kukkuloiden päälle kerää tummia pilviä. Näkymää etelään kauas yli laakson on puolipilvisen aurinkoinen. Vaihtokoti on totaalisen maalla. Jokaisesta ikkunasta näkyy lehmiä. Äänimaisemassa kuuluu kanoja, kukko, hanhia tai aasi – vaikea sanoa kumpi.

Vaihtokoti on ihanan avara ja valoisa. Sitä ympäröi iso puutarha, joka on runsaudessaan ylitsepursuavan vehreä, violetti, valkoinen: kukkia löytyy joka lähtöön, muutama tuttukin (sisällä kasvatettava meikäläisissä oloissa). Meillä riittää ihmettelemistä ja ihastelemista. Missä on lastat? Miten terassin päivänvarjon saa auki – ahaa, kaukosäätimellä. On niin kaunista, erilaista, ihanaa!

Hellettä tulossa – mikä viilentää?

Uima-altaalle tulee vielä kovasti käyttöä, viikonlopuksi luvassa lähes 35 astetta. Kodin lämmönsäätelyssä on vielä opeteltavaa. Kuumimpaan aikaan tietysti sähköiset kaihtimet alas ja ikkunat kiinni. Mutta miten saada aikaan varjon puolelta ilmanvirtausta optimaalisesti? Makuuhuoneessa yläkerrassa ei ole muuta ilmanvaihtoa kuin ikkuna ja ovi, ja tuuletin. Ensimmäinen yö oli kuuma, muttei ihan niin kuuma että olisi lakanoita pitänyt kastella. Onkos kellään lisävinkkejä tähän etelän talojen ilmanvaihtoon?

Kodinvaihto Alsacen viinimaille

Katalonian vaihtokodin uima-allas ja kesäkeittiö. Nurmikon muuten hoiti automaattinen ruohonleikkuri, jota seurasimme lähes hypnoosin vallassa terassilta. Meillekin sellainen!

Kodinvaihdolla pääsee ruoka- ja viinialueiden ytimeen ja mukavaan majapaikkaan. Meille hienointa on ollut saada vaihtoperheiden suosittamien ravintoloiden ja kylämarkkinoiden osoitteet. Ja parhaat vinkit kala-, liha- ja vihanneskauppoihin ja kauppahalleihin. Tietysti hotellin sijaan majapaikassa on oikea koti: keittiö, grilli, huoneet kaikille ja muut kodin mukavuudet ilmastointeineen ja uima-altaineen. Koko perheen sulloutuminen yhteen hotellihuoneeseen viikoiksi ei innosta (vaikka kyllä sitäkin joskus tehdään). Lisäbonus: nuorten kasvaessa kaverit mahtuvat mukaan reissuun.

Katalonian vaihtokodin kaksikerroksessa talossa oli tilaa yllin kyllin, grillikatos, uima-allas ja maisemat yli laakson.

Työtähän kodinvaihto tietysti vaatii, monessa mielessä ja vaiheessa. Täältä pohjoisesta kodinvaihtoa etsiessä sinun pitää olla aktiivinen, kaivaa ja hakea vaihtoperheitä, ehdottaa, houkutella ja markkinoida omaa kotia ja aluetta vaihtopaikkana. Mutta  markkinointivaltti meillä on: täällä on niin rauhallista, vähän ruuhkia, luonto lähellä. Näin meidän vaihtoperheet ovat Tamperetta, Näsijärveä ja koko Etelä-Suomea kehuneet.