Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.


2 kommenttia

Viikunoita, chevreä, pinjansiemeniä ja Matuaa lasissa

Tämä on ihanan helppo, nopea ja herkullinen ohje. Muuta haastavaa ohjeessa ei ole kuin pinjansiemenien paahtaminen pannulla. Sekin on helppoa kun et päästä huomiota herpaantumaan. Löysin myös loistavan viinin tälle alkupalalle.

Alkupala kahdelle

  • 2-3 kypsää viikunaa
  • 50 g chevreä
  • 2 rkl (vajaa) pinjansiemeniä

Kuumenna paistinpannu kuumaksi ja kaada pinjansiemenet pannuun. Heiluta pannua välillä. Kun siemenet ovat saaneet ruskeaa pintaa ja ilmassa alkaa leijua ihana paahtuneen pinjansiemenen tuoksu, kaada pinjat pois pannusta. Järeä valurautapannu pysyy kuumana pitkään, joten sellaiselle ei kannata siemeniä unohtaa jäähtymään. Pannun kuumentaminen ennen pinjansiementen lisäämistä on minusta parempi tapa kuin laittaa siemenet kylmälle pannulle. Minulla ainakin huomio ehtii herpaantua kuumenemista odottaessa ja sitten käy käry.

Pilko viikunat pitkittäin renkaiksi. Laita ne alkupalalautasille, murenna cherve päälle ja ripottele pinjansiemenet.

Nauti Matuan Pinot Noirin kanssa. Ostin tätä uusiseelantilaista Marlboroughin alueen Pinot Noiria, koska se sopii mainiosti punajuuren kanssa. Ostin chevrenkin punajuuria varten, mutta onneksi siitä riittiä kokeiltavaksi myös viikunoille. Oi mikä sinfonia soi suussa! Lämmin suositus.

Ohje on bongattu The Spruce -sivustolta.

Tiedätkö miten valita hyvän viikunan kaupassa? Minä kopeloin aina perusteellisesti (mutta varovaisesti) kunnes löydän hyvältä kädessä ja silmässä tuntuvat viikunat. Tarkempia ohjeita löytyy toissapäiväisestä viikunaohjeesta. Nyt on sesonki!

Mainokset


6 kommenttia

Viikunoita twistillä

Oi, jos joskus voisi asua viikunapuun alla.

Viikunoiden sesonki on nyt! Olen syönyt niitä posket pullollaan ja aloin jo kaivata vaihtelua vanhoihin resepteihin. Sehän löytyi lähempää kuin uskoinkaan.  Omaan rakkaaseen italoklassikkoon, viikunoihin parmankinkulla, oli Sillä Sipulit -blogissa jo tovi sitten tehty pientä twistiä. Lue loppuun


2 kommenttia

Hietasimpukkapastaa, muistoja ja tunteita

Pasta alle vongolella on tärkeä paikka sydämessäni. Tytär oppi syömään hietasimpukkapastaa nelivuotiaana Perlan kokin Carlon opastuksella, sormin simpukankuorella pastaa suuhun nostelleen. Ravintolaan palattiin monituisia kertoja ja tytär toivoi aina samaa herkkua.

Onneksi nykyään hietasimpukoita ja sydänsimpukoita saa ihan kohtuullisen usein kauppahallista. Tyttären lapsuuden aikoihin hietasimpukat piti kotikeittiössä korvata sinisimpukoilla. Tietysti söimme sinisimpukkapastankin simpukankuorella. Lue loppuun


Jätä kommentti

Aikas hyvät tamarindiravut

Söin Vietnamin reissulla Phu Quocin saarella unohtumattoman herkullisia merirapuja tamarindikastikkeessa. Kastike oli varmaankin valmistettu ihan alkutekijöistä, tamarindikasvista. Meriravut olivat tietysti tuoreita. En siis odottanut paljoa pakastetuista mutaravuista ja marketin purkkitamarindista tehdystä kastikkeesta. Mutta, jos en vertaa siihen ylimaalliseen rapuannokseen, syntyi tästä aika herkkua. Teen taatusti toistekin! Lue loppuun


5 kommenttia

Viljelykesä 2017

Tänä kesänä menin kasvimaalla ruokaa edellä -periaatteella. Päätin jättää hauskat kokeilut vähemmälle ja keskittyä varmoihin lajeihin. No, kesä oli litimärkä ja kylmä, eikä kaikki varmatkaan kasvaneet. Mutta jotain sentään suuhunkin kypsyi.

Olen ihastellut Sauvajyväsen satoraporttia, miten kätevä tapa kiteyttää mikä kasvimaalla menestyi ja mikä ei. Otin heti hyvän mallin käyttöön. Muistanpahan itsekin ensi keväänä mitä viljelymokia toistaa. Lue loppuun


2 kommenttia

Herkkutateilla täytetyt latva-artisokat

Joka syksy haluan latva-artisokkien ja herkkutattien maun suuhuni, vähintään kerran. On se niin maaginen makujen yhdistelmä!

Löysin kaupasta tovi sitten kotimaisia latva-artisokkia, pieniä ja sieviä. Sellaisia kuin italialaisilta toreilta löytyy. Niiden täyttämiseen tarvittiin vain kaksi herkkutattia. Lue loppuun


2 kommenttia

Hitaasti haudutettu revittävä ragukastike pastalle

Tytär on hehkuttanut tätä raguohjetta jo pidemmän aikaa. Kun kysyn mitä nuori pari toivoisi kaupasta tuliaisiksi, usein toive on karjalanpaistin lihoja. Perinteistä pataruokaa ei opiskelijakämpässä kuitenkaan hauduteta. Tytär muhittaa lihoista hiljaa ja hitaasti herkullista tomaattista pastakastiketta. Tätä ragukastiketta tohtisi tarjota italialaisessa trattoriassakin. Lue loppuun