Ripaus tryffeliä

Omia ja varastettuja reseptejä. Viinilasin äärellä.


Jätä kommentti

Vaihtelua sosekeittoihin: juuripersiljakeitto

Lempeä, mutta virkistävän erilainen. Maukas, mutta mieto. Olen vasta tänä talvena tehnyt tuttavuutta juuripersiljaan. Miksi ihmeessä olen katsonut niin kieroon juureshyllyjä, etten olen nähnyt juuripersiljan potentiaalia? Sosekeitto on mukava tutustumistapa tähän juurekseen. Lue loppuun

Mainokset


Jätä kommentti

Ihanaa korealaista naudan etuselkää sekä pinaattia ja vihreitä papuja seesamikastikkeella

Mietin kuinka autenttisen korealaista naudanpadasta mahtaa tulla Martha Stewartin ohjeella. Mutta väliäkös sillä koska siitä tuli aivan mahtavan makuista. Lisukkeetkin osuivat taivaallisesti sekä lihapataan että maistuivat herkulliselta itsestään. Kasvislisukkeiden ohje onkin peräisin Soulista ostamastani keittokirjasta.

Gochujang -chilikastike on etuselän maussa soju-viinin lisäksi se tärkeä makutekijä. En korvaisi sitä srirachalla, sillä gochujang antaa korealaiselle ruoalle sille ominaisen syvän chilisen maun. Se on enemmän kuin tulisuutta ja poltetta. Fermentointi kenties antaa pyöreämmän ja syvemmän maun kuin sriracha. Silti käytän sitä melko varovaisesti verrattuna korealaiseen runsaskätiseen maustamiseen. Soju-viiniäkin löytyy nykyään Alkosta.

Käytä hyvää seesamiöljyä lisukkeisiin, sillä herkullinen maku tulee juuri ihanasta pähkinäisestä kastikkeesta. Lue loppuun


2 kommenttia

Rautainen veriappelsiinisalaatti

Väriä, makua, raikkautta, rautaa ja c-vitamiinia. Mitä muuta salaatilta voi vielä toivoa? Kevään raikkaimmassa salaatissa on veriappelsiinia, mozzarellaa ja babypinaattia. Hesarissa salaattia kutsutaan sitruscapreseksi, mutta vaihdoin basilikan babypinaattiin, koska en ehdi koskaan käyttämään basilikaa talvella ennen kuin se mustuu omia aikojaan. Babypinaatti toi sen kaivatun vihreän värin salaatille ja maistuikin herkulliselle. Muista käyttää sitruksia kuoriessa irtoava mehu salaatinkastikkeeseen! Lue loppuun


Jätä kommentti

Kaksi kivaa Pinot Noiria, kolmas erinomainen

Maistelin kolme noin 15 euron hintaista Pinot Noiria, kaksi Marlboroughin alueelta, kolmas Nelsonin alueelta. Kaksi näistä löysi oikein hyvän ruokaparin, kolmas oli koko ajan outo lintu. Lautasella kaverina oli jänistä valkoviinissä, metsäkyyhkyä punaviinikastikkeella ja helmikanaa pekonisella herkkutatilla. Lue loppuun


2 kommenttia

Melkein tamperelaiset kanansiivet

Mansen kanansiivet ovat saaneet kuuluisuutta Patrik Laineen ja Alexander Barkovin myötä. Niitähän tullaan syömään NHL:stä saakka, vaikka ei aina ihan Tampereelle asti.

Osa ulkopaikkakuntalaisista kuvittelee, ettei muuta Tampereelta saakaan. Kaupungin ruokaskene on muuten muuttunut reippaasti. Kannattaa käydä päivittämässä käsitykset Mansessa, jos muisti- ja mielikuvat ovat 80-luvulta.

En muista koska olisin käynyt viimeksi siivillä, saati kokannut kotona. Kaupan edullisin paketti luomukanaa oli kuitenkin siipiä.

Tämä ohje on monen yhdistelmä. Porkkanan ja varsisellerin dippaaminen kermaviili/majo -dippiin on makumuisto Siipiweikoista. Raaka broccoliini on oma lisäys, sopii hyvin sellaisenaan dippikasvikseksi. Tein oivan makuisen simppelin dipin jääkaapin antimista.

Manselaiset siivethän tarjoillaan kieritettynä  tahmeaan tulisehkoon kastikkeeseen. Nämä ovat vähemmän tahmaisia, kuivarubilla maustettuja. Melkein manselaisia nääs.

Kuivarubin mausteet otin Vaimomatskuu -blogista, jossa tehdään siivet pitkän kaavan kautta, siipiä paistetaan 3-4 tuntia. Nälkä kuitenkin jo kolkutteli, joten minä menin quick and dirtyelicious -meiningillä. Lue loppuun


Jätä kommentti

Metsäkyyhkyn fileitä ja Spinyback Pinot Noiria

Joskus kannattaa käydä merta edempänä kalassa. Kävin Verkkokaupassa ihan naapurikunnassa, Pirkkalassa asti. Viereisessä Citymarketissa odotti mukava yllätys, kokonainen pieni pakasteallas täynnä riistaa. Kouhin heti mukaan jäniksen paistia, kauriin jauhelihaa, metsäkyyhkyä ja peltopyytä.

Paistoin metsäkyyhkyn pienet rintapalat pannulla nopeasti ja tarjosin kantarelli-spelttirisoton kanssa. Kyyhkyissä oli mukavan kevyt riistainen maku. Spinybackin Pinot Noir tuki hienosti makuja. Oikeastaan kantarelli-speltti -ajatus lähti siitä, että Spinybackille suositellaan kaveriksi sieniä.

Kokeilin tehdä spelttirisoton tällä kertaa hieman eri tavalla. Halusin hyödyntää kantarellien pakastusliemen. Pakastan aina pilkotut kantarellit vedessä, olen todennut sen parhaaksi tavaksi. Usein keitän tuon pakastusnesteen pois, mutta nyt kaadoin sen spelttirisoton keitinliemeksi. Lue loppuun


Jätä kommentti

Mademuhennosta muskottipähkinällä ja vegaaniviiniä

Muskottipähkinän kevyt maku soi suussa ihanan pitkään. Käytä kokonaista kuivattua muskottipähkinää, sitä aitoa ja oikeaa, raastettuna. Meinklangin vegaaninen Burgenlandwhite lisää yhdistelmään ryhdikkyyttä ja tasapainoa.

Poimin makumaailman Sauvajyväseltä, joka oli tehnyt mademuhennosta Mysi Lahtisen ohjeella.

Minä tykkään lähestyä madetta mieluummin fileoimalla sen ruodottomaksi kuin keittämällä ja riipimällä lihat ruodoista. Siksi muhennus valmistuu hieman eri järjestyksessä.

Yleensä pyydän kokonaisen mateen Tampereen kauppahallin Nygrenillä. Siinä saa kaupan päälle mädit, jos löydät tiskistä mätikalan. Nygrenillä myös nyljetään made samaan hintaan (tällä kertaa kilohinta oli minusta sopiva 14 e/kg). Yleensä pyydän nahat mukaan lientä varten. Tällä kertaa unohdin. Mutta maukas liemi muhennosta varten tuli mateen ruodoista ja päästäkin.

Lue loppuun