Tuunasin vahingossa Antonio Carluccion tatti-peruna -ohjetta, paahdoin paistosta vielä uunissa. Olin tarjoamassa kaverilleni päivällistä, kokkasimme yhdessä ja juttelimme. Yhdistin paistetut sienet ja keitetyt ja paistetut perunat uunivuokaan ja kurkkasin keittokirjaan. Hämmästykseni oli suuri kun huomasin ettei Carluccion ohjeessa ole uunivaihetta ollenkaan. Havainnosta huolimatta laitoin vuoan uuniin. Olin jo koukuttunut siihen herkkutatin tiivistyneeseen makuun, jolle loppusilauksen antaa uunissa paahtuminen.
Epäilen, että digitaalinen elämäni alkaa jo hapertaa perinteisen keittokirjan lukemisen taitoa.
Tähän ohjeeseen voi käyttää myös tuoreena pakastettuja viipaloituja tatinlakkeja. Luin vinkin loistavasta Facebookin sieniruoka-ryhmästä ja halusin kokeilla miten homma toimii. Oleellista on viipaloida lakit valmiiksi ja laittaa viipaleet jäisinä suoraan paistinpannulle. Jäisinä pannulle laitetut viipaleet maistuivat yhtä hyville kuin tuoreet.
- 600 g kiinteää isoa perunaa (käytin oman maan nicoloita)
- 200 tuoreita tatteja tai pakastettuja viipaloituja tatinlakkeja
- reilusti voita
- reilusti oliiviöljyä
- 12 salvian lehteä
- sormisuolaa
- mustapippuria
Kuumenna uuni 220 asteeseen.
Pese perunat ja keitä suolatussa vedessä kuorineen napakan kypsäksi. Carluccio kuorii potut, mutta minä pidän perunankuorien mausta. Kaada vesi pois ja anna perunoiden jäähtyä hetki. Leikkaa perunat paksuhkoiksi viipaleiksi.
Puhdista tatit ja leikkaa puolen sentin paksuiksi viipaleiksi.
Kuumenna paistinpannulla oliiviöljyä, lisää iso nokare voita. Kun voin kuohu on laskenut, lado tattiviipaleet pannulle ja paista molemmin puolin rapeiksi ja ruskeiksi. Mausta mustapippurilla ja sormisuolalla.
Laita toiselle pannulle toinen mokoma oliiviöljyä ja voita. Lisää salvian lehdet ja paista perunaviipaleet molemmin puolin. Mausta mustapippurilla.
Lado perunat laajaan uunivuokaan yhteen kerrokseen, laita tattipalat päälle tasaisesti. Paahda uunissa 15-20 minuuttia.
Kaverilleni tarjosin paistoksen ohessa uunissa paahdettua kuhaa. Olen tehnyt tätä nyt usein, herkkutatti-perunat toimivat mainiosti monenlaisen kevyesti maustetun kala- tai liharuoan kanssa. Ja mikä parasta, pakastimessa odottaa viipaloituja tatinlakkeja talven herkutteluja varten.
Erityisesti Carluccion ohjeessa minua ilahduttaa jo edesmenneen mestarikokin kommentti, ettei hän halua maustaa paistosta edes valkosipulilla tai tavallisella sipulilla, ettei herkkutatin aromi huku niiden alle. Niin ne kuuluisat kokitkin haluavat tehdä yksinkertaista ruokaa ja antaa raaka-aineiden loistaa. Aina ei tarvita sataa ainesta, jotta syntyisi herkullista. Italialaisessa keittiössä tämä usein johtotähtenä ja olen selvästi sen koulukunnan kasvatti. Persiljaa toki voi aina herkkutateille lisätä.
Ohje on peräisin Antonio Carluccion keittokirjasta Intohimona sienet, hiljainen metsästys.
Ripaus tryffeliä 
28.9.2021 18:59
Tuosta jos saisi ruudun läpi otettua tuosta. Siis todella herkullisen näköistä! Ainoa täällä myytävä tuoresieni (kaupoissa siis) joka hieman tuo tatit mieleen, on putkivinokas, mutta eihän se ole sama asia.
28.9.2021 21:42
Kiitos Jael! Tämä on kyllä aivan ihanaa. Olen miettinyt, että tämä voisi toimia kuivatuistakin herkkutateista, niitä varmaan saa tilattua matkojenkin päähän. En ole päässyt kuivattujen kanssa oikein juttuun, kaapissa on käyttämättömiä.