Koronaeritystyksen aikana olen joutunut harjoittamaan ruokahävikin hallintaa aivan uudella tasolla. Tilaan ruoat verkosta kerran viikkoon, joten tilattavat määrät pitäisi osua viikon tarpeeseen. Riittää tarpeeksi pitkälle, mutta ne pitäisi ehtiä syödä ennen pilaantumista. Minä kun vielä harrastan mielelläni ruokakaupassa käyntiä, joten kalatiskillä osaan sanoa minkä mittaisen siivun savukalaa haluan. Grammamääräistä arviointia pitää vielä harjoitella.
Savulohi uhkasi vanhentua vaikka urakalla sitä söin. Jääkaapissa oli myös keitettyä riisiä, kananmunia ja avattu kermaviilipurkki. Tillipuntti oli aivan viimeisillään, mutta kyllä sillä pystyi maustamaan. Pakastimen perukoilla oli joulusta jäänyt kaksi irrallista kapeaa voitaikinalevyä. Näistä aineista syntyy perinteinen savulohipiirakka.
Olen tehnyt samaista piirakkaa monesti ennenkin. Kaikkia edellisiä kertoja yhdistää se, että olen yliarvioinut täytteen määrän. Nyt täyte osui kohilleen, koska varoin laittamasta liikaa, vähän kaikkea.
Voit tehdä piirakan myös isosta levystä (500g), kerro vain täytteen määrä kahdella. Leivo kaksi piirakkaa, jotka voit pakastaa, ja sulattaa, ja lämmittää uudelleen. Kahden piirakan mahduttaminen pakastimeen on helpompaa kuin yhden ison. Ison pellillisen toki voit leikata ja pakastaa paloina.
Pakastimeen jemmattu valmis piirakka on erinomainen idea vaikka vappupäivän brunnerille tai vappuyön huikopalaksi.
Savulohipiirakka
- 2 pientä irtolevyä pakastevoitaikinaa
- vehnäjauhoja kaulitsemiseen
- 100-125 g kirjosavulohta (tai muuta kalaa, kasvista)
- 1/2 keitetty kananmuna
- 3 reilua rkl keitettyä riisiä (jasmin, basmati, irtonaista anyways)
- 2 rkl tai reilu kermaviiliä
- 2 rkl pilkottua tilliä
- valkopippuria
- sormisuolaa
- tilkka vettä levyjen liimaamiseen
- 1 kananmuna voiteluun
Ota taikinalevyt sulamaan. Minä nostan ne sulamaan vahingosta viisastuneena korkeammalle kuin koira yltää.
Keitä riisiä, jos sitä ei satu valmiiksi keitettynä olemaan.
Keitä kananmuna, anna jäähtyä ja leikkaa puolikas täytettä varten. Pilko haarukalla pieneksi.
Leikkaa tai sormin sipellä savulohta (käytin kirjosavulohta) pieniksi paloiksi kulhoon.
Pilko tilli.
Sekoita lohen joukkoon keitetty riisi, kananmunasilppu, tilli ja pari reilua lusikallista kermaviiliä tai maustamatonta jugurttia. Mausta valkopippurilla myllystä. Sekoita, maista ja lisää sormisuolaa tarpeen mukaan.
Laita leivintasolle vehnäjauhoja ja ripota vähän kaulimellekin. Kauli sulaneet taikinalevyt ohuemmaksi pituus- ja leveyssuunnassa. Kaupan irtolevyt ovat sen verran paksuja, että kaulitsemattomista tulee minun makuun liian paksuja. Eikä täytekään mahdu ilman taikinan levittämistä.
Laita pellille leivinpaperi ja nosta ensimmäinen levy pellille. Ei muuten onnistu kovin helposti täytetyn piirakan nostaminen pelille, kokeiltu on, montakin kertaa. Merja, muista järjestys ensikin kerralla!
Levitä kalaseos taikinalevyn keskelle, jätä reilu sentti reunasta vapaaksi. Kastele sormi vedessä ja sivele vedellä reunat, vesi liimaa taikinan reunat yhteen.
Nosta toinen kaulittu levy päälle ja painele reunat yhteen.
Käytin jääkaappini viimeisen kananmunan voiteluun. Ensin mietin, että säästäisinkö sen (koska seuraava kauppatoimitus on tulossa useamman päivän päästä), mutta onneksi käytin. Kananmuna antaa kauniin värin voitaikinalle. Taikinan voi voidella maidolla tai hätätapauksessa vedelläkin, mutta minun kokemukseni mukaan pinnasta ei tule yhtä kauniin kiiltävää niin.
Pistele haarukalla tiheästi reikiä piirakan kanteen.
Paista piirakkaa 200 asteessa 30 minuuttia. Jos pinta alkaa ruskistua liian nopeasti, laita foliopala väljästi piirakan päälle.
Nauti raikkaan salaatin kanssa. Waldorfin salaatti on mainio yhdistelmä, ohje tulossa piakkoin.
Poropeukalon kaulitsema taikina. Ei ne yleensäkään nätimpiä ole, mutta kannattaisi muistaa laittaa pakastimessa kunnolla kiinni levypaketin muovisuoja, sillä levyt kuivavat pakastimessa pitkän päälle. Kuivempi kohta ei helpottanut kaulitsemista.
Olen ennenkin täällä kertonut, että minä tykkään käydä ruokakaupassa. Monelle se on tylsä velvollisuus, mutta minä saan usein ruokainspiraation kiertämällä kauppahallia tai hyvän ruokakaupan tiskejä. Minulla saattaa olla jotain ajatusta viikonlopun ruuista ennen kauppaan lähtöä, joskus palaan ihan eri ainesten kanssa kierrokselta intoa puhkuen.
Tämä sosiaalinen eritys on tietysti tylsää ja raskasta. Jumppaan ei pääse, matkoja on peruuntunut, mutta minun arkihuveistani on nyt tärkeä osa pois kun kauppaan ei ole viisasta mennä. Mutta niin kauan kuin harmit pysyy tällä tasolla, menee hyvin. Pysykää terveenä!
Ripaus tryffeliä 